archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta

Elämme yli varojemme. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat suurimpia globaaleja ongelmiamme, ja maapallon kantokykyyn sopeutuminen vaatii nyt uudenlaista ajattelua ja uusien ratkaisujen kehittämistä.

Kirjoittaja

Julkaistu

Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävyyskriisin ratkaisu saivat valtavan sysäyksen eteenpäin, kun maailman johtajat pääsivät sopuun yhteisistä ilmastotavoitteista Pariisissa joulukuussa 2015. Haaste on kuitenkin jättimäinen ja luonteeltaan viheliäinen, joten Suomessakin tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kaikkia: yrityksiä, kuntia ja kaupunkeja, hallintoa ja kotitalouksia sekä kuluttajia.

Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemassa rakennetaan kaupunkien, yritysten ja kansalaisten edelläkävijyyttä resurssiviisaassa ja hiilineutraalissa toiminnassa, sekä vaikutetaan Suomen elinkeino-, energia- ja ilmastopolitiikkaan kunnianhimoisen kotimarkkinan luomiseksi. Vuonna 2015 toiminnan keskiössä olivat kiertotalous, alueellinen resurssiviisaus, yritysten hiilineutraalius sekä vastuullinen kaivostoiminta. Kansainväliset kumppanuudet ja laajoja yleisöjä kiinnostaneet tutkimustulokset toimivat oivana taustana kehittämistyölle. Suunta on selvä: toimiville puhtaille ratkaisuille on kysyntää nyt jokaisessa maailmankolkassa.

Kiertotalous on Suomelle miljardiluokan mahdollisuus

Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät, ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Kiertotalouden suurin arvopotentiaali ei ole materiaalivirroissa tai jätteessä, vaan laitteiden huollossa, uudelleenkäytössä ja -valmistuksessa. Kiertotalouden lähtökohtana onkin arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy, ei siis jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana.

Sitra työstää parhaillaan Suomelle kokonaisvaltaista tiekarttaa kiertotalouteen siirtymiseksi. Samalla tehdään myös laajaa yhteistyötä ja kokeiluja, jotka liittyvät ravinteiden kiertoon, tekstiili- alaan sekä teknologiateollisuuteen. Syksyllä 2015 järjestettiin myös kaksi ideakilpailua: Smart Forest -ideakuulutus keräsi syksyllä teollisen internetin elementtejä metsäteollisuuteen yhdistäviä uusia ratkaisuja, ja keväällä 2016 päättyvä Ravinnekierto Challenge hakee ravinnekierron tehostamiseen liittyvien tuotteiden ja -palveluiden lisäarvoa kasvattavia ratkaisuja.

Kotimarkkina kuntoon

Yrityksillä on aivan keskeinen rooli ilmastotavoitteiden toteuttamisessa: ne voivat luoda innovaatioita, tuotteita ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat hiilineutraalin yhteiskunnan. Samalla niiden kilpailukyky paranee.

Sitran selvityksen mukaan cleantech-markkinoiden koko Suomelle tärkeillä sektoreilla kasvaa yli 8 000 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä. Yritysten näkökulmasta Suomen haaste on kuitenkin kunnianhimoisen edelläkävijämarkkinan puute. Suomalaisyritykset tarvitsevat kansainvälisen mittaluokan referenssialueen, jossa ne voivat kehittää uusia vähähiilisiä ratkaisuja, testata uusia innovaatioita ja näyttää cleantech-osaamistaan muulle maailmalle. Sitra on jo tovin rakentanut laajaa yhteistyöverkostoa kansainvälisen mittaluokan referenssikohteen rakentamisesta pääkaupunkiseudulle. Smart & Clean pääkaupunkiseutu -projekti tarjoaa toteutuessaan parhaita älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja maailman kaupunkien haasteisiin jo vuonna 2020. 

Kaupungit uranuurtajina

Yritysten ohella myös kaupunkiseudut asukkaineen ovat tärkeitä resurssiviisaan ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentajia. Sitra kehitti yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa vuosina 2013–2015 alueellisen resurssiviisauden toimintamallin, johon on määritelty neljä mitattavaa indikaattoria sekä tiekartta kaupungin kunnianhimoiseen tavoitteeseen kohti resurssiviisautta ja hiilineutraaliutta.

Jyväskylän hankekokonaisuus sisälsi runsaasti tutkimuksia, selvityksiä ja käytännön kokeiluja, joita myös kaupunkilaiset saivat olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa. Niistä ruokahävikkikokeilu on hyvä esimerkki toimintamallista, joka levisi nopeasti kymmeniin muihin suomalaisiin kuntiin.

Vuoden 2015 aikana Jyväskylän lisäksi myös Forssa, Lappeenranta ja Turku ilmoittivat tavoitteekseen olla vuonna 2050 hiilineutraaleja ja jätteettömiä alueita, joiden luonnonvarojen kulutus olisi maapallon kantokyvyn rajoissa. Kaupungit perustivat Sitran johdolla kestävien kaupunkien ja kuntien verkosto Fisun (Finnish Sustainable Communities), jonka toiminnan kotipesäksi valikoitui Motiva Oy. Vuonna 2016 Fisu-verkosto laajenee, ja mukaan otetaan uusia kunnianhimoisia kuntia.

Rivit suoraksi vastuullisuuden kehittämiseksi

Joskus solmut eivät aukea omin voimin. Suomalainen kaivostoiminta on esimerkki alasta, joka ei juuri ole päässyt ekologisella vastuullisuudella loistamaan. Vuonna 2013 Sitra otti puolueettoman roolin kaivosteollisuuden ja sen sidosryhmien välisten ristiriitojen lieventämisen ja vastuullisempien toimintatapojen kehittämiseen tähtäävän verkoston kokoajana sekä fasilitaattorina.

Käytännössä Kestävän kaivostoiminnan verkostoksi keväällä 2014 järjestäytynyt ryhmä koostuu kaivosteollisuuden, luonnonsuojelujärjestöjen, muiden elinkeinojen sekä paikalliseen väestöön kytkeytyvien tahojen edustajista. Tiiviin verkostotyön jälkeen alan ensimmäinen yhteiskuntavastuuraportti on julkaistu, kaivosvastuujärjestelmä valmiina pilotoitavaksi sekä sidosryhmäyhteistyön työkalupakin ensimmäinen versio käytössä. Verkosto jatkaa toimintaansa nyt itsenäisenä ja riippumattomana toimijana.

—————————————————————–

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teeman kohokohtia 2015

  • Pariisin ilmastokokouksessa Suomi ja Sitra profiloituivat kansainvälisen ilmastopolitiikan vahvoina asiantuntijoina. Kansainvälinen Green to Scale -tutkimus osoitti, että teknologiat ja keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat jo olemassa. 
  • Jyväskylä, Forssa, Lappeenranta ja Turku perustivat Sitran johdolla kansallisen Finnish Sustainable Communities (Fisu) -verkoston. 
  • Pääkaupunkiseudusta valmisteltiin kansainvälisen mittaluokan cleantech-referenssialuetta valtion, kaupunkien ja Sitran yhteistyönä. 
  • Kiertotalous uutena talousmallina nousi suomalaisten tietoisuuteen. 
  • Kestävän kaivostoiminnan verkosto teki uraauurtavaa vastuullisuustyötä kaivosalalla.

Vuonna 2016 tähtäimessä 

  • Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön perustaminen. 
  • Kiertotalouden kansallisen tiekartan valmistuminen ja konkreettisten yrityspilottien käynnistäminen. 
  • Huomio resurssiviisaiden ratkaisujen ja palveluiden kuluttajamarkkinoihin sekä maatalouden tulevaisuuteen.

——————————————————————

Sitran toimintakertomus kertoo kaiken olennaisen tulevaisuustyömme tuloksista ja uusista avauksista. Lue toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 kokonaisuudessaan tästä tai tilaa painettuna osoitteesta julkaisut@sitra.fi.

Mistä on kyse?