Jakso
Tulevaisuuspodcastin ensimmäisessä Megatrendi-jaksossa sukelletaan syvälle megatrendeihin: mitä oikein ovat megatrendit, miltä ne näyttävät Suomen näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat meidän kaikkien elämään?
Sarja
Tulevaisuuspodcast
Julkaistu
1.4.2026
Sitran Tulevaisuuspodcastin kuusi Megatrendi-jaksoa vievät kuuntelijan poikkeuksellisen maailmanajan murrosten ytimeen. Tässä johdantojaksossa Sitran Jukka Vahti, Jenna Lähdemäki-Pekkinen ja Elina Kiiski-Kataja avaavat tuoreimman Megatrendit 2026 -selvityksen lähtökohtia ja lähestymistapaa. Miten geopoliittinen myllerrys, ympäristökriisi, teknologian kiihtyvä kehitys ja väestön vanheneminen muovaavat yhteiskuntaa – ja mitä meidän tulisi tehdä nyt? Megatrendi-jaksoissa kiinnostavat asiantuntijat Sitrasta ja muualta havainnollistavat käynnissä olevia muutoksia konkreettisin esimerkein. Jaksoissa pohditaan demokratian tulevaisuutta, teknologian roolia tiedon välittäjänä, pitkäikäisyyden vaikutuksia yhteiskuntaan sekä sitä, miten pystymme sopeutumaan ympäristö- ja ilmastokriisiin. Läpi jaksojen mukana kulkeva polttava kysymys on: Miten lupaus tulevaisuudesta pitäisi uudistaa, jotta yhteiskunta voi toimia? Megatrendijaksot tarjoavat ajattelun aineksia kaikille, jotka haluavat ymmärtää, mihin Suomi ja maailma ovat matkalla.
Jukka Vahti
Hei vaan, pitkästä aikaa. Minä olen Jukka Vahti Sitran ennakointitiimistä. Ihan sellaisella asialla lähdin tässä tulevaisuuspodcastia tekemään, että elämme varsin erikoisia aikoja ja arvelen, että moni meistä kaipaisi apua ja välineitä tämän rauhattoman ajan ja maailman jäsentämiseen. Kuuntelet johdantoa tulevaisuuspodcastin megatrendijaksoihin, joita olemme tehneet yhteensä kuusi kappaletta. Näissä jaksoissa pyrimme syventämään vastikään julkaistun Sitran Megatrendit 2026 -selvityksen teemoja ja tulkintoja yhdessä mielenkiintoisten asiantuntijavieraiden kanssa. Näissä jaksoissa käsittelemme muun muassa talouteen, teknologiaan, ympäristöön, demokratiaan ja väestöön liittyviä kehityskulkuja Suomen näkökulmasta. Väitän, että Megatrendien tarjoama kokonaiskuva voi auttaa myös juuri sinua jäsentämään sitä, mihin maailma ja Suomi on menossa, joten pysyhän kuulolla. Tässä johdantojaksossa mulla on kavereina täällä studiossa tämän Sitran Megatrendit-selvityksen kirjoittajia eli Jenna Lähdemäki-Pekkinen. Moi!
Jenna Lähdemäki-Pekkinen
Moi moi!
Ja Elina Kiiski-Kaataja, moikka!
Elina Kiiski-Kataja
Tervehdys!
Tervetuloa studioon Jenna ja Elina. Millaisi fiiliksillä me tänään ollaan täällä tulevaisuuspodcastin äärellä?
Kyllähän se maailma tuossa ympärillä myrskyää, mutta uskon, että megatrendit on siinä mielessä hyödyllinen keskustelun aihe just tässä hetkessä, että ne auttaa meitä ymmärtämään ja tulkitsemaan tätä aikaa ja myös avaa niitä ikkunoita ehkä siihen tulevaisuuteen, mitä kohti kulkea.
Joo, siis aika myrskyisä on ollut tämä nyt vuoden alku ja tässä samalla me ollaan julkaistu megatrendit, Niin kuin Elina sanoo, niin tuntuu, että ne voi kuitenkin, tai ne on semmoinen myös hyvä muistutus siitä, että me ei olla kuitenkaan näiden ilmiöiden armoilla, vaan meillä on enemmän sitä toimijuutta kuin me usein ehkä muistetaankaan. Siinä mielessä niin erittäin kiva olla täällä.
Hauska kuulla. Kuten sanottu, te olitte tosiaan tuossa ikään kuin ydintiimissä kirjoittamassa tuota selvitystä ja Elinaa voisi varmaan tituleerata jonkunlaiseksi megatrendien veteraaniksi, koska olet ollut aiheen äärellä jo vuonna 2016. Kertoisitko se ihan lyhyesti, että miten nyt tehty selvitys esimerkiksi vertautuu siihen kymmenen vuoden takaisin verrattuna?
Joo, mulla on ollut tosiaan ilo olla tekemässä sitä 2016 megatrendiselvitystä, joka oli siihen aikaan ehkä ensimmäistä kertaa tämmöinen isompi katsaus niihin megatrendeihin. Ja tuolla on kymmenen vuotta sitten, niin ne megatrendithan oli itse asiassa aika samoja kuin nyt. Puhuttiin kiristyvästä maailmanpoliittisesta tilanteesta, puhuttiin ekologisesta kriisistä ja puhuttiin nopeasti kehittyvästä teknologiasta. Mutta ehkä se, mikä on sitten kymmenessä vuodessa tapahtunut, tai ei ehkä vaan mitä on tapahtunut, niin on se, että nämä megatrendien ikään kuin vaikutukset on kasvaneet aivan valtavasti ja se ikään kuin megatrendien työntö on vienyt meidät siihen tilanteeseen, että me ei voida enää olla vaan megatrendien armoilla ja katsoa mitä tapahtuu, vaan meidän täytyy ryhtyä toimimaan. Sanoisin, että 2016 me oltiin vielä siinä tilanteessa, että nämä kehityskulut kyllä tunnistettiin, mutta asiat ei ollut tarpeeksi suuressa muutoksessa, jotta meillä olisi ollut tarpeeksi suurta tahtotilaa myöskään vielä tulkita niitä siitä näkökulmasta, että mitä me ryhdytään tekemään. Ja nyt ollaan siinä kohtaa.
Megatrendit on ikään kuin tullut uudella tavalla todeksi tässä välissä.
Kyllä.
Mitäs Jenna, minkälainen puristus tuo uusimman megatrendiraportin tekeminen oli?
Kyllä se oli urakka, mutta toisaalta meillä oli ihan huikea tiimi siinä, mun ja Elinan lisäksi meidän kollega Mikko Dufva. Ja etuoikeus päästä tekemään tuommoista analyysityötä. Mutta just meillä oli herkullinen mahdollisuus nyt sitten katsoa se kymmenen vuotta taaksepäin, koska silloin 2016 on ensimmäisen kerran Sitra julkaissut tämän tämmöisen kokonaiskuvan, mikä on siitä lähtien ollut tosi tärkeä osa niitä megatrendejä, että me katsotaan niitä ilmiöitä keskenään ja suhteessa toisiinsa, eikä vain yksittäisinä listauksina. Niin katsotaan kymmenen vuotta taaksepäin ja sitten toisaalta myös kymmenen vuotta eteenpäin. Eli mitä nyt meidän pitäisi tehdä, kun me katsotaan vuoteen 2036.
Se pitkän aikavälin näkymä varmaan on just se, mitä me nyt kaivataan tässä, kun tuntuu, että eletään tällaista monikriisin tai limittyvien kriisien aikakautta. Ja se oma näkymä tuppaa vähän katsomaan aika lähelle. Niin megatrendit ehkä tarjoavat sitä pitempää perspektiivia.
Juuri näin. Ja sitten toisaalta kymmenen vuottahan on ihan tosi lyhyt aika. Että kyllähän nämä ilmiöt tulevat vaikuttamaan kymmeniä vuosia eteenpäin. Ja on hyvä joskus oikeasti miettiä vaikka viisikymmentä vuotta eteenpäin. Mutta tässä me valittiin se kymmenen vuotta, koska se on myös semmoinen toiminnan kannalta hyvä aikaperspektiivi.
Selvä juttu. Me tullaan Jennan kanssa juontamaan näitä tulevia jaksoja ikään kuin vuoronvedoin, jotta sehän tarkoittaa sitä, että meikäläisenkin pitää päästä kärryille siitä, mistä näissä megatrendeissä oikeastaan on kysymys. Ja koska me elämme kiireisiä aikoja, niin me päätimme tehdä tämä perehdytys näin julkisesti, niin saadaan sitten samalla kertaa briiffattua sekä juontaja että kuuntelijat. Jos lähdetään ihan perusasioista liikkeelle, niin miten te kiteyttäisitte sen, että mikä oikeastaan on megatrendi ja miten se vaikka eroo ihan tavallisista trendeistä, kun tuntuu, että kaiken näköisiä trendilistauksia eri tahot julkaisee nykyään aika paljon?
No joo, me ollaan tuossa määritelty megatrendi sillä tavalla, että se on laaja muutoksen kaari, joka vaikuttaa globaalisti ja pitkällä aikavälillä. Ja sitten kuitenkin ne vaikutukset on aika erilaisia, kun katsotaan vaikka Suomessa tai sitten meillä oli tuossa meidän julkistustilaisuuksista näkökulmat Singaporesta ja Yhdysvalloista samoihin megatrendeihin. Ja sitten vielä voisin nostaa tuossa meidän selvityksessä, katsottiin myös, että kun tutkijat oli katsonut vähän tätä megatrendikirjallisuutta 40 vuoden ajalta, niin he nosti sitten viisi kysymystä ja jos vastaus on näihin kaikkiin joo, niin silloin kyseessä on megatrendi. Nämä kysymykset ovat, että koskettaako tämä ilmiö useita aloja, onko siinä nähtävissä syy-seuraussuhteet, onko sillä potentiaalisesti suuret vaikutukset, onko se pitkäaikainen ja kertooko se jotain tulevaisuudesta. Esimerkiksi tämmöisillä voi vähän haarukoida, että onko nyt kyseessä megatrendi vai ei.
Haluatko Elina täydentää jollain tapaa?
Minusta tämä kuulostaa varsin pätevältä listaukselta, en lähde tässä Jennaa haastamaan.
No tässä selvityksessä näitä megatrendejä tulkitaan ikään kuin tällaisten neljän teeman sisällä ja nämä teemat on otsikoitu seuraavasti: Suuntana pitkäikäisten yhteiskunta, maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman, ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan ja tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa. Voitteko kertoa vähän, että miten olette päätyneet just näihin neljään teemaan, jotka toki on hyvin laajoja ja maailmankokoisia jo itsessään?
No jos mä voin aloittaa tästä, niin oikeastaan tuossa voisi peruuttaa yhden askeleen taaksepäin. Ja kun puhuttiin tästä vuoden 2016 megatrendeistä, niin me tehtiin myös ensin tämmöinen analyysi, että mikä on se tilannekuva, missä me ollaan, mistä me ollaan tultu ja mikä on se hetki, missä nyt ollaan. Josta sitten nämä megatrendit, tämä iso kuva, minkä sä just avasit, niin mistä se juontuu. Ja siinä olennaista on se, että se tilannekuva on sen kaltainen, että eletään valtavaa paradigman murrosta kansainvälisessä politiikassa, kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ja samalla Suomi on muuttunut ihan valtavasti. Eli me ollaan, jos me voidaan sanoa, että me ollaan ehkä 15-20 vuotta sitten oltu hirveän yhtenäinen maa, neutraali, sotilaallisesti liittoutumaton, suht vakaan talouskasvun. Ja meillä on ollut vielä paljon työikäistä väestöä. Esimerkiksi tämmöiset asiat, ne onkin keikahtanut, että me ollaan yhtäkkiä ikääntyvän väestön monikulttuurinen maa, joka on NATOn etulinjassa, liittoutunut… Valtavia identiteettimuutoksia. Ja sitten samaan aikaan tämä kansainvälisen tilanteen valtava murros, eli se koko maailman järjestys, mihin me ollaan totuttu, on muuttunut. Niin mä sanoisin, että tämä on, että me tarvittiin vielä tämä nykytila-analyysi, mitä välissä oli tapahtunut ja sitten me tultiin näihin tulkintoihin, että nämä on nyt merkityksellisiä tulkintoja, mitä sanoit siitä, että mitä on tapahtumassa ja ne voi myös ohjata meidän ajatteluun ja toimintaan, että mitä meidän pitäisi tehdä. Mutta miten sä Jenna näet tämän?
No joo, ei kun mä juuri tuohon ajattelin liittyen, että esimerkiksi siellä 2016, kun nostettiin tämä geotalous, niin se sama megatrendihän tavallaan laskeutuu aivan erilaiseen ympäristöön ja just tuohon tilannekuvaan, mistä Elina puhui. Että 2016 tapahtui Brexit ja alkoi Trumpin ensimmäinen kausi ja tavallaan mitä valtavia mullistuksia just maailmanpoliittisessa tilanteessa on tapahtunut sen jälkeen. Eli tavallaan juuri se on sama megatrendi, kun kysytään, että nämähän on samoja, että eihän ne muutu, mutta sen sisällä on tapahtunut ihan valtavia mullistuksia sen yhden megatrendin sisällä ja siinä ympäristössä, mihin se laskeutuu.
Tavallaan tuohon liittyen voi varmaan ajatella niin, että se megatrendi antaa jonkunnäköisen perustan miettiä niitä mahdollisia ja toivottavia ja myös ei-toivottuja tulevaisuuksia. Jos tämä on se muutoksen iso virta, niin mitä kaikkea se meille tai muille voi tarkoittaa. Tosiaan tuossa selvityksessä korostetaan näiden megatrendien tulkinnan merkitystä. Kerrotteko te vielä vähän jotain siitä, että miten tätä tulkintaa on tässä selvityksessä pyritty tekemään?
Joo, me ollaan otettu mukaan tähän tämmöinen reunaehdot – muutos – mahdollisuus -rakenne. Eli me katsotaan niitä kaikkia neljää megatrendiä noiden kautta. On tiettyjä reunaehtoja, jotka asettaa meille myös rajoja siinä muutoksen tekemisessä. Ehkä ne on kaikista selkeimpiä ympäristö- ja ilmastoteemassa, mutta myös näissä kolmessa muussa on meidän vaikka väestön määrä ikääntyneiden yhteiskunnassa, väestön rakenne, paljonko meitä on, mikä meidän maahanmuuton taso ja niin edelleen. Sitten kuvataan sitä muutosta, mikä on meneillään ja ollaan haluttu painottaa myös noita mahdollisuuksia.
Jonkunlaisena lopputulemana tuossa selvityksessä päädytään toteamaan, että me tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus. Ja kun mä tämän ekaa kertaa luin, niin tuli mieleen, että tämä kuulostaa vähän tämmöiseltä valtio-opin approlta ja Hobbesilta, Rousseaulta ja Lockelta. Niin mitä te tarkotatte tällä sopimuksella tässä yhteydessä?
No, se miltä se sinusta kuulostaa, niin toki tämmöinen yhteiskuntasopimuksen juuret ovat näissä poliittisissa filosofeissa, jotka 1600-1700-luvulla pohtivat sitä, että miten yhteiskunnat siirtyvät kaauksesta ja väkivallasta järjestäytyneisiin yhteiskuntiin ja miten valta ja oikeudet siinä yhteiskunnassa jaetaan, miten siellä toimitaan. Tähän aikaan tuotuna yhteiskuntasopimushan on tämmöinen kirjoittamaton sopimus kansalaisten kesken, sen demokratian kesken, tai ei välttämättä aina demokratiassakaan tarvitse olla, mutta meillä täällä ollaan siitä, että miten ne valta ja oikeudet jaetaan, niin siinähän on jotain vahvasti kiinni siinä, että me jokainen allekirjoitetaan se näkemys siitä yhteisestä tavasta elää siinä yhteiskunnassa. Ja kun me ollaan Sitrassa tämmöinen tulevaisuustalo, niin me myös painotetaan, että tällä hetkellä siihen kuuluu aika olennaisesti joku lupaus tulevaisuudesta. Jos mä käyn kouluja tai maksan veroja tai teen tiettyjä asioita ja hoidan mun velvollisuudet, niin sitten jotain on tulossa minulle. On semmoinen suunta, mihin me kuljetaan. Ja se haastehan tässä ajassa on, että nyt monet sellaiset asiat, joita me on pidetty sen yhteiskuntasopimukseen kuuluvina, vaikka meillä Suomessa meillä on ollut ikään kuin yhteiskuntasopimus vaikka pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, niin jos luottamus siihen alkaa rapautua, että mä en saakaan vaikka sitä terveyspalvelua, tai nuori ihminen käy niitä kouluja ja menee opiskelemaan ja sitten ei olekaan työtä. Niin sitten se luottamus siihen yhteiskuntasopimukseen alkaa rapautua ja se yhteinen elämä siinä alkaa vaikeutua. Niin silloin kun tämmöisiä merkkejä alkaa tulla, niin on tärkeää, että pystytään katsomaan tulevaa ja uudistamaan sitä yhteiskuntasopimusta niin, että se voi jälleen täyttää sitä lupausta siitä tulevaisuudesta.
Jos tuohon saa vielä lisätä, niin justiin näiden neljän megatrendin kautta, niinkuin että miten analysoitiin sitä, että miten ne työntää oikeasti. Kun käytiin läpi noita mahdollisuuksia, niin keskusteltiin sitä, että ne yksittäiset ratkaisut eivät yksin riitä, vaan ne oikeasti työntää meitä niin paljon ja haastaa, että me ollaan tämmöisessä tilanteessa, että tarvitaan jonkinlainen kokonaisvaltaisempi uudistus ja siitä tämä uusi yhteiskuntasopimus.
Ehkä olisin vielä sanonut siihen, että jos joku pohtii, miten ne uudet yhteiskuntasopimukset sitten syntyy, niin se me voidaan katsoa vaikka pohjoismaita, jossa on ollut tapana, että ne syntyy aika laajan konsensuksen keinoin ja tehdään monia samanaikaisia uudistuksia yhtä aikaa. Vaikka esimerkiksi Ruotsissa kuntauudistus, terveydenhuollon uudistus, työmarkkinauudistus… Se on ikään kuin isompi paketti uudistuksia, josta syntyy uusi tapa toimia siinä yhteiskunnassa. Mutta sittenhän voi olla tämmöisiä romahduksen kautta tapahtuvia uusia yhteiskuntasopimuksia, vaikka Kreikka tai Irlanti, joissa talous, ja sitä myötä myös se yhteiskunnallinen rakenne on romahtanut ja sitten ollaan jouduttu rakentamaan uusi. Eli kyllä me tietysti nähdään, että Suomi on tässä pohjoismaisessa perheessä ja me voitaisiin ennakoiden ja nyt kun me huomataan, että me tarvitaan toimia, niin tehdä tämmöisiä isoja uudistuksia.
Jäädään odottelemaan, että minkälaisia aineksia yhteiskuntasopimukseen ja minkälaisia lupauksia tulevaisuudesta näissä tulevissa jaksoissa keksitään. Palataan tähän yhteiskuntasopimusaiheeseen vielä tarkemmin sitten ihan vihoviimeisessä jaksossa tässä meidän Megatrendi-podcast-sarjassa. Otetaan tähän loppuun vielä henkilökohtainen kysymys, vähän niin kuin meille kaikille, vaikka vähän tämmöinen pöytäkierros. Mikä megatrendi tai niihin liittyvä ilmiö teillä tulee eniten iholle? Mikä valvottaa öisin tai ihan erityisesti innostaa? Kuka haluaa aloittaa?
No kyllä huomaan itse, että olen paljon tehnyt töitä demokratian parissa, niin kyllä se on tämä demokratian voimannäytön tarve tässä ajassa. Kyllä ajattelen, että tämä kansainvälinen tilanne, Euroopan unionin tulevaisuus myös, mihin tuolla viitataan olennaisena Suomen reunaehtona, NATOn tulevaisuus, kaksi tärkeää asiaa, joiden tulevaisuutta me ei ehkä tarpeeksi tällä hetkellä pohdita ja mietitä, vaikka ne on meillä aivan hirveän olennaisia. Tämä kokonaisuus kyllä, joka liittyy maailmanpolitiikan tilanteeseen ja demokratian kamppailuun siinä.
Mites Jenna?
Joo, no kyllä se on mulla toi ekologinen kriisi, että mulla on kaksi pientä lasta ja kyllä mä aika usein mietin, että miltä maailma näyttää sitten vaikka vuonna 2100, jolloin nämä 2020-luvulla syntyneet lapset on semmosia vajaa 80-vuotiaita senioreita, että se, että me ollaan ylitetty seitsemän yhdeksästä planetaarisesta rajasta ja että me ollaan niin lähellä näitä monia keikahduspisteitä, joiden jälkeen me ei tiedetä, että minkälaisilla vesillä seilataan, niin mietityttää tosi paljon. Mutta sitten toisaalta on myös semmoista, mikä luo toivoo, että esimerkiksi se, miten nopeasti se muutostuuli ja aurinkoenergian käyttöönotossa on tapahtunut. Tai sitten just jos katsoo, että mihin se raha menee, että vihreä siirtymä on kuitenkin se suurin investointikohde maailmassa tällä hetkellä, niin niistä sitten saa kuitenkin vähän semmoista perimmäistä uskoa ihmisen kekseliäisyyteen ja tämmöiseen sopeutumiskykyyn.
Mulla on itsellä… Ehkä nappaan sieltä teknologiateemasta asian, joka eniten ajatelluttaa, niin ehkä se on tämä meidän muuttuva suhde tietoon ja sen vaikutukset, että kaikesta tulee vähän tällaista paitsi media-välitteistä, niin myös tekoäly-välitteistä. Ja siinä monista… mä siis isoissa murroksissa näen aika paljon paitsi uhkia, niin myös mahdollisuuksia, mutta jotenkin ajattelen, että se on tosi semmoinen perustavanlaatuinen juttu sekä demokratian että ympäristökriisin ratkaisemisen kannalta, että onks meillä jaettu ymmärrys ympäröivästä todellisuudesta ja muista ihmisistä. Ja parhaassa tapauksessa tietysti vaikka tekoäly voidaan nähdä tämmöisenä uutena periskooppina tai teleskooppina, jolla nähdään entistä tarkemmin, ymmärretään paremmin maailmaa meidän ympärillä. Jää nähtäväksi, miten käy, mutta se on sellainen, mitä paljon on tullut mietittyä. Ihan vihoviimisenä kysymyksenä tai oikeastaan toiveena vielä Elinalle. Meillä on näiden megatrendijaksojen seuraavassa osassa aiheena väestökehitys ja se, että Suomesta on tulossa pitkäikäisten yhteiskunta. Ja vieraina tuossa jaksossa on Sitran pääekonomisti Matti Paavonen ja gerontologian professori Anu Siren Tampereen yliopistosta. Millaisen kysymyksen väestökehitykseen liittyen haluaisit heittää sinne seuraavan jakson puolelle Matille ja Anulle?
No kyllä minua kiinnostaa tosi paljon se, että millainen olisi tämmöinen hyvä pitkäikäisten yhteiskunta ja ehkä siinä juuri se, että me ei aikaisemmin olla näin selvästi eletty tosi aktiivista vaihetta kolme sukupolveakin kerrallaan, koska ne sukupolvet on sitten kuitenkin vanhentuneet, vetäytyneet pois työelämässä, kuolleet. Ei ole kauhean kauaa, kun kuoltiin ihan hirvittävän paljon aikaisemmin, niin ehkä mä haluaisin kuulla heidän ajatuksia siitä, että miten me rakennetaan nämä elämänkaaret ihan uudella tavalla tässä yhteiskunnassa niin, että me voidaan olla monia asioita ehkä samaan aikaan. Ja kaikki esimerkiksi oppiminen ei välttämättä oliskaan ihan elämän alussa, vaan voiko sitä olla pitkin elämää ja tämän tyyppisiä asioita. Mutta heidän näkemystä siitä, että millainen on hyvä pitkäikäisten yhteiskunta, niin se mua kiinnostaa.
Selvä homma. Jenna juontaa tuon jakson ja toimittaa kysymyksen perille. Kiitoksia teille tästä keskustelusta.
Kiitos.
Ja sinne yleisön puolelle kiitos, että kuuntelit Sitran tulevaisuuspodcastia. Kaikki jaksot löytyvät paitsi Sitran sivuilta myös Spotifysta ja Apple podcasteista hakusanalla Tulevaisuuspodcast. Näistä palveluista löydät myös aiempia jaksojamme. Kuuntelemisiin!