Hyvästi öljy, kaasu ja hiili

Esipuhe

Kun maailma irtautuu fossiilitaloudesta, geopoliittiset riippuvuudet järjestyvät uudelleen. Samalla avautuu harvinainen mahdollisuus Suomen kaltaisille maille, joilla on edellytykset puhtaan sähkön tuotantoon.

Euroopan edullisin sähkö, runsaasti maata suhteessa väestöön, vahva kantaverkko, sellutehtaiden biogeeninen hiilidioksidi ja toimiva yhteiskunta muodostavat yhdistelmän, jollaista harvalla on tarjota. Käsillä oleva muistio, joka on osa Sitran Kasvuatlas-kokonaisuutta, tarttuu juuri tähän mahdollisuuteen.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston Petteri Laaksosen, Jukka Ruususen ja Eeva Lähdesmäen toimittama ja laajan asiantuntijajoukon kirjoittama muistio osoittaa konkreettisesti, miten uusiutuva sähkö voi uudistaa suomalaista teollisuutta. Muistio tekee vakuuttavasti selväksi, ettei kysymys ole siitä, tapahtuuko teollisuuden sähköistyminen, vaan siitä, miten ja kuinka nopeasti – ja kuka ehtii ensin.

Mahdollisuudet ovat valtavat vedyn avulla sähköistyvästä kemianteollisuudesta ja fossiilivapaasta teräksestä solumaatalouteen sekä moderniin, joustavaan ja resilienttiin sähköjärjestelmään. Murros ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan se edellyttää mittavia investointeja.

Avaus antaa vahvan ja ajankohtaisen pohjan keskustelulle. Sen pohjalta on tärkeää pohtia sitä, mikä osa kehityksestä etenee markkinaehtoisesti omalla painollaan ja missä kohtaa vielä tarvitaan aktiivista poliittista ja yhteiskunnallista tukea. On myös tärkeää hahmottaa ero kahdenlaisten investointien välillä. Osa kasvattaa kansantaloutta uutena tuotantona ja vientinä, osa taas korvaa olemassa olevaa puhtaammalla. Molemmat ovat arvokkaita – jälkimmäinen vähentää päästöjä ja riippuvuuksia – mutta niiden kansantaloudelliset vaikutukset ovat erilaisia.

Sähköjärjestelmän osalta keskeinen kysymys on uuden, mittavan kulutuksen yhteensopivuus sään mukaan vaihtelevan tuotannon kanssa.

Muistio esittää energian tuotannon ja kulutuksen ohjaamista lähelle toisiaan kaavoituksen keinoin. Jos näin toimitaan, on tärkeää tunnistaa paikalliset luontohaitat, lieventää niitä ja viime kädessä hyvittää. Hankkeiden hyväksyttävyys ratkaisee monesti niiden etenemisen.

Suomella on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat nousta puhtaamman teollisuuden kärkimaiden joukkoon. Sen toteutuminen edellyttää yhteistä analyysiä, pitkäjänteistä strategiaa ja yli vaalikausien kantavaa poliittista sitoutumista.

Teollisuuden sähköistyminen kytkeytyy laajempaan tarpeeseen uudistaa Suomen taloutta. Sitra on ehdottanut hallituskaudet ja puoluerajat ylittävää kasvusopimusta, joka vahvistaisi luottamusta ja tukisi investointeja. Muistion kuvaama teollinen murros investointeineen olisi keskeinen kivijalka kestävälle kasvulle. Toivomme, että tämä avaus vauhdittaa juuri sellaista kehitystä.

Helsingissä 15. kesäkuuta 2026

Atte Jääskeläinen
yliasiamies
Sitra

Esa Suominen
vanhempi neuvonantaja
Sitra

Tiivistelmä

Uusiutuva sähkö on muodostumassa suomalaisen teollisuuden tärkeimmäksi kasvun lähteeksi. Kun teollisuus irtautuu öljystä, kaasusta ja hiilestä, tuontipolttoaineet ja -raaka-aineet voidaan korvata kotimaisella puhtaalla sähköllä. Tämä poistaisi riippuvuuden fossiilienergian tuonnista ja voisi kääntää Suomen vaihtotaseen kymmeniä miljardeja positiivisemmaksi.

Suomen etu kilpailussa on rakenteellinen: maapinta-alaa on lähes yhtä paljon kuin Saksassa mutta väestöä vain seitsemän prosenttia siitä – ja siinä missä Saksassa on jo yli 30 000 tuulivoimalaa, Suomessa niitä on noin 2 000. Yhdistettynä Euroopan alhaisimpiin sähkön hintoihin, vahvaan kantaverkkoon ja sellutehtaiden biogeeniseen hiilidioksidiin syntyy yhdistelmä, jollaista harvalla maalla on.

Aikaa ei silti ole hukattavaksi: erityisesti Kiina rakentaa fossiilivapaata kemian- ja terästeollisuutta jo selvästi EU:ta nopeammin.

Teollisuuden sähköistyminen kasvattaa Suomen sähkönkysynnän arviolta noin kolminkertaiseksi, ja täysi vientipotentiaali voi kaksinkertaistaa senkin. Muistio tunnistaa kolme keskeistä kasvumarkkinaa. Kemianteollisuus sähköistyy vedyn kautta: sellutehtaiden biogeenisestä hiilidioksidista valmistettava e-metanoli ja sen jatkojalosteet voivat synnyttää noin 20 miljardin euron arvoisen uuden tuotannon, ja kiristyvä sääntely – etenkin RFNBO-polttoaineiden velvoitteet – on muutoksen vahvin ajuri. Fossiilivapaa teräs kantaa markkinoilla jopa 30 prosentin hintalisän, kun taas kustannusvaikutus loppukäyttäjälle jää useimmiten promille- tai prosenttiluokkaan; murros voi leikata yli neljä miljoonaa tonnia päästöjä vuodessa eli noin seitsemän prosenttia maan kokonaispäästöistä. Solumaatalous puolestaan luo kokonaan uuden, peltopinta-alasta riippumattoman proteiinintuotannon haaran, jonka potentiaaliksi arvioidaan noin 500 miljoonaa euroa. Kotimarkkinan synty toimii samalla ponnahduslautana teknologiaviennille: pelkästään vetylaitteistojen vientipotentiaaliksi on arvioitu jopa 40 miljardia euroa vuodessa.

Kasvun edellytys on toimiva, markkinaehtoinen sähköjärjestelmä. Suomen järjestelmä on jo vähentänyt päästöjään 80 prosenttia säilyttäen samalla hyvän toimitusvarmuuden ja edulliset hinnat. Vaihteleva tuuli- ja aurinkovoima on integroitavissa kustannustehokkaasti, kun teollisuus, vedyn varastointi ja sektori-integraatio tuovat järjestelmään joustoa. Suunnitteilla oleva 3,4 gigawatin datakeskuskapasiteetti on kytkettävä osaksi järjestelmää; oikein toteutettuna jopa datakeskusten varavoima voi muuttua järjestelmän kannalta ongelmasta voimavaraksi. Toimitusvarmuutta vahvistetaan hajauttamalla tuulivoimaa myös Itä-Suomeen ja varautumalla niukkuustilanteisiin esimerkiksi fossiilittomilla moottorivoimaloilla.

Teollisuuden sähköistämisen suorien ja epäsuorien vaikutusten arvo voi pitkällä aikavälillä nousta jopa yli sataan miljardiin euroon. Mittaluokan lunastaminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä, yli vaalikausien kantavaa kansallista strategiaa, jossa yritykset tekevät investoinnit ja valtion tehtävänä on muutoksen mahdollistaminen.

Teollisuuden sähköistämisen avaimet:

• Toimitaan aktiivisesti EU:ssa teollisuuden modernisointia tukevan sääntelyn puolesta ja tuetaan toimivaa päästökauppaa.
• Laaditaan Suomelle vuoteen 2035 ulottuva puhtaan teollisuuden strategia, johon puolueet sitoutuvat; valtion rooli on mahdollistaa, yritykset investoivat.
• Kehitetään energiajärjestelmää jatkossakin kilpailuun ja tehokkaisiin markkinoihin nojaten; julkinen tuki rajataan uusien teknologioiden investointitukiin.
• Varmistetaan maatuulivoiman kilpailukyky tehostamalla lupaprosesseja ja avaamalla rakentaminen myös itäiseen Suomeen, tiedustelu ja valvonta tuulivoimaan yhdistäen.
• Hallitaan niukkuustilanteiden hintapiikkejä ja käynnistetään tarvittaessa fossiilittomat moottorivoimalainvestoinnit.
• Turvataan verkkoyhtiöille edellytykset kehittää sähköverkkoja ja rakennetaan vetyinfrastruktuuri sähköjärjestelmän rinnalle; vedyn kalliovarastot osoitetaan Gasgridin tehtäväksi.
• Ohjataan tuotanto ja kulutus lähelle toisiaan kaavoituksella ja edistetään biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa.