Soten seuraava askel – Tuottavuutta johtamisella, teknologialla ja fiksulla kilpailulla

Esipuhe

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä on kyse kansalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeistä peruspalveluista, joille hyvä ja terve elämä perustuu. Kyse on kuitenkin myös merkittävistä taloudellisista intresseistä. Sote on ylivoimaisesti suurin julkinen menoerä, ja sote-palveluita käyttää käytännössä jokainen suomalainen jossain vaiheessa elämää.

Käsillä oleva Lasse Männistön ja Matias Mäkysen laatima muistio on tervetullut ja tarpeellinen puheenvuoro tähän suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymykseen. Se tuo sotesta käytävään poliittiseen keskusteluun analyyttisen näkymän siihen, miten tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta voidaan konkreettisesti parantaa, ei vain yleisiä toiveita säästöistä tai rakenteellisista uudistuksista.

Muistion perusviesti on vakava: sote-palveluissa ei ole saavutettu merkittävää tuottavuusloikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti, mutta lisäeurot eivät ole johtaneet parempiin palveluihin. Tämä yhtälö ei toimi. Korjaaminen vain karsimalla ja säästämällä ei ole viisasta, vaan on löydettävä myös tavat tehdä paremmin ja vaikuttavammin.

Raportti muistuttaa, että kustannusten hillinnän rinnalla olennaista on, kuinka paljon käytetyt resurssit tuottavat todellista terveyshyötyä, hyvinvointia ja toimintakykyä kansalaisille. Suomen sote-järjestelmän parempi tulevaisuus rakentuu kyvylle uudistaa palveluntuotantoa sisältäpäin: paremmalla johtamisella, uuden teknologian hyödyntämisellä ja kilpailun mahdollistamalla tuottavuuden kasvulla.

Muistion tunnistamat tuottavuuden ajurit ovat tärkeitä. Johtamisen uudistaminen hyvinvointialueilla, toiminnan systemaattinen mittaaminen ja seuranta, henkilöstön kannustimien kehittäminen sekä tekoälyn ja datan täysimittainen hyödyntäminen eivät ole vain mahdollisuuksia – ne ovat välttämättömyyksiä. Muistion ehdottama kansallinen sote-tekoälylaki, terveysdata-alueen rakentaminen ja valinnanvapauteen perustuva kilpailun lisääminen muodostavat kokonaisuuden, joka voi kääntää järjestelmän kehityssuunnan.

Erityisen tärkeää on, että muistion ehdotukset kytkeytyvät laajempiin kansallisiin ja eurooppalaisiin tavoitteisiin. Digitalisaatio, terveysdatan hyödyntäminen ja terveysteknologian kehittäminen ovat kansainvälisiä hankkeita. Ne liittyvät yhtä aikaa palvelujärjestelmän kestävyyteen, kansalaisten hyvinvointiin ja Suomen kilpailukykyyn kansainvälisessä terveysteknologiassa. Suomelle tämä tarkoittaa mahdollisuutta rakentaa uutta kasvua alalle, jolla on paitsi valtava taloudellinen potentiaali, myös syvä yhteiskunnallinen merkitys.

Suomen sote-järjestelmän pelastaminen ei synny yhdestä päätöksestä eikä yhdestä uudistuksesta. Se syntyy kyvystä nähdä tarkemmin, valita viisaammin ja uudistaa rohkeammin. Tämä Sitran Kasvuatlas-työhön kytkeytyvä muistio luo hyvän perustan yhteiselle keskustelulle siitä, miten turvaamme laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville.

Kiitämme kirjoittajia, Matias Mäkystä ja Lasse Männistöä, rohkeasta ja perustellusta avauksesta, joka toivon mukaan saa aikaan vilkkaan ajatustenvaihdon ja ohjaa myös päättäjiä ja ammattilaisia oikeiden uudistusten pariin.

Helsingissä, 28.4.2026

Atte Jääskeläinen
yliasiamies, Sitra

Esa Suominen
vanhempi neuvonantaja, Sitra

Tiivistelmä

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat suuruusluokaltaan noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta ja kolmannes valtion budjetista. Sote-järjestelmän kyky tuottaa palveluja tehokkaasti ja vaikuttavasti on siten koko julkisen talouden kestävyyden kannalta ratkaiseva kysymys.

Hyvinvointialueiden kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat kuluneet organisaatioiden rakentamiseen, integraatiotyöhön ja talouden sopeuttamiseen. Samaan aikaan kansalaisten luottamus julkisiin sote-palveluihin on heikentynyt merkittävästi, hoitojonot ovat kasvaneet ja palveluiden saatavuus on koetuksella. Tuottavuuden parantaminen ei kuitenkaan ole ollut järjestelmän uudistamisen keskeisessä ytimessä. Tähän on saatava nopea ja konkreettinen muutos.

Tässä muistiossa analysoidaan Suomen sote-järjestelmän tuottavuuden, laadun ja kustannusvaikuttavuuden nykytilaa ja tunnistetaan keinoja niiden parantamiseksi. Käytettävissä olevien tietojen perusteella sote-palveluissa ei ole saavutettu merkittävää tuottavuusloikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erikoissairaanhoidon tuottavuus on laskenut, perusterveydenhuollossa kehitys on pysynyt ennallaan ja sosiaalipalvelujen tuottavuudesta kansallinen tietopohja on puutteellinen. Tilanne on kestämätön: väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa, työikäisten määrä vähenee ja julkinen talous on vahvasti alijäämäinen. Ilman tuottavuuden kasvua järjestelmä rapautuu rahoituksen riittämättömyyden ja palveluiden karsimisen kautta.

Analyysin perusteella tunnistetaan viisi keskeistä tuottavuuden ajuria: kilpailu, johtaminen ja henkilöstö, mittaaminen ja seuranta, teknologia ja innovaatiot sekä sääntely ja ohjaus. Näiden pohjalta toimenpidesuositukset jakautuvat kolmeen teemaan. Ensimmäinen on johtamisen uudistaminen ja palveluntuotannon systemaattinen kehittäminen hyvinvointialueilla. Tämä edellyttää huomion kiertämistä rakenteellisista uudistuksista ruohonjuuritason palveluntuotannon johtamiseen: selkeiden tavoitteiden asettamista tiimitasolla, toiminnan mittaamista ja seurantaa automaattisilla raporteilla, henkilöstön kannustimien kehittämistä sekä toimintakulttuurin muutosta, joka tukee jatkuvaa kehittämistä ja kokeiluja.

Toinen teema on teknologian, datan ja tekoälyn nostaminen sote-uudistamisen kärkeen. Suomi ei voi saavuttaa tarvittavaa tuottavuusloikkaa ilman näiden systemaattista hyödyntämistä. Sote-ammattilaiset käyttävät jopa kolmanneksen työajastaan hallinnollisiin tehtäviin, joita tekoäly ja automaatio voivat merkittävästi keventää. Ehdotamme muun muassa kansallista sote-tekoälylakia, joka loisi johdonmukaisen oikeudellisen perustan tekoälyn käytölle, sekä kansallista tulkintakerrosta ja ennakkohyväksynnän mallia teknologioiden käyttöönoton nopeuttamiseksi. Sitä täydentäisivät suomalaisen terveysdata-alueen (FHDS) rakentaminen, kansainvälisiin tietomalleihin siirtyminen ja reaalimaailman kustannusvaikuttavuuteen perustuva arviointimalli lääkkeiden ja terveysteknologioiden käyttöönotossa.

Kolmas teema on kilpailun edistäminen ja markkinoiden hyödyntäminen. Valinnanvapaudesta käyty keskustelu tulee elvyttää terveeltä ja pragmaattiselta pohjalta – kyse on väline eikä päämäärä, ja sen lopputulokset ovat kiinni ennen muuta siitä miten valinnanvapaus toteutetaan ja miten järjestelmä rakennetaan.

Ehdotamme uudistusta, joka perustuisi valinnanvapauteen ja joka ulotettaisiin perusterveydenhuollon avovastaanottotoimintaan, soveltuvin osin erikoissairaanhoidon polikliiniseen ja toimenpidetoimintaan sekä sosiaalihuollon asumispalveluihin. Rahoitusmalli perustuisi vuosittaiseen ikä- ja palvelutarvevakioituun kapitaatiohintaan tai suoritekohtaiseen korvaukseen, ja palveluntuottajien laatu- ja kustannustietoja tulisi seurata systemaattisesti. Tätä tukisi julkisia virka- ja työsuhteita koskevan lainsäädännön uudistus, joka parantaisi julkisen palveluntuotannon joustavuutta ja kilpailuedellytyksiä.

Lopulta tärkein viesti on, että tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen on nostettava sote-järjestelmän uudistamisen keskeisimmäksi tavoitteeksi kaikilla tasoilla. Kyse ei ole vain säästöistä, vaan siitä, miten rajallisilla resursseilla kyetään tuottamaan parempia palveluja kasvavaan tarpeeseen. Paremman johtamisen, uuden teknologian hyödyntämisen sekä kilpailun ja positiivisten kannusteiden avulla voimme parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuden kasvua merkittävästi ja turvata laadukkaat palvelut myös tuleville sukupolville.