Julkinen sektori voi avata Suomelle merkittävän kasvun mallin

Euroopan komissio julkaisi viime viikolla (3.6.2026) teknologisen suvereniteetin paketin eli toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan kykyä tuottaa, hallita ja ohjata kriittisiä teknologioita itse. Komissio tunnustaa faktat: yli 80 prosenttia EU:n teknologioista, digitaalisista alustoista ja infrastruktuurista on ei-eurooppalaisten toimijoiden varassa. Riippuvuus yhdysvaltalaisista tuotteista on jo johtanut geopoliittiseen haavoittuvuuteen.

Julkisella rahalla hankittujen teknologioiden tulee olla uudelleenkäytettävissä

EU käyttää vuosittain peräti 264 miljardia euroa pääosin yhdysvaltalaisiin suljettuihin teknologioihin. Luku on lähes kolminkertainen Suomen valtion budjettiin verrattuna. Suomen valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteenlasketut ICT-kustannukset, eli tieto- ja viestintätekniikan kulut, olivat viime vuonna noin kolme miljardia euroa. Tämä on summa, jolla on valtava kansallinen ohjausvoima. Julkinen sektori kerää myös valtavia datamääriä.

Digitaalisen suvereniteetin vahvistamisessa ei ole kyse siitä, että amerikkalaiset toimittajat vaihdetaan eurooppalaisiin. Tärkeämpää on se, että miten julkinen sektori voi rakentaa markkinaa, joista kasvaa uutta liiketoimintaa.

EU:n tuoreesta paketista nouseekin tärkeä viesti Suomen julkiselle sektorille: julkisella rahalla hankittujen teknologioiden ja ohjelmistojen tulee olla uudelleenkäytettävissä. Jos suomalainen julkinen sektori valitsee avoimien rajapintojen sijaan suljetun järjestelmän, se ei ainoastaan lisää hankintakustannuksiaan, vaan samalla estää kotimaisia yrityksiä kehittämästä ratkaisujaan tuotteiksi, jotka voitaisiin skaalata myös kansainvälisille markkinoille.

Ranska päätti äskettäin lopettaa uuden yhdysvaltalaisen teknologian hankinnan julkiselle sektorille ja loi heti kysyntää eurooppalaisille kasvuyrityksille. EU:n uusi hankinta-asetus tulee heinäkuussa 2026. Jos eurooppalaisuus nousee hankintakriteerinä hinnan rinnalle, se muuttaa koko markkinan rakenteen.

Suomella on hyvät edellytykset tehdä muutos

Komission paketti tarjoaa rakenteet muutokselle, mutta tavoitteiden toteutuminen riippuu jäsenvaltioiden päätöksistä. Suomella on tähän hyvät edellytykset: meillä on toimivat viranomaisrekisterit, korkea luottamus viranomaisiin sekä kansainvälisesti tunnustettu osaaminen yhteentoimivien järjestelmien rakentamisesta. Meillä on myös toimivia järjestelmiä terveydenhuollosta verotukseen ja tunnistautumisesta varhaiskasvatukseen. Kysymys onkin siitä, teemmekö suomalaisista ratkaisuista eurooppalaisen normin.

Suomesta löytyy hyvä esimerkki: eVaka on avoimen lähdekoodin varhaiskasvatusjärjestelmä, joka rakennettiin julkisin varoin ja josta on tullut jaettu alusta kymmenille Suomen kunnille. Tämä yksi hankintapäätös mahdollisti laajan skaalauksen.

Neljä päätöstä, joilla suvereniteetti muuttuu kasvuksi

Teknologisen suvereniteetin saattaminen puheesta teoiksi ei tarkoita välttämättä suurta kansallisohjelmaa. Se on maratonjuoksu, joka voidaan aloittaa esimerkiksi seuraavilla päätöksillä:

1. Julkisesti rahoitetun koodin tulee olla avointa
Kaiken julkisella rahalla tuotetun koodin tulisi olla oletuksena avointa. Pelkästään tämä periaate loisi kymmeniä uusia eVakoja.

2. eVaka tulee viedä eurooppalaiseksi standardiksi
Suomen tulee viedä eVaka-malli EU-tasolle. Digital Commons EDIC tarjoaa kanavan, jonka kautta suomalaiset ratkaisut voivat nousta eurooppalaisiksi standardeiksi, mutta se edellyttää aktiivista osallistumista niihin pöytiin, joissa standardit kirjoitetaan.

3. Julkisen sektorin tulee rakentaa avoin infrastruktuuri yrityksille
Avoimella alustalla yritykset voivat kehittää ja kilpailla ja silloin ratkaisut ovat skaalattavissa. Sitran syksyllä 2026 avautuva infrastruktuurirahoitushaku tukee hankkeita, joissa rakennetaan laaja ja avoin digitaalinen infrastruktuuri.

4. Julkisen sektorin tulee olla ensimmäinen asiakas innovaatioille
Uusi ratkaisu tarvitsee ensisijaisesti ensimmäisen asiakkaan, jotta eurooppalainen sijoittaja näkee sen mielenkiintoisena kohteena.

Kun julkinen sektori valitsee avoimen ratkaisun suljetun sijaan, se ei ainoastaan vahvista omaa toimintakykyään, vaan luo samalla kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Teknologinen suvereniteetti ja taloudellinen kasvu ovat saman päätöksen kaksi puolta.