Julkaisu
Johannes Koponen, tulevaisuudentutkija ja yrittäjä
Julkaistu
15.10.2026
Pikalinkit
Tulevaisuutta koskevaa hiljaista tietoa ei ole helppo saada näkyviin. Ammattitaitoiset journalistit ja ennakoijat onnistuvat siinä, samoin suosiotaan kasvattavat ennustemarkkinat.
Ennustemarkkinoilla ihmiset tuovat oman käsityksensä tulevaisuuden tapahtumista osaksi yhteistä arviota. Samalla syntyy uudenlaista, jatkuvasti päivittyvää tietoa ihmisten näkemysten suuntautumisesta ja hajonnasta. Pitkään ennustemarkkinoita hyödynsivät lähinnä tiedustelupalvelut ja muutama edelläkävijäyritys. Nyt tekoälyfirmoilla on omat sisäiset markkinansa, Yhdysvaltain keskuspankin tutkijat vertaavat ennustemarkkinoiden hintoja omiin korko- ja inflaatioennusteisiinsa ja tartuntatautivirasto CDC käyttää avointa ennusteyhteisöä. Lisäksi jotkut mediatalot käyttävät ennustemarkkinadataa uutisoinneissaan.
Ennakoinnin näkökulmasta ilmiö on kiinnostava, koska ennustemarkkinat tekevät tulevaisuutta koskevista oletuksista mitattavia ja vertailukelpoisia. Ne tarjoavat myös keinon koota hajautunutta tietoa ja haastavat pohtimaan, kenellä on valta määritellä, millaisia tulevaisuusoletuksia asetamme.
Ennustemarkkinat eivät kuitenkaan ole ongelmaton ilmiö. Vedonlyönti yhteiskunnallisilla tapahtumilla herättää perusteltuja eettisiä kysymyksiä, ja markkinahintaan liittyy manipuloinnin, sisäpiiritiedon ja pelihaittojen riskejä. Viranomaiset niin Suomessa kuin EU:ssa pohtivat parhaillaan, miten tällaisiin markkinoihin tulisi suhtautua.
Sitran tavoite tämän muistion tilaajana on ollut selvittää, millainen tulevaisuustiedon tuottamisen tapa ennustemarkkinat on ja millainen vaikutus niillä voi olla tulevaisuuskäsityksiin ja päätöksentekoon. Tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä kielimallien kyvystä arvioida tulevaisuusväitteitä. Tulevaisuudentutkija Johannes Koposen laatima muistio osoittaa, millä vauhdilla kielimallien kyky hahmottaa tulevaisuutta etenee.
Muistio ei edusta Sitran virallista kantaa, vaan sen tarkoitus on herättää keskustelua ja auttaa ymmärtämään ilmiötä, joka on jo muuttamassa tapaa, jolla puhumme tulevaisuudesta – ja jolla erilaiset aiheet nousevat uutisagendalle ja päätöksentekoon.
On tärkeä pohtia, miten Suomessa voitaisiin tuottaa luotettavaa ja yhteistä tulevaisuustietoa nopeasti muuttuvassa maailmassa, ja miten sitä voitaisiin hyödyntää myös päätöksenteossa.
Elina Kiiski-Katajava. johtaja, Ennakointi ja koulutusSitra
Sari Tuorijohtava asiantuntija, ennakointiSitra
Tämä muistio käsittelee ennustemarkkinoita päätöksenteon tukena. Ennustemarkkinat ovat tapa kerätä markkinamekanismin avulla osallistujienarvioita tulevista tapahtumista. Muistio analysoi, millaista tietoa ennustemarkkinat voivat tuottaa päätöksenteon laadun parantamiseksi, ja pohtii, miten se, mitä pidämme luotettavana näyttönä, on muutoksessa.
Päätöksenteon laatu paranee, kun hajautunut, osin hiljainen tieto saadaan koottua käyttökelpoiseksi tulevaisuuskäsitykseksi. Ennustemarkkinoilla tällaisia käsityksiä tuotetaan vedonlyönnin avulla. Koska ennustemarkkinoilla syntyvä ymmärrys maailmasta perustuu yksityisen tiedon julkistamiseen, ennustemarkkinat rinnastuvat tiedon tuotannontapana journalismiin. Markkinoilla yksityisistä arvioista syntyy julkisia hintasignaaleja, joiden avulla yhteiskunta tai organisaatio voi nähdä, mitä kollektiivisestipidetään todennäköisenä.
Muistio rakentuu kolmen pääväitteen varaan: 1) Päätösten laatua ei pitäisi arvioida lopputulosten vaan päätöshetkellä tehtyjen, eksplisiittisten tulevaisuusoletusten perusteella.
2) Ennustemarkkinat tarjoavat keinon päätösten laadun parantamiseen, koska ne tuottavat jatkuvasti päivittyviä, vertailukelpoisia todennäköisyysarvioita päätösten taustaoletuksista.
3) Laajoihin kielimalleihin perustuva tekoäly helpottaa ennustemarkkinoiden järjestämistä ratkaisevasti, koska se madaltaa kysymysten muotoilun ja ennustemarkkinoille osallistumisen vaivaa.
Muistion keskeinen lopputulos on, että ennustemarkkinat voivat parantaa päätöksenteon laatua tekemällä päätösten taustaoletuksista mitattavia. Kun päätösten oletukset kirjataan testattaviksi väitteiksi, niille annetaan todennäköisyysarviot ja toteumaa seurataan ajan yli, päätöksentekijät ja ennakoijat voivat oppia omasta ennakointikyvystään eikä vain yksittäisten päätösten näkyvistä tuloksista.
Ennustemarkkinat eivät kuitenkaan ole ongelmaton ratkaisu päätöksenteon tietopohjan tuottamiseen. Koska niiden hyödyntämisessä on ilmiselviä eettisiä riskejä, ennustemarkkinat tarvitsevat hallintomallin ja selkeät rajat.
Kokonaisuutena muistio väittää, että oikein rakennettuina ennustemarkkinat voisivat muodostaa uudenlaisen päätöksenteon tiedontuotannon infrastruktuurin Suomessa.
Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
Ennustemarkkinat päätöksenteon tukena
Sitra
Helsinki
2026
66
978-952-347-487-1
2737-1034
pdf