Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen  

Etsimme tässä rahoitushaussa hankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä jatkuvan epävarmuuden ajassa. Rahoitettavat hankkeet joko kehittävät uudenlaisia toimintamalleja, joilla on valtakunnallista skaalauspotentiaalia tai kokeilevat toimintamalleja käytännössä paikallisesti tai alueellisesti.

Hausta järjestettiin infotilaisuudet 21.4. ja 22.4. Alla on koottu kysymyksiä ja vastauksia, joita nousi infotilaisuuksissa. Hakuun liittyviä kysymyksiä voi esittää Sitran asiointipalvelussa 11.5.2026 saakka. Julkaisemme kaikki kysymykset ja vastaukset tällä sivulla 13.5.2026 mennessä.

Hankkeille jaettava tuki on siis 100 000 € / per hanke. Jaetaanko tämä per partneri, jos kyseessä on konsortiohakemus (ryhmähanke)?

Vastaus: Sitra jakaa rahoitusta maksimissaan 100 000 € per hanke. Mikäli kyseessä on konsortiohakemus, on Sitran rahoitus useammasta rahoituksenhakijasta huolimatta 100 000 € per hanke – ei per hakija.

Miten ajattelette kokeilujen ja pysyvien vaikutusten suhdetta?

Vastaus: Rahoituksella tuetaan ensisijaisesti rajattuja kokeiluja, ei välitöntä skaalaamista. Kokeilujen tavoitteena on tunnistaa ja kehittää toimintamalleja, jotka vahvistavat henkisen kriisinkestävyyden keskeisiä osatekijöitä ja joilla on potentiaalia pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Hakijan vastuulla on perustella, mihin osatekijöihin toiminta vaikuttaa, mihin tutkimustietoon tai aiempiin esimerkkeihin se nojaa sekä miten vaikutuksia voidaan arvioida myös pidemmällä aikavälillä. Jos toimintamalli on jo aiemmin pilotoitu, skaalautuvuus ja vaikuttavuus arvioidaan eri lähtökohdista.

Millaista vaikuttavuutta hankkeilla haetaan?

Vastaus: Hankkeilla haetaan pitkällä tähtäimellä sitä, että henkinen kriisinkestävyys Suomessa vahvistuu. Koska tämän todentaminen lyhyemmällä aikajänteellä on vaikeampaa, toivomme, että hankehakemuksessa kuvataan tarkasti sitä, miten hankkeen puitteissa kehitettävä tai kokeiltava toiminta vahvistaa jotain henkisen kriisinkestävyyden osatekijää (esim. luottamusta tai yhteenkuuluvuutta, muita listattu rahoitushakusivulla). Hakemuksessa hakijan tulee perustella ketju toiminnasta kohti tavoiteltua vaikuttavuutta.

Tavoitellaanko hankerahoituksella ensisijaisesti pienempiä alueellisia kokeiluja, joita voi skaalata isommaksi vai toivotaanko jo kokeiluvaiheessa isompia kokeiluja?

Vastaus: Ymmärrämme, että rahoituksen määrä on rajattu (100 000 €), eikä sillä voi kovin laajaa kokeilua tai skaalaustoimenpiteitä toteuttaa. Toivomme, että hakemuksessa selvennetään tarkoin, mihin rahoituksella pyritään vaikuttamaan ja miten kuvattua toimintaa voitaisiin skaalata laajemmin.

Onko merkitystä skaalautuisiko ratkaisu Suomen ulkopuolelle vai onko sitä turha edes mainita hakemuksissa?

Vastaus: Mikäli hanke on skaalattavissa myös Suomen ulkopuolelle tai esimerkkiä ammennetaan ulkomailta, kannattaa siitä mainita hakemuksessa.

Onko haussa toivottavaa olla tietty määrä yhteistyökumppaneita vai onko määrä ja kumppaneiden koko vapaasti itse määriteltävissä?

Vastaus: Ei, emme esitä toivetta yhteistyökumppaneiden määrästä. Tärkeintä on, että hanke sekä pohjautuu yhteistyölle että vahvistaa yhteistyötä pidemmällä aikavälillä. Hankesuunnitelmassa pyydämme, että yhteistyökumppaneista ja heidän rooleistaan kerrotaan tarkemmin varsinkin, jos kyse ei ole konsortiohakemuksesta (= myös yhteistyökumppanit hakevat rahoitusta).

Millaisia sopimuksia toivotte hankekumppaneiden välillä?

Vastaus: Meillä ei ole toiveita sen suhteen, millaisia sopimuksia hankkeen toteuttajien välillä on. Hakemuksessa on kuitenkin hyvä kuvata toimijoiden rooli ja sitoutuminen hankkeeseen.

Millä tarkkuudella kustannukset eritellään hakemuksessa ja raportoinnissa?

Vastaus: Kustannusarvio laaditaan Sitran rahoituksen asiointipalvelussa alla olevan jaottelun mukaisesti. Hankkeen aiheuttamat kustannukset kuvataan sanallisesti hankesuunnitelmassa.

• Rahapalkat  

• Henkilösivukustannukset (%) 

• Yleiskustannukset (%) 

• Matkakustannukset  

• Aineet ja tarvikkeet 

• Koneet ja laitteet 

• Ostetut palvelut 

• Muut kustannukset 

Kuka tai ketkä Sitrassa johtavat hankkeita?

Vastaus: Sitrassa rahoituksesta vastaavat luottamus ja yhteiskunnallinen turvallisuus -projektin työntekijät. Hanketta johtavat hankkeen toteuttajat, Sitrasta on kuitenkin aina vähintään yksi henkilö mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Millaisia hankkeille määriteltävät ohjausryhmät ovat?

Vastaus: Hankkeiden ohjausryhmät määritellään hankekohtaisesti. Lähtökohtaisesti ohjausryhmässä on ainakin hankkeen toteuttajien puolelta edustus sekä vähintään yksi henkilö Sitrasta. Lisäksi ohjausryhmässä voi olla myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä.

Käykö mitä tahansa raha omavastuurahaksi? Eli onko jotain ehtoja millainen raha käy?

Vastaus: Hankkeilta edellytetään omarahoitusta mutta sillä voi olla myös muuta kuin Sitran rahoitusta, esimerkiksi muun julkisen rahoittajan hankkeelle myöntämää rahoitusta.

Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta. Kaikkien kustannusten tulee olla hankkeesta sen kestoaikana aiheutuneita, rahoituksen saajan kirjanpitoon kirjattuja todellisia kustannuksia. Omarahoitukseksi voidaan lukea esimerkiksi rahapalkat, jotka kohdistuvat suoraan hankkeen työtehtäviin. Työajanseuranta on osa hankkeen kirjanpitoaineistoa.

Tutustu tarkemmin Sitran rahoituksen yleisiin ehtoihin.

Tuleeko mainitsemanne 40 % olla nimenomaan omarahoitusta vai voisiko mukana olla myös muuta ulkoista rahoitusta?

Vastaus: Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta. Sitran rahoituksen lisäksi hankkeella voi olla myös muuta rahoitusta.

Voiko tuo 40 % omarahoitusosuus olla hankkeeseen investoitua työaikaa eli palkkakuluja, kun työ liittyy suoraan hankkeen toteutukseen (työajanseuranta)?

Vastaus: Omarahoitukseksi voidaan lukea esimerkiksi rahapalkat, jotka kohdistuvat suoraan hankkeen työtehtäviin. Työajanseuranta on osa hankkeen kirjanpitoaineistoa.

Voiko vapaaehtoistyö olla omarahoitusta?

Vastaus: Ei voi. Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla vain kustannukset, jotka ovat rahoituksen saajan kirjanpitoon kirjattuja todellisia kustannuksia. Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta. Näin ollen omarahoitukseen ei voi sisällyttää ns. in-kind-tyyppistä rahoitusta tai vapaaehtoistyötä, esim. talkootyötä.

Onko flat rate sallittu? Jos kyllä, kuinka iso?

Vastaus: Välillisiä kustannuksia, joita hankkeelle voidaan kohdistaa, ovat henkilösivukulut ja yleiskulut. Yleiskustannuksille ei ole Sitran asettamaa enimmäisprosenttia, vaan käytettävän prosentin tulee noudattaa rahoituksen hakijan organisaatiossa yleisesti käytössä olevia periaatteita. Yleiskustannukset kohdistetaan hankkeelle prosenttiosuutena hankkeen palkkakustannusten ja henkilösivukulujen yhteismäärästä Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaisesti.

Välillisten kustannusten hyväksyttävyys on kuvattu tarkemmin Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa.

Miten Sitran tekemät rahoituksen maksatukset aikataulutetaan? Kuinka suuri osa rahoituksesta maksetaan jälkikäteen?

Vastaus: Rahoitus maksetaan välitavoitteiden saavuttamiseen sidottuina maksuerinä ja sovitaan yksityiskohtaisemmin sopimusneuvotteluissa rahoituksen saajien kanssa. Rahoitushakusivulta löytyvässä sopimusluonnoksesta löytyy yksi esimerkki siitä, miten maksatukset toteutetaan.

Mistä voisi ladata hankesuunnitelmapohjan?

Vastaus: Hankesuunnitelmapohja löytyy Sitran rahoitushakusivulta.

Onko pakollisten liitteiden luettelo jossain nähtävillä?

Vastaus: Ainoa pakollinen liite on asiointipalveluun erillisenä tiedostona liitettävä hankesuunnitelma.

Voiko hakemuksen tehdä ruotsiksi? Kan ansökan göras på svenska?

Vastaus: Vastaanotamme hakemuksia vain suomeksi.

Voiko itse hankkeen toteuttaa ainoastaan ruotsiksi? Kan projektet genomföras ensamt på svenska?

Vastaus: Hankkeen voi toteuttaa ruotsiksi, kunhan raportointi Sitraan toteutetaan myös suomeksi.

Mainitsitte mm. Effektin mukana olon arvioinneissa. Onko Effekt mukana rahoituksessa vai ulkopuolisena apuna? Onko väliä, jos samalle asialle on jo hakenut rahoitusta esim. Effektiltä?

Vastaus: Ratkaisurahasto Effektilta on yksi henkilö mukana hakemusten arvioinnin toisessa vaiheessa ulkopuolisena apuna.

Sitralle ei ole merkitystä, onko hakenut rahoitusta myös muilta mahdollisilta rahoittajilta. Mikäli muualta tullut rahoituspäätös vahvistuu ennen Sitran rahoitushaun päättymistä, tämä rahoitus voidaan huomioida hankkeen rahoitussuunnitelmassa muuna rahoituksena hankkeelle. Eri rahoittajien hankkeelle myönnetyn rahoituksen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ylittää hankkeen kokonaiskustannuksia.

Järjestääkö Sitra tilaisuuksia, jossa hausta kiinnostuneet tahot voisivat törmäyttää ideoitaan ja suunnitella yhteistyömahdollisuuksia?

Vastaus: Valitettavasti ei – yhteistyökumppanit on löydettävä omatoimisesti. Sitra varaa kuitenkin oikeuden ehdottaa hakijalle arviointiprosessin aikana hankkeen muokkaamista tai kahden tai useamman hankkeen yhdistämistä yhdeksi hankkeeksi.  

Kuinka suuri osa Sitralle toimitetuista hanke-esityksistä saa tyypillisesti rahoitusta?

Vastaus: Sitran rahoitushaut vaihtelevat merkittävästi sekä kooltaan että luonteeltaan, minkä vuoksi rahoitusta saavien hanke-esitysten osuus vaihtelee hausta toiseen. Yleisesti ottaen hakemuksia jätetään kuitenkin enemmän kuin mitä voidaan rahoittaa, ja tukea myönnetään vain osalle hakemuksista.

Onko tämän rahoitushaun taustalla jokin toinen rahoitusinstrumentti, joka vaikuttaisi esim. Hankkeen dokumentaatioon?

Vastaus: Ei ole. Kyseessä on Sitran oma rahoitus ja raportointi toteutetaan vain Sitralle.

Onko hankkeessa mahdollisuutta esim. muutaman kuukauden jatkoon syksyllä 2027, jotta oppilaitokset saataisiin osallistettua tarkoituksenmukaisesti?

Vastaus: Hyväksyttävät hankesuunnitelmat on tuotettu niin, että hankkeen toteutus on mahdollista 12 kk aikana aloituksesta (aloitus elo-syyskuussa 2026). Mikäli hankkeen toteutuksen aikana ilmenee sellaisia ongelmia, joiden takia hankkeen aikataulua tulee pitkittää enintään muutamalla kuukaudella, tällaisesta voidaan sopia tarvittaessa.

I am a doctoral researcher with a full-time contract at a Finnish university, and I receive a regular salary. Am I eligible to apply under these circumstances for a doctoral studies grant?

Vastaus: This open call for funding is aimed at organisations, hence the funding is not directed to researchers. A university as an organisation would be eligible to apply, but not individual researchers.

Soveltuuko tämän haun kriteereihin viestintä- ja koulutushanke, joka käsittelee ihmisten perusoikeuksia ja niiden rajoituksia kriisiaikoina, jotta ihmiset voivat henkisesti varautua kriisiaikoihin?

Vastaus: Rahoitushakusivustolta (kohta 2.1) löytyy tarkempia ohjeistuksia siihen, millaisia hankkeita rahoitamme ja emme rahoita. Hakua määrittelevät myös sille määritellyt arviointikriteerit. Hakusivustolle kirjoitettujen esimerkkien valossa viestintäkampanjat näyttäytyvät meille hankkeina, jotka eivät läpäise ensimmäisen vaiheen arviointia. Koulutusohjelmat sen sijaan voivat näin tehdä.

Käykö omavastuuosuudeksi palkkatuki? Meillä on henkilöstä (myönnetään sairauden ja vamman perusteella) jatkuva palkkatukioikeus, jota myönnetään aina työllisyyspalvelujen rahojen salliessa ja tuen myöntäjältä ei ole tullut katkoksia tähän ainakaan vielä. Palkkatukityön kohde olisi hanke ja hankkeen toimet.

Vastaus: Kyllä, hankkeen kuluiksi hyväksytään kustannukset, jotka ovat hankkeen aiheuttamia ja kohdistetaan hankkeelle. Rahapalkat kohdistetaan hankkeelle tuntiseurannan perusteella.

Voivatko valtion virastot toimia haussa hakijoina?

Vastaus: Kyllä voivat.

Onko omavastuuosuuteen mahdollista saada jotain joustoa?

Vastaus: Valitettavasti ei. Sitran rahoitusosuus tässä haussa voi olla enintään 60 % hankkeen kustannuksista. Jäljellä jäävä 40 %:n osuus voi koostua vapaasti hakijan omarahoituksesta ja/tai muun rahoittajan hankkeelle myöntämästä rahoituksesta.

Voiko esim. kaupungin museo tai yhdessä kaupungin museopalvelut hakea rahoitusta kokoelmiensa evakuointiin? Suunnitelma voisi skaalautua maakunnan toimijoille.

Vastaus: Kyllä voi.

Ovatko yliopistot hakukelpoisia ja voivatko siis saada myös rahoitusta?

Vastaus: Kyllä ovat ja kyllä voivat. Rahoituksen hakijan on oltava oikeushenkilö eli rekisteröity organisaatio, jolla on y-tunnus. Yliopistot organisaatioina täyttävät tämän kriteerin.

Voiko yksityinen yritys hakea rahoitusta tässä haussa?

Vastaus: Kyllä voi. Ainut ehto, jonka rahoituksen hakijan tulee täyttää, on se, että hakijan on oltava oikeushenkilö eli rekisteröity organisaatio, jolla on y-tunnus.

Taloudellista toimintaa harjoittavien yritysten tulee kuitenkin lisäksi huomioida se, että Sitra noudattaa rahoitusta myöntäessään EU:n valtiontukisääntöjä. Mikäli hakija harjoittaa taloudellista toimintaa, rahoitus voidaan myöntää EU:n de minimis -asetuksen tarkoittamana vähämerkityksellisenä tukena. Hakijan on oltava kelpoinen vastaanottamaan rahoitus kyseisessä tukimuodossa. Mikäli hakija ei ole kelpoinen vastaanottamaan de minimis- rahoitusta, on se peruste koko hankkeen hylkäämiselle. Sitran pyynnöstä hakijan tulee antaa erillinen de minimis -ilmoitus.

Voiko omarahoitusosuus koostua julkisesta rahoituksesta, kuten kunnan myöntämästä rahoituksesta?

Vastaus: Tässä haussa edellytetään muuta kuin Sitran rahoitusta vähintään 40 % hankkeen kustannuksista, ei varsinaista omarahoitusta. Määritetty 40 %:n osuus voi koostua vapaasti hakijan omarahoituksesta ja/tai muun rahoittajan hankkeelle myöntämästä rahoituksesta.

Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta. Kaikkien kustannusten tulee olla hankkeesta sen kestoaikana aiheutuneita, rahoituksen saajan kirjanpitoon kirjattuja todellisia kustannuksia. Omarahoitukseksi voidaan lukea esimerkiksi rahapalkat, jotka kohdistuvat suoraan hankkeen työtehtäviin. Työajanseuranta on osa hankkeen kirjanpitoaineistoa.

Tutustu tarkemmin Sitran rahoituksen yleisiin ehtoihin.

Voidaanko talkootyö (vapaaehtoistyö) hyväksyä osaksi omarahoitusosuutta, kuten joissakin muissa rahoitusmuodoissa (esim. Leader)?

Vastaus: Ei voi. Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla vain kustannukset, jotka ovat rahoituksen saajan kirjanpitoon kirjattuja todellisia kustannuksia. Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta. Näin ollen omarahoitukseen ei voi sisällyttää ns. in-kind-tyyppistä rahoitusta tai vapaaehtoistyötä, esim. talkootyötä.

Tuleeko Henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen hankkeen tuotosten alla hankkeen jälkeen käytettävissä maksuttomista kaikilla vai vaiko näistä tulla maksullisia myytäviä paketteja? Ja toinen kysymys rahoituksen määrästä; kokonaisbudjetti 100 000 euroa vai avustuksen osuus 100 000 euroa ja siihen voi olla vielä päälle omarahoitus.

Vastaus: Rahoitushakusivulla kuvataan hanketoiminta, jota rahoitus voi tukea. Hakuilmoituksen mukaisesti jokaisen rahoitetun hankkeen tulee arvioida toimintansa tuloksia ja vaikutuksia, dokumentoida hankesuunnitelmassa kuvatut tuotokset ja niiden toteuttamisesta kerätyt opit avoimesti julkaistaviin loppuraportteihin niin, että toimintamallit ovat jaettavissa ja käyttöönotettavissa myös muualla. Rahoituksensaajan tulee julkaista nämä kaikkien halukkaiden saataville maksutta. Tulokset voi julkaista lisenssillä, joka mahdollistaa niiden hyödyntämisen jatkossa myös kaupallisessa tarkoituksessa. Sitra jakaa rahoitusta maksimissaan 100 000 € per hanke. Sitran rahoitusosuus on enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakijoiden on hyvä tutustua Sitran rahoituksen yleisiin ehtoihin (linkki rahoitushakusivulla).

Haluaisimme kysyä budjettiin liittyen, voiko omarahoitusosuus koostua omista in-kind -resursseista, kuten esimerkiksi: omasta työajasta, laitteista tai työkaluista, toimitiloista, vapaaehtoistyöstä, muista vastaavista ei-rahallisista panoksista. Jos tämä on mahdollista, onko näille määritelty tarkempia laskenta- tai dokumentointiperiaatteita?

Vastaus: Omarahoitukseksi voidaan lukea esimerkiksi rahapalkat, jotka kohdistuvat suoraan hankkeen työtehtäviin. Työajanseuranta on osa hankkeen kirjanpitoaineistoa. Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla vain kustannukset, jotka ovat rahoituksen saajan kirjanpitoon kirjattuja todellisia kustannuksia. Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta. Omarahoitukseen ei voi sisällyttää ns. in-kind-tyyppistä rahoitusta tai vapaaehtoistyötä. Välilliset kustannukset voidaan kohdistaa hankkeelle yleiskuluprosentilla. Hakijoiden tulee tutustua Sitran rahoituksen yleisiin ehtoihin (linkki rahoitushakusivulla).

Voiko järjestön saamaa yleisavustusta käyttää omarahoitusosuuteen, jos rahoittaja hyväksyy tämän? Yleisavustus on annettu järjestön yleiseen toimintaan mutta Sitran kanssa tehtävä hanke voi yleistä tarkoitusta toki myös tukea.

Vastaus: Kyllä voi. Tässä haussa edellytetään muuta kuin Sitran rahoitusta vähintään 40 % hankkeen kustannuksista. Määritetty 40 %:n osuus voi koostua vapaasti hakijan omarahoituksesta ja/tai muun rahoittajan hankkeelle myöntämästä rahoituksesta. Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla vain kustannukset, jotka ovat rahoituksen saajan kirjanpitoon kirjattuja todellisia kustannuksia.

Olisin kysynyt hakemuksesta, että kuinka paljon siinä on tarkoitus käyttää pohjana aikaisempaa tutkimusta lähteiden muodossa, vai riittääkö ylipäätään hakemuksen pohjaaminen aikaisempaan tutkimukseen? Voiko hakemuksen liitteeksi laittaa esimerkiksi lähdeluettelon?

Vastaus: Lähdeluetteloa ei tarvitse lisätä liitteenä. Kokeilujen tavoitteena on tunnistaa ja kehittää toimintamalleja, jotka vahvistavat henkisen kriisinkestävyyden keskeisiä osatekijöitä ja joilla on potentiaalia pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Hakijan vastuulla on perustella, mihin osatekijöihin toiminta vaikuttaa, mihin tutkimustietoon tai aiempiin esimerkkeihin se nojaa sekä miten vaikutuksia voidaan arvioida myös pidemmällä aikavälillä. Jos toimintamalli on jo aiemmin pilotoitu, skaalautuvuus ja vaikuttavuus arvioidaan eri lähtökohdista.

Hankkeilla haetaan pitkällä tähtäimellä sitä, että henkinen kriisinkestävyys Suomessa vahvistuu. Toivomme, että hankehakemuksessa kuvataan tarkasti sitä, miten hankkeen puitteissa kehitettävä tai kokeiltava toiminta vahvistaa jotain henkisen kriisinkestävyyden osatekijää (esim. luottamusta tai yhteenkuuluvuutta, muita listattu rahoitushakusivulla). Hakemuksessa hakijan tulee perustella ketju toiminnasta kohti tavoiteltua vaikuttavuutta.

Mikä kaikki on tässä rahoitushaussa tukikelpoista omarahoitusosuuden kattamiseen? Voiko omarahoituksen kattaa esimerkiksi kohdentamalla oman henkilöstön palkkakustannuksia hankkeelle?

Vastaus: Omarahoitukseksi voidaan lukea esimerkiksi rahapalkat, jotka kohdistuvat suoraan hankkeen työtehtäviin. Työajanseuranta on osa hankkeen kirjanpitoaineistoa. Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla vain kustannukset, jotka ovat rahoituksen saajan kirjanpitoon kirjattuja todellisia kustannuksia. Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta.