Perustietoa Sitrasta

Sitra oli aikoinaan eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Riippumattoman rahaston tehtävä on luodata tulevaisuutta sekä edistää talouden määrällistä ja laadullista kasvua.

Kysymyksiä ja vastauksia Sitran toiminnasta

Miksi Sitra on olemassa?

Sitra oli 50 vuotta sitten 5.12.1967 eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Tuolloin tulevaisuustalo Sitran tehtäväksi annettiin huomisen menestyvä Suomi. Sitran rooli yhteiskunnassa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa, mutta tehtävä on pysynyt samana. Sitran ydinrooli onkin luoda edellytyksiä Suomen uudistumiselle. Sitran tehtävä on määritelty Sitra lakiin.

Mitä Sitra tekee?

Sitra on suomalaisten tulevaisuustalo, jonka tavoitteena on reilu ja kestävä tulevaisuus – hyvä elämä, jota eletään maapallon kantokyvyn rajoissa.

Käytännössä Sitra ennakoi yhteiskunnan muutoksia, selvittää kehitysvaihtoehtoja, tekee kokeiluja, kehittää toimintamalleja ja tuo ihmiset ja organisaatiot yhteen, jotta uudistuminen onnistuu. Sitralla on käytössään monipuolinen työkalupakki ja laajat verkostot muutostarpeiden tunnistamiseen ja muutosten toteuttamiseen.

Sitran toiminta jakautuu temaattisesti ja tavoitteiltaan kolmeen osaan:

  1. Hiilineutraali kiertotalous rakentaa resurssiviisaan ja hiilineutraalin toiminnan edelläkävijyyttä.
  2. Uudistumiskyky vahvistaa uudistumishalua ja -kykyä Suomen kilpailuvaltiksi ja elinvoiman edellytyksenä.
  3. Uusi työelämä ja kestävä talous edistää työelämän uudistumista ja elinikäistä oppimista sekä kestävää taloutta kokeilujen ja uusien toiminta- ja rahoitusmallien avulla.

Viime vuosien tärkeitä aiheitamme ovat olleet esimerkiksi megatrendit, kiertotalous, hyvinvointidatan hyötykäyttö, genomistrategia, tiedolla johtaminen, kansallinen palveluväylä, julkishallinnon johtaminen ja vaikuttavuusinvestoiminen.

Kenen etuja Sitra valvoo?

Sitran tehtävänä on huomisen menestyvä Suomi, joten voi sanoa että Sitra on seuraavien sukupolvien edunvalvoja. Sitra on poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton tulevaisuustalo, eikä minkään eturyhmän tai puolueen juoksupoika. Poliittinen ja taloudellinen riippumattomuus ovat Sitran toiminnalle ja sen uskottavuudelle äärimmäisen tärkeitä.

Onko Sitra osa valtionhallintoa?

Sitra on julkinen organisaatio, mutta ei kuulu valtioneuvoston tai sen ministeriöiden toimivallan piiriin. Eduskunnan oikeusasiamiehen kesäkuussa 2016 tekemän päätöksen mukaan Sitra oikeudellinen asema rinnastuu hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin.

Miten Sitran toiminta on rahoitettu?

Sitran toiminta rahoitetaan oman peruspääoman tuotoilla. Peruspääomansa Sitra on saanut aikanaan valtiolta, käytännössä Suomen Pankilta.

Kuinka paljon valtio on vuosien saatossa rahoittanut Sitran toimintaa?

Sitra sai perustamisensa yhteydessä 1967 Suomen Pankilta peruspääomakseen 100 miljoonan markan arvosta obligaatioita. Suomen Pankki korotti peruspääomaa 100 miljoonan markan pääomasiirroilla vuosina 1972, 1977 ja 1981 yhteensä 400 miljoonaan markkaan. Vuonna 1992 Sitra siirtyi Suomen Pankilta eduskunnan alaiseksi rahastoksi, ja sai Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi valtion salkusta irrotettuja Nokian osakkeita – jälleen 100 miljoonan markan arvosta. Tämän jälkeen Sitra sai vielä vuonna 1999 valtiolta ”muodollisen” määrärahan (1,7 miljoonaa euroa) kattamaan lähinnä tutkimustoiminnan tarpeita. Tämän jälkeen Sitra ei ole saanut rahoitusta valtion budjetista.

Mikä on Sitran peruspääoman markkina-arvo nyt?

Sitran peruspääoman markkina-arvo oli vuoden 2017 loppupuolella noin 840 miljoonaa euroa.

Mihin Sitran peruspääoma on sijoitettu?

Sitran sijoitusten tarkoitus on turvata Sitran toiminnan jatkuvuus, ja siksi Sitra on pitkän aikavälin sijoittaja. Sijoituspäätökset ovat markkinaehtoisia ja pitkän aikavälin nimellistuottotavoite on 4,0 % p.a. Peruspääoman sijoitukset tehdään pääosin sijoitusrahastojen kautta. Vuoden 2017 lopussa sijoitusallokaatio oli: osakkeet 51 %,

korkoinstrumentit 37 % ja muut sijoitukset 12 %. Osakesalkussa on monia muita instituutiosijoittajia suurempi Suomi-painotus, onhan Sitra suomalaisten rahasto.

Kuka valvoo Sitraa?

Sitra on eduskunnan alainen rahasto. Sitralla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan asettamat Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenet. Hallintoneuvosto muun muassa hyväksyy Sitran talous- ja toimintasuunnitelman sekä toimittaa eduskunnalle vuosittain kertomuksen Sitran toiminnasta. Sitran toimintakertomukset löydät täältä.

Sitran toimintakertomus hyväksytään vuosittain eduskunnassa, ja siinä yhteydessä käydään keskustelua Sitran tarkoituksesta ja toiminnasta. Talousvaliokunta antaa Sitran toiminnasta eduskunnalle mietinnön. Eduskunnan keskustelupöytäkirjat sekä talousvaliokunnan mietinnöt löytyvät eduskunnan verkkosivuilta. Viime vuosien mietinnöt Sitran toiminnasta voit lukea täältä:
TaVM 13/2017
TaVM 12/2016
TaVM 2/2015
TaVM 18/2014
TaVM 30/2013
TaVM 4/2012
TaVM 6/2011
TaVM 19/2010
TaVM 10/2009
TaVM 9/2008

Sitran hallinnon ja tilien tarkastuksesta vastaa eduskunnan nimeämät tilintarkastajat.

Miten Sitran työtä arvioidaan?

Sitran työn vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti monin eri tavoin. Vaikutusarviointiin on satsattu erityisesti, koska yhteiskunnallisen tulevaisuustyön tuloksia ei useinkaan voi suoraan mitata rahassa tai määrällisin mittarein. Vaikuttavinta Sitran työ on silloin, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaikella työllä tavoitellaan pitkäaikaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sitran arvioinnista ja seurannasta on nämä seikat huomioiden rakennettu monipuolinen kokonaisuus, jolla työtä voidaan arvioida ja kehittää.

Arvioinnin ja seurannan kokonaisuus koostuu seuraavista osioista:

  1. Hyvä hallinto ja hallinnon raportointi (esim. talousseuranta, peruspääoman seuranta, riskienhallinta, hallituksen ja hallintoneuvoston katsaukset, sisäinen tarkastus ja auditointi, vuosittainen toimintakertomus, oma ja eduskunnan tilintarkastus sekä muu eduskunnalle tehtävä raportointi)
  2. Vaikutukset ja vaikuttavuus (ulkoinen viestintä ja maine, henkilöstömittarit, johtoryhmän ja hallituksen itsearviointi, projekti- ja käyttöönottotavoitteiden seuranta, ulkopuoliset projekti- ja hankearvioinnit, ulkoiset vaikuttavuusarvioinnit)
  3. Jatkuva oppiminen ja kehittäminen (kansainvälinen asiantuntijapaneeli, projektien jatkuva reflektointi, vaikuttavuustyön salkkukatsaus, sisäinen strategiapaneeli)

OTA YHTEYTTÄ

Kuulemisiin!

LISÄÄ AIHEESTA

Tästä on hyvä jatkaa.

Mistä on kyse?