79

%

suomalaisista kannattaa EU:n omavaraisuuden vahvistamista kriittisissä teknologioissa ja tuotteissa.

77

%

suomalaisista katsoo, että Euroopan on vähennettävä teknologista ja taloudellista riippuvuuttaan Yhdysvalloista.

69

%

suomalaisista katsoo, että EU on aktiivisesti rahoitettava ja suosittava eurooppalaisia suuryrityksiä, jotta Eurooppa pysyy mukana teknologisessa kehityksessä.

75

%

suomalaisista on sitä mieltä, että Euroopan maiden tulisi suosia hankinnoissaan eurooppalaisia yrityksiä, vaikka se nostaisi tuotteiden ja palveluiden hintoja.

Mitä suomalaiset ajattelevat EU:sta?

Tutustu EVAn kanssa tehdyn kyselyn tuloksiin

Syvenny EU:n tulevaisuuteen

Ajankohtaisia julkaisuja ja artikkeleita.

Mistä kyse?

Euroopan unioni toimii keskellä laaja-alaisia muutoksia ja samanaikaisia kriisejä. Sen toimintaympäristö on muuttumassa nopeammin kuin koskaan aiemmin, ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä – se perusta, jolle EU on rakentunut – on murroksessa. EU on pitkälti toiminut reaktiivisesti ja sopeutunut muutoksiin sen sijaan, että se olisi ollut suunnannäyttäjä.

EU:n asema maailmassa ei ole ennalta määrätty. Se voi jäädä suurvaltojen väliinputoajaksi tai ottaa aktiivisen roolin oman suuntansa määrittelyssä.

EU:lla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus syventää sisämarkkinoitaan, uudistaa johtamismalliaan ja kiihdyttää vihreää sekä teknologista siirtymää, jotka analyysimme mukaan tarjoavat EU:lle niitä mahdollisuuksia, joita sen kannattaisi nyt hyödyntää. Kun kansalaisten luottamus unioniin on korkeammalla kuin koskaan, sen kyky vastata odotuksiin ratkaisee, millaiseksi Euroopan tulevaisuus rakentuu.

Usein keskustelu EU:sta keskittyy sen heikkouksiin ja ristiriitoihin. Näiden tunnistaminen ja kriittinen tarkastelu on tärkeää, mutta tärkeää on myös huomioida, mikä unionissa jo toimii. EU on edelleen maailman vauraimpia ja vakaimpia alueita. Se tarjoaa kansalaisilleen turvallisuutta, oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaa hallintoa ja demokraattisia instituutioita. Samalla se on kehittänyt ainutlaatuisen yhdistelmän sosiaalisia markkinatalouksia, jossa taloudellinen hyöty jakautuu suhteellisen tasaisesti.

Näillä vahvuuksilla EU:lla olisi potentiaalia olla globaalissa kehityksessä aloitteentekijä – ei pelkästään seuraaja. Kysymys kuuluu: kykeneekö EU muuttamaan tämän potentiaalinsa strategiseksi voimavaraksi?

Missä mennään?

Julkaisemme kevään, kesän ja syksyn 2026 aikana useita tietotuotteita EU:n tulevaisuudesta. Kesäkuussa julkaisimme Eurooppa ensin? -artikkelin, joka avaa Elinkeinoelämän keskusliiton EVAn kanssa tehdyn kyselyn tuloksia liittyen EU:n sisämarkkinoihin. Samalla julkaisimme muistion Suomi pelinrakentajana geotalouden ajassa, joka nostaa syvempien sisämarkkinoiden mahdollisuuksia Suomelle.

Toukokuun alussa julkaisimme muistion, joka kartoittaa globaalin toimintaympäristön muutoksia sekä EU:n ja Suomen mahdollisuuksia toimijoina. Järjestimme 8.5. osana Eurooppa-päivän tapahtumaa Oodissa keskustelun Mitä itsenäinen ja muuttuva Eurooppa tarkoittaa Suomelle? Samalla julkaisimme muistion, joka valottaa suomalaisten näkemyksiä EU:n muuttuvasta roolista, kumppanuuksista ja strategisesta toimijuudesta. Muistio perustuu niin ikään EVAn kanssa maaliskuussa tehtyyn kyselyyn, johon vastasi yli 2 000 suomalaista. Kyselyn tuloksia julkaistaan lisää syksyn aikana niin Sitran kuin EVAn kanavissa. Elokuussa Eurooppa-foorumin alla on luvassa tuloksia suomalaisten näkemyksistä laajentumiseen liitten ja syyskuussa vihreään siirtymään liittyen.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2025 teimme 20 asiantuntijahaastattelua sekä tutustuimme EU:ta käsittelevään ennakointi- ja taustakirjallisuuteen. Tavoitteena oli kartoittaa ja tuoda esille näkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden EU voisi näyttää ja mihin kannattaisi tarttua.

Eurooppa-foorumilla 28.8.2025 julkaistun ennakointikatsauksemme keskiössä ovat viisi keskeistä näkökulmaa, jotka määrittävät EU:n tulevaisuuden mahdollisuuksia ja suuntaa. Näkökulmat tarjoavat välineitä käydä keskustelua siitä, millaista unionia haluamme rakentaa ja millä keinoin EU voi vahvistaa rooliaan muuttuvassa maailmassa.

Katsauksessa esitämme tulkintojamme sekä meneillään olevasta murroksesta että mahdollisista muutoksen suunnista. Tarkastelemme tulevaisuutta noin 10 vuoden säteellä, vuoteen 2035. Toivomme, että eri tahot Suomessa ja Euroopassa tekisivät omia tulkintojaan, haastavat ja jatkavat keskustelua.

Katsauksen havainnoista keskusteltiin myös Eurooppa-foorumissa.

Miten mukaan?

Voit ottaa yhteyttä hankkeen työryhmään Elina Kiiski-Katajaan, Rosa-Maria Mäkelään tai Riikka Marjamäkeen.

Kerromme toiminnastamme myös Sitran ennakoinnin ja koulutuksen uutiskirjeessä, jonka voit tilata itsellesi täältä: Uutiskirjeen tilaus.

Asiantuntijamme

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Tutustu myös