Suomen talouskasvu ja tuottavuus ovat polkeneet paikallaan vuodesta 2007, samalla kun keskeiset verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat vaurastuneet. Ero selittyy yhdellä tekijällä: verrokkimaat ovat onnistuneet luomaan korkean arvonlisän palvelutalouden, kun taas Suomi on jäänyt kiinni teolliseen historiaansa. Tämä raportti osoittaa, että palveluliiketoiminta ei ole vain ”lisä” teollisuuden päälle, vaan Suomen tärkein hyödyntämätön kasvureservi. Meillä on teknologinen osaaminen, mutta järjestelmämme – rahoitus, verotus ja asenne – jarruttaa sen skaalaamista.

Keskeiset havainnot: Miksi kasvu on jäänyt piippuun?

Analyysi yhdistää tuoreen tilastodatan, laajan asiantuntijahaastatteluaineiston sekä Viron ja Irlannin vertailuanalyysin.

  1. Varovaisuuden kulttuuri. Suomalainen omistajuus suosii ennustettavaa osinkotuottoa riskipitoisen kasvun sijaan. Instituutiot, verotus ja rahoitusympäristö tukevat vakaata kassavirtaa enemmän kuin nopeaa kansainvälistä skaalausta. Tämä ohjaa yrityksiä optimoimaan nykytilaa, ei maksimoimaan potentiaalia.
  2. Rakenteellinen vinouma. Suomalainen elinkeinopolitiikka ja rahoitusjärjestelmä on rakennettu savupiipputeollisuuden logiikalle. Investointi tunnistetaan, kun se on tehdas, kone tai muu fyysinen omaisuus, mutta ei silloin, kun se on ohjelmisto, brändi, data, jakelukanava tai myyntikyvykkyys. Seurauksena on aineettomiin investointeihin nojaavien alojen krooninen pääomavaje. 
  3. Rahoituksen ”kuolemanlaakso”. Alkuvaiheen startup-rahoitus toimii, mutta kasvuvaiheen (scale-up) rahoitus on rikki. Pankkien vakuusvaatimukset eivät kohtaa aineettoman palveluliiketoiminnan todellisuutta, jolloin lupaavat yritykset joko myydään liian aikaisin tai ne jäävät kääpiöiksi. 
  4. Vääränlainen TKI-painotus. Julkinen raha ohjautuu teknologiseen perustutkimukseen, kun taas kaupallistamisen, myynnin ja kansainvälistymisen tuki on olematonta. Innovaatioita syntyy, mutta ne eivät muutu euroiksi. 

Lue Kasvuatlas

Suositukset: 5 korjausliikettä kasvun vapauttamiseksi

Suomen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan poistaa kasvun esteet. Seuraavat toimenpiteet on priorisoitu vaikuttavuuden perusteella:

  1. Aineettomat investoinnit verotuksen piiriin. Laajennetaan investointien vähennysoikeus ja poistomahdollisuudet koskemaan täysimääräisesti aineetonta pääomaa (softa, data, IP, brändi, organisaation kehitys). Tämä ohjaa pääomia sinne, missä arvonlisä kasvaa nopeimmin. 
  2. Kasvuvaiheen rahoituslukon avaaminen. Luodaan valtakunnallinen takausohjelma (50 000–500 000 euroa), joka mahdollistaa palveluyritysten kasvulainat ilman kovia reaalivakuuksia. Mallia voidaan hakea Irlannin SBCI-järjestelmästä. 
  3. TKI-rahoituksen painopiste kaupallistamiseen. Siirretään julkisen TKI-rahoituksen painopistettä teknologian kehittämisestä markkinoille menoon, myyntiosaamiseen ja skaalautumiseen. Innovaatio on valmis vasta, kun se myy. 
  4. Verotuksen investointikannustin (Viron malli). Selvitetään mallia, jossa yritykseen jätettyä ja uudelleensijoitettua voittoa verotetaan kevyemmin tai ei lainkaan. Tämä on tehokkain tapa kannustaa pk-yrityksiä vahvistamaan tasettaan ja investoimaan kasvuun osingonjaon sijaan. 
  5. Kasvun kirjaaminen elinkeinopolitiikan ytimeen. Asetetaan aineettoman viennin ja palvelutuottavuuden kasvu eksplisiittisiksi tavoitteiksi. Puretaan kilpailua rajoittavia rakenteita kotimarkkinoilla ja varmistetaan, että julkinen sektori toimii markkinan mahdollistajana, ei häirikkönä.

Muistio on Sitran Kasvuatlas-työhön liittyvä keskustelunavaus, eli Kasvuavaus. Avaukset syventyvät teemoihin, joissa nähdään mahdollisuuksia merkittäviin kehitysloikkiin. Kasvuatlaksessa hahmotellaan kestävän talouskasvun lähtökohtia ja etsitään ratkaisuehdotuksia kasvun vauhdittamiseen.

Muistiossa esitetyt ajatukset ja suositukset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä eivätkä ne siten edusta välttämättä heidän työnantajiensa tai julkaisija Sitran kantaa.

Tutustu muihin kasvuavauksiin

Kasvuavaukset syventyvät teemoihin, joissa nähdään mahdollisuuksia merkittäviin kehitysloikkiin.

Julkaisun tiedot

Otsikko

Vauhtia palvelutalouteen

Kirjoittajat

Aila Kyttä, Ella-Kaisa Luoma, Eero Vassinen ja Tuomas Virtanen

Julkaisija

Sitra

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2026

ISBN (pdf)

978-952-347-472-7

ISSN (pdf)

2737-1034

Sarja

Muistio

Liittyvä projekti

Kasvuatlas