Maailmanpolitiikan dynamiikka murroksessa

Tämä ennakointimuistio tarkastelee Suomen nopeasti muuttuvaa ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä sekä sitä, missä Suomen toiminnan mahdollisuudet ovat 2020-luvun lopulla ja 2030-luvun alussa. Nopean muutoksen juurisyiksi muistiossa on tunnistettu sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen rapautuminen sekä ideologinen murros, jossa liberaaleja arvoja kyseenalaistetaan lännen sisältä. ”Vanhan normaalin” tilalle on muotoutumassa ideologisesti hämärtynyt, transaktionaalinen ja geotaloudellisesti kilpailtu ”monen pelin” todellisuus.

Vakiintuneiden liittolaissuhteiden sijaan tässä ajassa korostuvat tilannekohtaiset kumppanuudet, toimitusketjujen ja teknologiaekosysteemien pirstaloituminen, tehokkuusajattelun vaihtuminen suvereeniin resilienssiin sekä tiedon ja datan muuttuminen strategiseksi vipuvarreksi ja toisinaan aseeksi. Murrosta vauhdittavat myös ympäristökriisi ja resurssien niukkeneminen, jotka lisäävät kilpailua kriittisistä raaka-aineista, energiasta, vedestä ja ruoasta.

Suomen toimijuuden reunaehdot nousevat erityisesti maantieteestä ja turvallisuusympäristöstä: pitkä raja Venäjän kanssa sekä arktisen alueen kasvava strateginen merkitys. Nato-jäsenyys selkeyttää asemaa, mutta transatlanttiset suhteet ovat epävarmoja ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutos lisää Euroopan vastuuta. Samalla Suomen asema EU:ssa ja osana Pohjoismaita tarjoaa keskeisimmät kanavat vaikuttamiseen.

Muistio korostaa kahta keskeistä mahdollisuutta paremman tulevaisuuden rakentamiseksi epävarmoina aikoina. Ensinnäkin EU voi kääntää taloudellisen voimansa strategiseksi toimijuudeksi syventämällä sisämarkkinoita, vahvistamalla teknologia- ja teollisuuspolitiikkaa, turvaamalla rahoituspohjan ja kehittämällä päätöksentekokykyä (esimerkiksi joustavilla ”halukkaiden koalitioilla”). Toiseksi niin kutsutuiden keskivaltojen rooli kasvaa. Keskivalta on valtio tai toimija, joka ei ole maailman mahtavimpien joukossa, mutta jolla on silti merkittävä ja usein rakentava rooli kansainvälisessä järjestelmässä. Maailmanpolitiikan murroksen keskivaltatoimijoiksi nousee uusia valtiota ja yhteenliittymiä ja pragmaattiset, asiakohtaiset koalitiot ja minilateraaliset verkostot luovat uutta järjestystä, jossa myös Pohjoismaat voivat toimia ankkurina.

Ennakointimuistion johtopäätös on, että pienelle valtiolle passiivisuus merkitsee alisteisuutta. Suomen tulee vahvistaa materiaalista puolustuskykyä, geotaloudellista autonomiaa ja teknologista suvereniteettia, rakentaa verkostopohjaista suvereniteettia joustavilla kumppanuuksilla sekä huolehtia yhteiskunnallisesta turvallisuudesta ja ennakointikyvystä. Näin Suomi voi siirtyä sääntöjen noudattajasta aktiiviseksi järjestyksen rakentajaksi epävarmassa maailmassa.

Sitra on toteuttanut Maailmanpolitiikan dynamiikka murroksessa – missä ovat toiminnan mahdollisuudet? -ennakointimuistion yhteistyössä Ulkopoliittisen instituutin sekä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin kanssa. Sitra vastaa muistion ennakointinäkökulmasta, jossa toimintaympäristön muutosta tarkastellaan muutoksen ajureiden, reunaehtojen ja uusille mahdollisuuksille avautuvien analyysikehikkojen kautta. UPI ja CMI ovat puolestaan tarjonneet työhön lähdeaineistoja sekä maailmanpolitiikan asiantuntemuksensa.

Muistiossa yhdistyy ennakoinnille ominainen spekulatiivisuus sekä toisaalta syvä sisällöllinen asiantuntemus. Työssä on hyödynnetty sekä akateemista tutkimusta, kansainvälisten ajatuspajojen julkaisuja, poliittisia puheita ja kannanottoja sekä skenaario- ja ennakointimateriaaleja.

Analyysissa tarkastellaan Suomen toimintaympäristöä viiden toisiaan täydentävän näkökulman kautta:

1. Muutos: Maailmanpolitiikan ideologinen murros raamittaa voimapolitiikan ja ketterien verkostojen aikakautta.
2. Reunaehdot: Suomen maantieteellinen ja poliittinen sijainti.
3. Mahdollisuus: Euroopan unioni voi kääntää taloudellisen suorituskykynsä strategiseksi toimijuudeksi.
4. Mahdollisuus: Keskivallat geopoliittisen murroksen ytimessä
5. Epävarmuudet ja skenaariot.

Työ tarjoaa sekä tiiviin kokonaiskuvan maailmanpolitiikan toimintaympäristön olennaisista muutoksista että näkymiä erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien muuttujiin. Uskomme, että ennakointimuistiota voi hyödyntää päätöksenteon, strategisen varautumisen ja uudenlaisen suunnan kartoittamisen tukena. Raportti auttaa laajentamaan ajattelua ja keskustelua tilanteessa, jossa Suomen hallitus on juuri tehnyt ajankohtaispäivitystä vuodelta 2024 olevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ja erilaisten suuntien pohdintaan löytyy muistiosta avuksi useita tulevaisuustaulukoita sekä skenaarioita.

Sitran työssä tämä muistio linkittyy osaksi megatrendityötä. Se jatkaa ja syventää Megatrendit 2026 -selvityksen kuvaa maailmanpolitiikan murroksesta, jossa tapahtuu nyt paljon koko ajan. Samalla muistio täydentää Sitran EU-ennakointityötä, jonka tavoitteena on avata Suomessa uusia näkökulmia Euroopan unionin tulevaisuuteen.