Siirry suoraan sisältöön

Alf Rehn. Kuva: Jennifer Nemie

Julkaistu 07.02.2012

Alf Rehn: Maajussille merkitystalous?

Bisnesguru Alf Rehn peräänkuuluttaa uusia ideoita maaseutukeskusteluun. Hän heittää kuluneet kliseet romukoppaan ja kysyy, miksei maaseutu voisi tarjota vaikkapa luksuspalveluja. Tekstin lopusta voit lukea, mitä mieltä maaseutuyrittäjä Ville Simola on Rehnin ajatuksista.

Alf Rehn: Maajussille merkitystalous?

Maaseudusta ollaan montaa mieltä. Eräille se on Suomen sydän, seesteinen avaruus, jossa mieli lepää ja jonka kuvankauniita maisemia mielellään esitellään ulkomaalaisille vieraille. Toisille taas se on pysähtynyt tila, jossa toistetaan kerta toisensa jälkeen vanhoja rutiineja ja haikaillaan takaisin aikaan, jolloin kaikki oli yksinkertaisempaa. Toisaalta ja toisaalta.

Ongelma onkin, että nämä kaksi näkökantaa, positiivinen ja negatiivinen, ovat molemmat haitallisia, kun yritetään löytää maaseudulle uutta linjaa, uutta merkitystä, uutta maamerkkiä.

Tämän hetken polttava kysymys ei nimittäin koske sitä, mitkä maaseudun vanhat merkitykset – olivat ne sitten kullatun kansallisromanttisia tai harmaasävyisen pessimistisiä – ovat oikeassa ja mitkä väärässä, vaan ennen kaikkea, miten olisi mahdollista luoda maaseudulle aivan uusia merkityksiä.

Nyt tarvitaan uusia kehitysideoita

Vaikka on varmaan totta, että maaseutu on rauhallinen, seesteinen, historiallinen ja luonnonkaunis sekä voi olla vihreä, ekologinen, orgaaninen ja lähi-ihanmitätahansa, näihin käsitteisiin kiinni jääminen voi hyvinkin olla haitallista.

Kun katsoo maaseudun pyrkimyksiä kehittyä huomaakin äkkiä, miten kehitysideat ovat kovin saman näköisiä, samoissa merkityksissä kiinni. Samat ideat maaseututurismista toistuvat kerta toisensa jälkeen ja joka kunnalla on pari, tavallisesti samannäköistä lähiruokatuottajaa. Ideat ovat samat, pitäjästä toiseen.

Tässä maaseudun ja kaupungin erot ovatkin ehkä pienemmät kuin kuvitellaan. Moni kaupunki kärsii siitä, että mielleyhtymät, joita siihen liitetään, niin sisäisesti kuin ulkoisesti, tekevät kehittymisen ja uuden luomisen vaikeaksi.

Jos katsoo projekteja, joissa pyrkimyksenä on uudistaa taantunut kaupunki, menestyneet tällaiset lähtevätkin usein siitä, että on tehtävä pesäero vanhoihin merkityksiin ja luotava uusia – lähdettävä ainakin osittain puhtaalta pöydältä. Kaikkea ei tietenkään saa unohtaa, mutta taantunutta tilaa ei nosteta sillä, että kehutaan perinteisiä teemoja vielä vähän kiivaammin.

Tästä syystä olisikin tärkeää miettiä sitä, miten me jatkuvasti toistamme samoja teemoja maaseutukeskustelussa – sitä, miten me voisimme vähentää toistelua ja miten voisimme tuoda aivan uusia avauksia tähän samaan.

Maalla on muutakin kuin ulkohuusseja

Maaseutu ei voi kehittyä, jos rajaamme sen mahdollisuudet jo totuttuihin ideoihin – “lähi-“, “perinne-“ ja “maatila-“ termien jatkuvaan toistoon – vaan sillä, että sallimme myös niitä ideoita, jotka rikkovat vallalla olevat merkitykset.

Pienenä esimerkkinä: Miksi niin harva näkee maaseudun mahdollisuutena luoda luksusta? Meillä on monen monta lomakylää, jossa myydään luonnonläheisyyttä ja “aitoutta”, mutta tämä lähtee aina olettamuksesta, että maalla eletään hieman vaatimattomammin. Tämä on kovin omituista.

Miksei maaseudulla voisi olla Suomen ylellisin kylpylä tai Suomen paras ravintola? Vaikka me tänä päivänä olemme tiedostamatta liittäneet maaseutuun merkityksiä kuten “hienostelemattomuus” ja “ulkohuussi”, miksi tämän pitäisi olla ikuista?

Maaseutu voi joko jäädä vanhojen merkitystensä vangiksi tai aktiivisesti luoda uusia. Sen tulevaisuus riippuu siitä, minkä se valitsee.

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo Akademissa.

 

Maaseutu vastaa:

Isotuvan tilan yrittäjät ja tilan lehmiä laitumella.

Isontuvan yrittäjäpariskunta Elina Lamminmäki ja Ville Simola sekä tilan lehmiä laitumella. Kuvat: www.isontuvanjaatelo.fi

Yrittäjäpariskunta Ville Simola ja Elina Lamminmäki pyörittävät Isontuvan maatilaa Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Maidontuotannon lisäksi he valmistavat myyntiin Isontuvan jäätelöä. Mitä mieltä maaseutuyrittäjä Ville Simola on Alf Rehnin ajatuksista?

– Minun on pakko allekirjoittaa Rehnin näkemys, ei kehitys mene eteenpäin, jollei kyseenalaisteta vanhaa. Toki pitää ottaa vanha perinteinen menetelmä huomioon ja tarkastella sitä kriittisin silmin, jotta siitä voidaan ammentaa jotain uutta. Pitää osata liittää vanhaan jotain uutta eli uudistaa vanhaa.

Isontuvan tilalla on uudistettu vanhaa liittämällä maidontuotannon oheen jäätelöntuotantoa. Mistä tällainen ratkaisu syntyi?

– Vierailimme lomamatkalla Itä-Suomessa Kyytselän tilalla, jossa valmistetaan jäätelöä Hollannista tuoduin menetelmin. Idea tarttui sieltä. Jo sitä ennen mietittiin, että toimintaa täytyisi jotenkin uudistaa.

Rehn väittää, että joka pitäjässä toistuvat samat maaseudun kehittämisideat. Pitääkö tämä paikkaansa?

– Kyllä pääsääntöisesti pyörii samat vanhat ideat, mutta uusiakin tulee. Nykymaailmassa tiedonvälitys toimii paremmin, ja sitä kautta saadaan pikku vinkkejä ympäri maailmaa.

Miltä kuulostaa Rehnin idea siitä, että maaseudulle voisi luoda luksuspalveluita?

– Mikä ettei, ei mahdoton idea ollenkaan. Haasteena on vain markkinointi ja markkinoiden löytäminen – mutta aina pitää kyseenalaistaa kaikki vanha.

Isontuvan tilalla katsotaan tulevaisuuteen siinä mielessä, että tilalla ollaan siirtymässä luomutuotantoon. Miksi luomu?

Nyt on semmoinen buumi meneillään, ja luomumaidon ja tavallisen maidon hinnassa on valtava ero. Aika näyttää, kannattaako luomuun siirtyminen.

Teksti: Maija Lielahti