Siirry suoraan sisältöön

Farmidata

Digitalisaatiolla voidaan parantaa maatalouden tuottavuutta ja tilojen kannattavuutta. Farmidata pilotoi Salon seudulla maatalouden datavirtojen nykyistä parempaa hyödyntämistä. Hanke toteutettiin vuonna 2018.

Mistä on kyse?

Päättynyt hanke toteutettiin maalis-lokakuussa 2018.

Uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja hyödynnetään Suomen maataloudessa toistaiseksi liian vähän. Tiedon kerääminen maatiloilta on haastavaa ja toteutus hajautunutta. Maataloudesta kerätyn datan omistajuutta ei ole tunnistettu riittävän hyvin. Eri tahojen keräämä data ei liiku, vaan jää toimijoiden omaan käyttöön. Ongelmana on myös se, että kerätty data palautuu vain välillisesti maatilojen hyödyksi.

Digitalisaatiolla voidaan parantaa maatalouden tuottavuutta ja tilojen kannattavuutta. Informaatioteknologia tarjoaa keinoja nykyistä parempaan riskien ja äkillisten muutosten ennakointiin maataloudessa ja laajemmin ruoantuotannossa. Parhaimmillaan tuottavuus paranee ja ympäristökuormitus vähenee.

Mitä teimme?

Toteutimme maatalouden digitalisaatioon keskittyvän hankekokonaisuuden Biotalouden digitaalinen ekosysteemi (BDE) osana IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous -avainaluetta.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää biotalouteen digitaalinen ekosysteemi, jossa Suomen maa- ja elintarviketalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä vahvistetaan informaatioteknologiaa hyödyntämällä. Farmidata oli alueellinen digi-pilotti ruoantuotannon edellytysten ja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Farmidata-pilotissa selvitettiin Salon seudulla, millaisia informaatioteknologian kehittämistarpeita maataloudessa on ja toisaalta millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa. Selvitysten pohjalta oli tarkoitus kehittää tarvittavat sovellukset ja suunnitella ekosysteemin rakennetta. Pilotti koostui kolmesta kokeilusta: Farmimapping, Farmistore ja Farmisää.

Tulokset

Mitä saatiin aikaan?

FarmiData-hankkeessa pyrittiin digitalisaation avulla parantamaan ruoantuotannon edellytyksiä ja resurssitehokkuutta. Salon seudulla toteutetun kolmen kokeilun avulla haettiin tietoa informaatioteknologian kehittämistarpeista maataloudessa ja digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista.

  • Farmimapping-pilotissa peltolohkoja kuvattiin droonien avulla. Näin saatuja paikkatietoja hyödynnettiin täsmälannoituksessa. Datan perusteella pystyttiin määrittelemään oikea lannoitemäärä kasvustolle, joten tietoja käytettiin suoraan lannoitteenlevittimen ohjauksessa. Näin estettiin ravinteiden liiallinen käyttö, josta syntyy vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia. Kerätyn tiedon ja täsmennettyjen määrien avulla säästettiin myös lannoitekustannuksissa.
  • Farmistore-tuotekonseptilla haettiin ratkaisua reaaliaikaiseen polttoaineen määrän valvontaan maatiloilla, yhteishankintarenkaan kokoamiseen ja kulutuksen optimointiin.
  • Farmisää-pilotin avulla määriteltiin mikrosääverkosto reaaliaikaisten sää- ja maaperätietojen perusteella. IoT-antureiden avulla tuotettiin aiempaa tarkempaa säätietoa ja tarkkailtiin maaperää. Viljelijät kokivat pilotissa syntyneet tulokset erittäin hyödylliseksi juuri kuluneena, kuumana ja kuivana kesänä, koska täsmällistä tietoa saatiin niin ilmasta kuin 15 cm syvyydeltä maaperästä. Teknologia mahdollistaa myös huomattavasti syvemmälle maanpinnan alle menevän monitoroinnin.

Pilotissa syntyviä teknisiä ratkaisuja hyödynnetään muissa IHAN®-hankkeissa mahdollisuuksien mukaan ja ne julkaistaan avoimena lähdekoodina myöhemmin.

Kuka oli mukana?

Pilottia olivat toteuttamassa salolaisten maatilojen kanssa yhteistyössä Peimarin koulutusyhtymä/Livia ammattiopisto, Datasense Oy, Soficta Oy sekä Toivon tila.

Missä mennään?

Pilotti toteutettiin maalis- ja lokakuun välisenä aikana 2018.

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?