Työperäisen maahanmuuton tulevaisuus

Kansalaisten laaja osallistuminen voi auttaa ratkomaan tärkeitä, mutta mielipiteitä jakavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kansalaiskeskusteluun on käytettävissä useita menetelmiä, joita ei ole vielä hyödynnetty laajasti Suomessa.

Vuoden 2026 aikana suomalaisia ja Suomessa asuvia ihmisiä kutsutaan keskustelemaan ja muodostamaan yhteisiä näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta useiden eri osallistumisen menetelmien avulla.

Tavoitteena on tunnistaa toteutuskelpoisia ratkaisuja väestökehityksen ja osaamisen haasteisiin sekä tukea työperäistä maahanmuuttoa koskevaa päätöksentekokykyä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun kansalaisosallistumisen menetelmiä yhdistetään näin laajasti yhteiskunnallisesti merkittävässä kysymyksessä.

Kansalaisnäkemykset kootaan yhteen ja luovutetaan keväällä 2027 päättäjien ja julkisen hallinnon toimijoiden käyttöön. Näkemyksiä hyödynnetään myös prosessin aikana eri julkishallinnon organisaatiossa. Prosessin vaikutusten kokonaisarvioinnista vastaa Turun yliopisto, joka saa työnsä päätökseen syyskuuhun 2027 mennessä.

Hankkeessa käytetään kolmea kansalaisosallistumisen menetelmää.

1. Kansalaisdialogit

Toukokuussa käynnistyneet Työelämän huominen – Miten Suomi muuttuu työperäisen maahanmuuton myötä? – kansalaisdialogit kutsuvat laajasti eri väestöryhmiin kuuluvia ihmisiä käymään vuoropuhelua ja luomaan yhteistä tilannekuvaa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä kokemuksista ja odotuksista.

Syyskuun loppuun jatkuvat dialogit ovat osa Kansallisia dialogeja ja niiden erityisenä kohderyhmänä ovat Suomeen muuttaneet ja työelämän eri toimijat.

2. Voxit-keskustelu

Elokuussa digitaalisella Voxit-osallistumisalustalla käynnistyy keskustelu työperäisestä maahanmuutosta. Tavoitteena on saada mukaan 10 000 suomalaista ja Suomessa asuvaa.

Alustalla on väitteitä, joita osallistujat voivat äänestää olemalla samaa mieltä, eri mieltä tai ohittamalla väitteen. Osallistujat voivat myös ehdottaa keskusteluun uusia väitteitä nostaakseen esiin mielestään olennaisia näkökulmia.

Keskustelusta kertyvän kansalaisdatan avulla voidaan tunnistaa, mistä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä seikoista suomalaisten keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys ja missä teemoissa mielipiteet eriävät.

3. Kansalaiskokous

Syksyllä 20 000 satunnaisotannalla valittua suomalaista saa kutsun 100 hengen kansalaiskokoukseen, jossa osallistujat perehtyvät monipuoliseen taustatietoon ja tuottavat yhdessä keskustellen politiikkasuosituksia työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä.

Kansalaiskokous on suurin Suomessa järjestetty suosituksia tuottava kansalaiskokous ja se työskentelee kahtena viikonloppuna Helsingissä sekä näiden välissä etänä. Kansalaiskokous aloittaa toimintansa marraskuussa ja työn tuloksena syntyvä julkilausuma julkaistaan helmikuussa 2027.

4. Kuutio

Marraskuussa järjestetään Kuutio, joka kokoaa yhteen alan asiantuntijoita ja päättäjiä luomaan yhteistä tilannekuvaa ja kehittämään ratkaisuehdotuksia.

Kuutio on Sitran kehittämä menetelmä, jonka tavoitteena on tarjota Suomen julkiselle sektorille nopea ja toimiva tapa tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin, tarkastella niitä datapohjaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti sekä löytää toimivia ratkaisuja.

Työperäinen maahanmuutto kytkeytyy keskeisesti Suomen pitkän aikavälin talouskasvuun, hyvinvointivaltion rahoituspohjaan ja inhimillisen pääoman kehitykseen. Suomessa sekä työikäisen väestön määrä että osaamistaso ovat ennusteiden mukaan heikentymässä tulevina vuosikymmeninä.

Suomessa maahanmuuttoa koskevassa julkisessa keskustelussa painottuvat turvapaikanhakijoihin ja kansalainväliseen suojeluun liittyvät kysymykset. Tällä hetkellä valtaosa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on kuitenkin työperäistä: Mikäli ukrainalaisten tilapäinen suojelu jätetään huomioimatta, 94 % viime vuosien maahanmuutosta perustuu työhön, opiskeluun ja näihin liittyvään perheiden siirtolaisuuteen

Työperäinen maahanmuutto on aiheena moniulotteinen ja jännitteinen, joten ilman kansalaisten osallistumista sitä on hyvin vaikeaa ratkoa. Työmarkkina- ja talouspolitiikan lisäksi kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta murroksesta, joka liittyy kokemuksiin oikeudenmukaisuudesta, yhteiskuntaan kuulumisesta ja tulevaisuuden suunnasta. Kansalaisosallistuminen auttaa päättäjiä tunnistamaan, millaisia ratkaisuja, kompromisseja ja ehtoja kansalaiset pitävät hyväksyttävinä.

Vastaavanlaisia kansalaisosallistumisen prosesseja maahanmuutosta on valmisteilla myös esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Alankomaissa.

Projektin toteutuksesta vastaavat Sitra ja työ- ja elinkeinoministeriö. Kansalaisdialogit toteutetaan yhteistyössä valtionvarainministeriön sekä DialogiAkatemian kanssa. Voxit-keskustelun toteutuksesta vastaa Motiva Oy. Turun yliopiston Demokratian uudistamisen tutkimusryhmä koordinoi kansalaiskokouksen toteutusta sekä vastaa koko prosessin vaikutusten arvioinnista.

Projektin sisällöllisenä tukena toimii laaja asiantuntijaryhmä ja hankkeen tuloksia jaetaan jo sen aikana eri asiantuntijaorganisaatioille. Kansalaisosallistumisen prosessin suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tukena toimii eri sektorien demokratia-asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä.