EU kamppailee riippumattomuutensa puolesta muuttuneessa maailmassa

Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuosittainen linjapuhe oli voimakas puheenvuoro Euroopan riippumattomuuden puolesta.

”Eurooppa on taistelussa”, von der Leyen aloitti, ja korosti Euroopan tarvetta ja oikeutta ottaa vastuu turvallisuudestaan ja taloudestaan.

EU:n tulevien vuosien suunta vaikuttaa kaikkiin jäsenmaihin, myös Suomeen. Keskeisiä puheenvuoroja on hyvä seurata tarkkaan. Suomi voi myös vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen.

Kokosimme kolme keskeistä nostoa puheesta.

1. EU puolustaa oikeuttaan päättää omista asioistaan eikä taivu Trumpin uhkailujen edessä 

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa ovat arvostelleet voimakkaasti EU:n kilpailupolitiikkaa toimeenpanevia päätöksiä sekä suurten some-alustojen sääntelyä. Trumpin puheisiin on sisältynyt uhkaus: jos EU noudattaa itselleen säätämiään lakeja, kauppapoliittiset sanktiot, kuten tullit, uhkaavat.

Taustalla ovat kiristyneet kauppasuhteet. Trumpin määräämät tullit edustavat globalisaation vastatuulta ja protektionismin paluuta. 

Von der Leyenin puheen perusteella Euroopan unioni torjuu selväsanaisesti Trumpin hallinnon vaatimukset luopua sääntelyvallastaan digitaalisessa maailmassa. Von der Leyen painotti EU:n päättävän itse säännöistään ja standardeistaan.

EU ei halua näyttäytyä olevansa Yhdysvaltojen armoilla, vaan se korostaa tarvetta omavaraisempaan talouteen ja riippumattomuuteen eli ns. strategista autonomiaan. Von der Leyen puhuikin voimakkaasti Euroopan ”itsenäisyyden hetkestä”.

Maailmanjärjestyksen muuttuessa ja valtapolitiikan noustessa Eurooppa joutuu taistelemaan riippumattomuudestaan ja puolustamaan suvereniteettiaan kaikilla alueilla, myös teknologiassa ja sen sääntelyssä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että EU:n on kyettävä huolehtimaan omasta puolustuksestaan ja turvallisuudestaan sekä hallittava niitä teknologioita ja energialähteitä, jotka ovat talouden moottori.  

Sitran äskettäinen ennakointikatsaus EU:n tulevaisuuden kehityskulkuihin toi esiin samaa suuntaa. EU:n kannattaa vahvistaa kykyään toimia kriittisillä aloilla ja tehdä päätöksiä ilman liiallista riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista. 

Nähtävissä on strategisen kapitalismin paluu, jossa valtioilla on keskeinen rooli taloudellisen turvallisuuden takaajana. Tähän liittyy laajempia kehityskulkuja, kuten monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän rapautuminen, USA:n ja Kiinan kiristyvä suurvaltakamppailu ja maailmankaupan blokkiutuminen. 

Von der Leyen painotti etenkin tekoälyn merkitystä Euroopan tulevaisuudelle: Eurooppalaista tekoälyä tarvitaan varmistamaan Euroopan itsenäisyyttä myös tulevaisuudessa. Tähän on helppo yhtyä: tekoäly on aikamme keskeisin yleiskäyttöteknologia ja sen hallinta määrittää maanosan kilpailukykyä ja riippumattomuutta. 

2. Vihreä siirtymä ja kiertotalous ovat edelleen EU:n politiikan ytimessä  

Von der Leyenin unionin tilaa koskevan puheen rinnalla julkaistiin komission ennakointikatsaus. Ekologinen kriisi on aikaamme määrittäviä megatrendejä. Irtautuminen fossiilisista polttoaineista sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ovat yhä välttämättömiä tavoitteita. Vihreä siirtymä pysyy EU:n politiikan ytimessä.

Von der Leyen otti vahvasti kantaa vihreän siirtymän ja kiertotalouden puolesta ja linjasi: ilmastokriisin ratkaisu ja talouden uudistaminen eivät ole erillisiä prosesseja, vaan ne kulkevat käsi kädessä. Keskeisessä roolissa tässä on kiertotalous, joka tarjoaa keinot irrottaa talouskasvu luonnonvarojen ylikulutuksesta ja rakentaa kestävämpää hyvinvointia. 

Vihreä siirtymä ei siten ole vain ympäristöpolitiikkaa vaan myös taloudellisen kilpailukyvyn ja resilienssinresilienssin kysymys. EU:n tulevaisuus rakentuu sille, että pystymme samaan aikaan turvaamaan luonnon, luomaan kestävää kasvua ja vähentämään riippuvuuksia. Kiertotalous on muutoksen ytimessä. 

Suomella ja Euroopalla on mahdollisuus näyttää esimerkkiä ja vauhdittaa vihreää siirtymää globaalisti. Apuna on Sitran johtama EU:n kiertotalouden osaamiskeskus (EU CERC), joka on jatkoa Sitran pitkäjänteiselle työlle kiertotalouden edistämisessä.

3. Nuorten hyvinvointi menee digijättien voiton tavoittelun edelle

Sosiaalisen median kulttuuri muokkaa nuorten ajankäyttöä ja keskittymiskykyä. Lyhyisiin, visuaalisiin sisältöihin, kuten TikTok-videoihin, tottuneille pitkäjänteinen keskittyminen on vaikeaa.

Von der Leyen arvosteli suurten teknologiayhtiöiden aiheuttamaa sisältövyöryä, joka tulvii koteihin, sekä algoritmeja, jotka tarkoituksellisesti hyödyntävät lasten haavoittuvuuksia ja luovat riippuvuuksia. Hän nosti voimakkaasti esiin huolen nuorten pahoinvoinnista ja digijättien roolista sen taustalla ja jatkoi aiempaa vetoomustaan sosiaalisen median aiheuttaman riippuvuuden ja nettikiusaamisen kitkemiseksi. “Vanhempien, ei algoritmien, pitäisi kasvattaa lapsemme”, hän sanoi.

Nuorten suojelemiseksi tarvitaan aidosti toimivia ikärajoja sosiaaliseen mediaan, von der Leyen alleviivasi. Vaikka alustoilla on muodollisia ikärajoja, kuten 13–16 vuotta maasta riippuen, niiden valvonta on ollut olematonta, koska nuoret käyttäjät ovat digijäteille taloudellisesti houkuttelevin kohderyhmä. Teknisesti ikärajojen valvominen on täysin mahdollista, ja Euroopan komission mielestä sen aika on nyt. 

Digijättien liiketoimintaintressien ja nuorten hyvinvoinnin välisessä kamppailussa Euroopan komissio asettuu nuorten puolelle.