Artikkeli
Tulevaisuusvaliokunta on tulevaisuusmietinnöissään 2022 ja 2026 antanut ponsia liittyen tulevaisuusselonteon kehittämiseen ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen. Sitra pitää ponsia edelleen ajankohtaisina ja korostaa, että niiden toteutumisen tueksi tarvitaan ennakointikyvykkyyden lisäämistä entisestään, uusia osallisuutta vahvistavia menetelmiä, kansalaiskeskustelua pitkän aikavälin tavoitteista ja systemaattista tulevaisuusvaikutusten arviointia.
Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
Artikkelin tyyppi
Lausunnot
Julkaistu
18.9.2026
Lausunto on annettu tulevaisuusvaliokunnalle 17.9.2026 (Asia: K 3/2026 vp).
Lue lausunto kokonaisuudessaan alta.
Hallituksen vuosikertomus 2025
Tulevaisuusvaliokunnan ponnet
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Sitra edistää Suomen hyvinvointia ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. Sitra tukee yhteiskuntaa tulevaisuusajattelussa ja ennakointikyvykkyyden kasvattamisessa.
Sitra kiittää mahdollisuudesta lausua tulevaisuusvaliokunnan antamista ponsista. Keskitymme lausunnossa kahteen tulevaisuusmietintöön. Niiden ponnet ovat edelleen ajankohtaisia ja niiden toteutumisen tueksi tarvitaan ennakointikyvykkyyden lisäämistä entisestään, uusia osallisuutta vahvistavia menetelmiä ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vahvistavia rakenteita ja mekanismeja.
Tulevaisuusmietintö: TuVM 1/2026 vp─ VNS 7/2025 vp, ponnet 2, 3 ja 4 sekä Tulevaisuusmietintö: TuVM 1/2026 vp─ VNS 7/2025 vp ponsi 1.
Esitetyt ponnet ovat edelleen ajankohtaisia ja tärkeitä. Sitra kannattaa tulevaisuusselonteon osien järjestyksen ja ajoituksen muuttamisesta. Mainittujen hyötyjen lisäksi tulevaisuusselonteon osien kääntäminen tukisi ylivaalikautista jatkuvuutta ennakoinnissa ja pitkän aikavälin politiikkasuunnittelussa. Sitra pitää tärkeänä, että tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysi on tehtävä jatkossakin virkatyönä ilman poliittista ohjausta tietoon perustuen ja osallistavasti. Sitra on ollut mukana Ennakointiluotsissa, jolla voisi olla nykyistä aktiivisempi rooli tulevaisuusselonteon hyödyntämisessä ja jatkokehittelyssä.
Ponsien toteutumista tukisi valtioneuvoston yhteisen ja ministeriöiden sisäisen ennakoinnin riittävä resursointi ja työn jatkuvuuden varmistaminen. Rajalliset resurssit huomioiden on tärkeää, että tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysiä hyödynnetään jatkossakin ministeriöissä tehtävässä ennakointityössä ja tämä tehdään näkyväksi. Lisäksi niin tulevaisuuskeskustelun avoimuuden kuin sitoutumisen kannalta on oleellista, että puolueet miettivät tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan kärkiteeman jo hallitusneuvotteluissa.
Toimintaympäristöanalyysiä tulisi hyödyntää myös tulevaisuusvaikutusten arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Näin arvioitaisiin toimenpiteitä ja niiden pitkän aikavälin vaikutuksia suhteessa siihen, millainen toimintaympäristö tulee olemaan, ei vain millainen se on nyt. Toimintaympäristöanalyysin päivittämisessä kannattaa rakentaa aiemman päälle ja kuvata miten asiat ovat muuttuneet ja millaisia uusia ilmiöitä ja muutoksia on tullut esiin.
Tulevaisuusmietintö: TuVM 1/2022 vp─ VNS 16/2022 vp, ponnet 5, 6 ja 7
Tulevaisuusmietintö: TuVM 1/2026 vp─ VNS 7/2025 vp, ponnet 2 ja 7
Sitra pitää erityisesti ponnen 5 tavoitteita ja toimenpiteitä tärkeänä, mutta korostaa samalla, että omistajuutta yhteiseen tulevaisuuteen ei luoda pelkästään sinänsä tärkeitä dialogisuutta, viestintää ja keskustelua lisäämällä. Pelkän osallistamisen sijaan tulisi kansalaisosallistumisen agendalle ottaa rohkeammin kansallisesti merkittäviä ja poliittisestikin vaikeita ja mielipiteitä jakavia tulevaisuuskysymyksiä ja varmistaa, että myös poliittiset päättäjät sitoutuvat niiden ratkaisemiseen yhdessä kansalaisten kanssa.
Ponsien 6 ja 7 arvokkaiden tavoitteiden rinnalla Sitra pitää tärkeänä myös sukupolvia yhteen tuovia menetelmiä. Esimerkiksi sukupolvien välisen dialogin ja tulevat sukupolvet huomioivan puntaroinnin (esim. Future Design) avulla on mahdollista laajentaa osallistumisen näkökulmia ja vahvistaa sukupolvien välistä ymmärrystä. Kansainvälisistä esimerkeistä, kuten Walesistä, voi ottaa opiksi, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen edellyttää kansalaiskeskustelua erityisesti yhteisistä tavoitteista ja suunnista.
Osallistumisen agendalle tulisi nostaa vaikeitakin ja kansallisesti merkittäviä tulevaisuuskysymyksiä. Tässä voitaisiin hyödyntää Suomessa jo laajasti testattuja ja hyväksi koettuja menetelmiä, kuten puntaroivia kansalaispaneeleja ja digitaalisia osallistumisalustoja (esim. Voxit) sekä näiden yhdistämistä osana laajempaa kansalaiskuulemista. Menetelmiä yhdistävää mallia käytetään parhaillaan käynnissä olevassa kansallisessa Työperäisen maahanmuuton tulevaisuus -osallistumisprosessissa, jossa hyödynnetään dialogeja, Voxit-verkkokeskustelua ja puntaroivaan kansalaiskokousta.
Valtioneuvosto on ottanut tällä vaalikaudella merkittäviä askeleita puntaroivien kansalaispaneelien vakiinnuttamiseksi ja laajemmaksi hyödyntämiseksi ministeriöiden työssä. Kansalaispaneeleja on käytetty hallitusohjelman toimeenpanossa ja samalla on vahvistettu ministeriöiden yhteistä toimintamallia, ohjeistuksia ja osaamista. Tätä hyvää työtä tulisi jatkaa.
Tulevaisuusmietintö: TuVM 1/2022 vp─ VNS 16/2022 vp, ponsi 1
Tulevaisuusmietintö: TuVM 1/2026 vp─ VNS 7/2025 vp, ponsi 8
Sitra pitää ponsia ajankohtaisina ja erittäin tärkeinä. Tarve ylisukupolviselle ja tulevien sukupolvien oikeudet huomioivalle päätöksenteolle ei ole vain eettinen kysymys vaan strateginen välttämättömyys, joka on keskeinen demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle, kilpailukyvylle, resilienssille ja turvallisuudelle. Sukupolvivastuulaki on askel oikeaan suuntaan ja vaatii toimiakseen myös kansalaisten osallisuuden vahvistamista pitkän ja erittäin pitkän aikavälin suunnan määrittämisessä, ennakointikyvykkyyden vahvistamista entisestään läpi hallinnon sekä toimivat menetelmät ja mekanismit tulevaisuusvaikutusten arviointiin, mittarointiin ja seurantaan.
Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden vahvistamisessa kannattaa rakentaa olemassa olevan päälle mm. vahvistamalla tulevaisuusselonteon roolia sekä tulevaisuuspolitiikan kärkiteemaa luotaavana että toimintaympäristöä kartoittavana tietopohjana. Oleellista on tunnistaa lainsäädännön kannalta keskeiset kysymykset ja kokonaisuudet, joissa on tarvetta laajalle tulevaisuusvaikutusten arvioinnille. Uusien arviointimenetelmien kehittämisen rinnalla myös nykyistä osaamista ja hyviä käytäntöjä tulisi vahvistaa ja systematisoida.
Myös uusia mekanismeja ja prosesseja tarvitaan. Nuorten osallisuuteen päätöksenteossa on panostettava ja siihen tarvitaan myös uudempia osallistavia menetelmiä kuten yllä mainitut kansalaispaneelit, joissa osallistumista voi painottaa erityisesti tiettyihin väestöryhmiin. Tulevaisuusvaikutusten arviointi tulisi kytkeä pitkän aikavälin tavoitteisiin, jotka on määritelty kansalaisia osallistavassa prosessissa.
Mikko Dufva, johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
Onni Pekonen, asiantuntija, Ennakointi ja koulutus