sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS
Suomalainen teollisuus on murroskohdassa ja alan työpaikkojen luonne muuttuu. Olemme siirtymässä globaalissa kilpailussa kohti palveluintensiivistä teollisuutta. Erikoistuminen ja innovaatiot ovat tässä murroksessa isossa roolissa.
AJANKOHTAISTA
Yritysten osaamiseen perustuva kilpailukyky tuottaa kestävää hyvinvointia Suomeen
Kestävän hyvinvoinnin tukipilariksi tarvitaan ekologisen ja sosiaalisen tasapainon rinnalle myös talouden tasapainoa. Hyvien työpaikkojen rooli on tärkeä osa myös yksilöiden hyvinvointia. Suomen talouden suurin haaste liittyy yksityisen talouden työpaikkojen kehitykseen. Tarvitsemme ainakin 200 000 uutta yksityistä työpaikkaa kansantalouden tasapainon ylläpitämiseksi. Potentiaalisia uusia kasvualueita voisi syntyä esimerkiksi yliopistojen tutkijoiden osaamisesta, suomalaisten suurten yritysten yhteistyöstä sekä kannattavista, mutta riskiä karttavista teollisista perheyrityksistä.
Näissä kirjoissa on käsitelty laaja-alaisesti osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä:
- Koneteollisuuden menestys tarttuu verkostoihin (Sitra/Edita 2009)
(toim. Hannu Hernesniemi ja Timo Nikinmaa)Vuosikymmenien aikana kertynyt osaaminen on vahva perusta, jolle on hyvä rakentaa. Kansainvälistyminen omassa valmistuksessa ja erityisesti hankinnoissa on tärkeä osatekijä alihankintayritysten menestyksessä. Kun tuotanto Suomessa ja alempien kustannusten maissa yhdistetään parhaalla mahdollisella tavalla, menestyksen eväät ovat koossa.
Kirjassa valotetaan kymmenen yritystapauksen kautta alihankintayritysten kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia sekä päähankkijoiden odotuksia toimittajiltaan. Kirjan esimerkeille on yhteistä se, että ne ovat parantaneet asiakkaan tuotetta tai nopeuttaneet asiakkaan tuotantoprosessia tai alentaneet asiakkaan kustannuksia. Juuri näitä asioita päähankkijat toivovat avaintoimittajiltaan.
Tuotteistetun ja erottuvan osaamisen avulla yritys voi hankkia uusia kansainvälisiä asiakkaita. Riippuvuus jopa yhdestä kotimaisesta asiakkaasta on ollut monen suomalaisen alihankkijan keskeinen heikkous. Päähankkijan hankintoja ohjaa myös riittävän toimitusvarmuuden ja kilpailun ylläpito.
- Teollinen Suomi – tuotannon uudistuminen kriisin jälkeen (Sitra/Edita 2010)
(Eero Eloranta, Jukka Ranta, Pekka Salmi ja Pekka Ylä-Anttila)Onko Suomessa toimivilla teollisuusyrityksillä tulevaisuutta? Kesällä 2009 kirjaa koottaessa näytti siltä, että Suomen teollisuus oli rakennemuutoksessa, jossa teollisuustuotanto oli vahvasti laskussa. Tehtaita lopetettiin, työntekijöitä lomautettiin ja tuotantoa siirrettiin halvan työvoiman maihin – eikä kerran muualle siirretty tuotanto enää koskaan palaisi. Vaikka valmistuksen työpaikat tulevat jatkossakin vähenemään, teollisuusyritykset eivät häviä. Niiden toiminta muuttuu. On panostettava asiakaskeskeiseen uudistumiseen, haettava kasvua palveluista ja hyödynnettävä globaali kilpailu hankinnoissa ja valmistuksessa. On pystyttävä nykyistä paremmin ennakoimaan muutoksia markkinoilla ja kuluttajien käyttäytymisessä. Suomessa teollisuuden tuotantotyö vähenee, mutta erilaiset kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijatehtävät lisääntyvät. Tämä on haaste myös suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.
Mitä uutta vientiliiketoimintaa syntyy Suomeen väistyvän teollisuustuotannon tilalle?
Miten teollisuuden uudistumista voidaan tukea ja vauhdittaa Suomessa? Onko meillä jotain erityisiä esteitä tai voimavaroja, jotka ohjaavat teollisuuden kehitystä?
Miten markkinoiden teknologiset ja muut murrokset tarjoavat Suomeen kytkeytyville teollisuusyrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia?
Miten globaalit yrityksemme saadaan kehittämään uusia liiketoimintoja ja työpaikkoja Suomeen?
- Ratkaisujen Suomi – unelmista töitä (Sitra/ Otava 2011)
(toim. Riitta Korhonen ja Pekka Salmi)Mistä syntyvät tulevaisuuden työpaikat?
Tämä kirja sisältää kahdeksan käytännön läheistä tarinaa mahdollisista uusista työpaikoista Suomessa. Nykyistä paremmille ratkaisuille on tarvetta kaikilla aloilla. Suomessa on hyvät edellytykset toimia edelläkävijänä kestävässä ja monialaisessa uudistumisessa. Miten Suomen elinkeinot ja yritykset voisivat uudistua ja vastata muuttuvan maailman haasteisiin? Mitä uusia liiketoimintoja on lähdössä voimakkaaseen kasvuun?Tekemisen intohimo, kyky luoda yhteiset tavoitteet ja sitoutuminen ihmisten välille hajautuneissa verkostoissa sekä käyttäjien kytkeminen tuottamiseen ovat uusia menestyskeinoja, joilla voi saavuttaa hyvän kilpailuaseman. Suomalainen toimiva yhteiskunta on kilpailukyvyn hyvä perusta. Yhteinen haaste kaikille on kansainvälisen huippuosaamisen hyödyntäminen suomalaisessa tekemisessä.
Kirjassa nostetaan esille arkiseen elämään liittyviä konkreettisia esimerkkejä tulevan vuosikymmenen kasvutarinoista. Kirjan teemoina ovat talotekniikka, vesiosaaminen, toimivat tehtaat, metsät, ravinto, yrittäjyys ja korkea laatu. Alussa on myös analyysi työmarkkinoiden haasteista. Kirjan yhdeksän kirjoittajaa ovat suomalaisen talouselämän keskeisiä vaikuttajia. He kertovat tarinoidensa alussa myös henkilökohtaisista vaikuttimistaan. - Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa (Taloustieto Oy, Sitra 297)
(Mika Pajarinen, Petri Rouvinen, Pekka Ylä-Anttila)Globaali talouskriisi katkaisi Suomen koneteollisuuden nopean kasvun. Tuotanto ja vienti eivät ole elpymisestään huolimatta palanneet lähellekään kriisiä edeltäneitä tasoja. Teknologiateollisuus ry:n ja Sitran tilaama ETLAn tekemä tutkimus osoittaa, että Suomen koneteollisuusyrityksillä on edelleen hyvät mahdollisuudet menestyä samalla tavoin kuin esimerkiksi Saksan, Itävallan tai Ruotsin koneteollisuusyrityksillä.
Avaimia tähän ovat älyn ja softan lisääminen koneisiin sekä erikoistuminentuotantoketjussa korkean jalostusarvon tehtäviin, kuten palveluihin. Näissä suomalaisyritykset ovat edenneet jo pitkälle, mutta mahdollisuuksia on enempäänkin. Lisäarvo luodaan yhä useammin arvoketjuissa, joiden osat ovat hajautuneet ympäri maailmaa. Se, minne korkean jalostusarvon osat sijoittuvat, määrittää pitkälti myös kansantalouden kasvun ja aineellisen hyvinvoinnin.
Ota yhteyttä
JULKAISUT