Megatrendit 2026

Megatrendien avulla ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta trendien kokonaiskuva toimii työkaluna ja keskustelupohjana ympäröivän maailman muutoksia tarkasteltaessa esimerkiksi päätöksiä tehdessä, oppimisen tukena, strategiatyön yhteydessä tai vaikka uutisjuttua kehystäessä. Megatrendien tarkastelusta on hyötyä kaikille, sillä tulevaisuus kuuluu kaikille.

Megatrendien hyödyntämisen tueksi tarjolla on esimerkiksi megatrendikortit sekä erilaisia työpohjia, jotka löytyvät alempaa tämän sivun Työkalut-osiosta.

Megatrendit kuvaavat pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti muuttuvia ja usein toisiinsa kytkeytyviä ilmiöitä, jotka eivät muutu hetkessä.

Sitran megatrendikatsauksessa nostetaan esiin näitä ilmiöitä Suomen näkökulmasta. Megatrendejä kannattaa tarkastella yhdessä, sillä ne eivät ole toisistaan irrallisia, vaan vaikuttavat toisiinsa. Megatrendikatsausten tavoitteena on tarjota kokonaiskuva tulevaisuuteemme vaikuttavista kehityssuunnista ja sitä kautta mahdollistaa erilaiset tulevaisuuspohdinnat, -keskustelut ja tulevaisuuksiin vaikuttaminen.

Vuoden 2026 megatrendikatsaus tarjoaa tuttuun tapaan muutosten kokonaiskuvan Suomen näkökulmasta. Uutena kutakin kehityskulkua tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: 1) reunaehtojen (missä rajoissa tulevaisuutta rakennetaan?), 2) muutoksen (mitä tapahtunut 10 vuoden aikana?) sekä 3) mahdollisuuksien (minkälaisia mahdollisuuksia kehityskulut nostavat uudistumiseen 10 vuotta tästä eteenpäin?). Lisäksi katsauksessa ja megatrendikorteissa on uutena mukana villejä kortteja, jotka voivat muuttaa tulevaisuuden suuntaa rajustikin.

Edellinen, vuonna 2023 julkaistu katsaus nosti Suomeen tulevaisuuteen vaikuttaviksi kehityskuluiksi luonnon kantokyvyn murenemisen, hyvinvoinnin haasteet, demokratian kamppailun, digivallan kilpailun sekä talouden perustan rakoilun. Muutoksia tarkasteltiin tulevaisuuskolmion avulla: menneisyyden painoa, nykyhetken työntöä sekä tulevaisuuden imua. Selvitys pyrki tarjoamaan ymmärrystä yllätysten aikaan ja nostamaan myös erilaisia mahdollisuuksia.

Uuden vuosikymmenen kynnyksellä tammikuussa 2020 megatrendilistauksen kokonaiskuvaa päivitettiin Suomen näkökulmasta keskittyen myös eri trendien välisiin jännitteisiin. Megatrendikatsauksen keskiössä oli ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys ja siihen liittyvät megatrendit verkostomaisen vallan kasvusta, väestön ikääntymisestä ja monimuotoistumisesta, teknologian sulautumisesta kaikkeen sekä talouden suunnan hakemisesta. Vuoden 2020 megatrendeihin voi tutustua täällä: Tässä ne nyt ovat: 20-luvun tärkeimmät kehityskulut

Vuoden 2017 trendikatsauksessa esiin nostettiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelivät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Vuoden 2017 megatrendeihin voi tutustua täällä: Sitran megatrendit 2017 käsittelevät työn murrosta, demokratian rapautumista ja talouden ahdinkoa

Vuonna 2016 megatrendilistauksessa käsiteltiin ekologista kestävyyttä, teknologian nopeaa kehitystä ja epävarmaa maailmapoliittista tilannetta ja keskinäisriippuvuutta. Vuoden 2016 trendeihin voi tutustua täällä: Sitran trendilista vuodelle 2016 on valmistunut.

Sitran trendilistausta on julkaistu vuodesta 2011 lähtien ja nykyisenkaltaista kokonaiskuvaa vuodesta 2016. Katsauksen tueksi olemme tuottaneet vuosien varrella diaesityksiä, videoita, trendikortteja, työkalupakkeja, taustamuistioita – vaikka mitä.

Mahdollisia tulevaisuuksia on useita, ja näkemykset trendien merkityksestä ja vaikutuksista vaihtelevat. Trendilistalla emme pyrikään tuomaan esille yhtä ainoaa totuutta, vaan hyvin perustellun oman tulkintamme tulevaisuuden kehityssuunnista, joiden uskomme jo tällä hetkellä vaikuttavan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen, ja joista tulisi juuri nyt keskustella.

Sitran megatrendilista perustuu useaan lähteeseen. Siinä pyritään kokoamaan yhteen erilaisia visioita, tulevaisuusraportteja, tulevaisuuskeskusteluja ja näkökulmia yleistajuiseen ja käytettävään muotoon. Megatrendityössä hyödynnetään myös Sitran asiantuntijoiden osaamista, kansainvälisiä ja kansallisia tilastoja, akateemista tutkimusta, uutisartikkeleita ja asiantuntijalausuntoja sekä kansallisen ennakointiverkoston työtä.