Rahoitushaku: Henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen

1. Mistä on kyse?

Kiihtynyt turvallisuusympäristön murros on kasvattanut tarvetta syventää ymmärrystä yhteiskunnallisesta turvallisuudesta ja keinoista vahvistaa sitä. Henkinen kriisinkestävyys on tunnistettu keskeiseksi yhteiskunnallisen turvallisuuden osa-alueeksi, mutta vastuunjako, koordinaatio ja ymmärrys keinoista sen vahvistamiseksi ovat vielä vajavaisia.

Ajattelua turvallisuuden tekijöistä haastaa myös se, että perinteisesti kriisit on ajateltu ohimeneviksi poikkeustiloiksi, mikä ei nykyisen monikriisin ajassa enää pidä paikkaansa.

Rahoitushaulla Sitra kannustaa toimijoita kehittämään ja kokeilemaan yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena on tunnistaa ratkaisuja, jotka parantavat kriiseistä selviytymistä ja palautumista, tuottavat mitattavia vaikutuksia ja ovat skaalattavissa koko yhteiskunnan laajuudelle. Käytännön kokeilujen toteutusympäristön tulee kuitenkin olla rajattu ja selkeästi määritelty paikallis- tai aluetasolla tai kohderyhmän osalta.

Rahoitushaun taustalla on Sitran, sisäministeriön ja Helsingin yliopiston työ Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin parissa vuonna 2025 ja 2026.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (Turvallisuuskomitea, 2025) henkinen kriisinkestävyys on määritelty yhdeksi sen seitsemästä elintärkeästä toiminnosta. Samaisessa strategiassa henkistä kriisinkestävyyttä sanoitetaan seuraavalla tavalla:

”Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttama kuormitus ja selviytyä niiden vaikutuksista. Henkisen kriisinkestävyyden perusta luodaan normaalioloissa, ja se on keskeisessä asemassa kriisin aikaisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista. Henkinen kriisinkestävyys ilmenee tahtona toimia yhteiskunnan vakauden, väestön elinmahdollisuuksien, turvallisuuden ja lopulta valtiollisen itsenäisyyden ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa.”

Henkisen kriisinkestävyyden keskeisiksi osatekijöiksi luetaan mm. luottamus, osallisuus ja yhteenkuuluvuus sekä toiveikkuus. Henkisellä kriisinkestävyydellä kuvataankin usein yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kykyä – ja uskoa omiin kykyihinsä – selviytyä kriisitilanteista, ylläpitää toimintakykyä ja rakentaa toiveikkaita tulevaisuuksia.

Tämän rahoitushaun puitteissa henkisen kriisinkestävyyden osatekijäksi lasketaan myös yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan tiedollinen toimintakyky ja sen ylläpitäminen jatkuvasti muuttuvissa informaatioympäristöissä. Rahoitushakuun ehdotettujen hankkeiden tulisi perustellusti vahvistaa jotain edellä mainituista henkisen kriisinkestävyyden osatekijöistä.

Rahoitus on suunnattu hankkeille, jotka pohjautuvat vähintään kahden toimijan yhteistyöhön, mutta jonka osapuolien ei tarvitse kaikkien hakea Sitrasta rahoitusta. Hankkeen toimijoihin voivat lukeutua esimerkiksi kunnat, järjestöt, seurakunnat, muut yleishyödylliset toimijat sekä alueelliset organisaatiot.

Myös oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot voivat osallistua hankkeisiin. Valtakunnalliset toimijat ja esimerkiksi erilaiset kattojärjestöt voivat hakea rahoitusta paikallisille tai alueellisille kokeiluille tai osallistua muuten hankkeiden toteutukseen yhteistyökumppaneina.

Sitra rahoittaa hankkeita yhteensä noin 400 000 eurolla, ja yhden hankkeen enimmäisrahoitus on 100 000 euroa. Sitran rahoitusosuus on enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Konsortiohakemuksissa yksittäisen konsortion osapuolen hakema rahoitusosuus omille kustannuksilleen voi kuitenkin ylittää 60 prosenttia, mikäli muiden osapuolten hakemat osuudet jäävät vastaavasti alhaisemmiksi.

Rahoitettavien hankkeiden tulee käynnistyä elo-syyskuun 2026 aikana ja niiden kesto voi lähtökohtaisesti olla enintään 12 kuukautta. Rahoituksen lisäksi Sitra tarjoaa hankkeille tukea esimerkiksi vertaisoppimisen, asiantuntijaohjauksen ja säännöllisten yhteisten tapaamisten muodossa.

2. Rahoitettavien hankkeiden sisältö

2.1 Millaisia hankkeita haetaan?

Tässä rahoitushaussa haemme rahoitettavaksi yhteiskunnallisia innovaatioita, kokeilevia hankkeita, jotka vastaavat paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti tunnistettuihin haasteisiin ja tarpeisiin. Luonteeltaan hankkeiden tulee olla ekosysteemisiä eli yhteistyöhön pohjautuvia ja sitä vahvistavia.

Vaikka hankkeen puitteissa toteutettavat kokeilut toteutetaan rajatusti paikallis- tai aluetasolla, tarkoin määriteltyä kohderyhmää ajatellen, toivomme, että hankkeiden pohjalta voisi syntyä uudenlaisia, pysyviä ja koko Suomeen skaalattavissa olevia toimintamalleja. Rahoitettavat toimintamallit voivat olla täysin uudenlaisia tai kyseessä voi olla jonkun olemassa olevan toiminnan perusteltua parantamista, laajentamista uusille kohderyhmille tai kokeilemista uudessa kontekstissa.

Esimerkkejä mahdollisesta rahoitettavasta toiminnasta, jotka vahvistavat henkisen kriisinkestävyyden osatekijöitä kuten luottamusta, osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta:

• paikalliset, henkistä kriisinkestävyyttä vahvistavat ja ylläpitävät toimintamallit, esimerkiksi usean toimijan yhteinen koordinaatiomalli, jossa kunta, paikallisjärjestöt ja ruohonjuuritason yhteisöt rakentavat pysyvän yhteistyörakenteen yhteisöllisen tuen ja kohtaamisten ylläpitämiseksi kriisin keskellä
• yhteisöjen kriisinsietokykyä vahvistavat uudenlaiset osaamisen kehittämisen mallit, esimerkiksi kansallisesti skaalattavissa olevat uudenlaiset koulutukset, joiden tähtäimessä on kriisikyvykkyyksien kasvattaminen
• kansalaisten media- ja tekoälylukutaitoa vahvistavat palvelut ja työkalut, esimerkiksi paikallisesti toteutettava yhteistyö, jossa kirjastot, oppilaitokset ja järjestöt tarjoavat asukkaille tietoa ja käytännön tukea disinformaation ja tekoälyn tuottaman sisällön tunnistamiseksi sekä kriittisen ajattelun vahvistamiseksi
• kognitiivista turvallisuutta edistävät palvelut ja työkalut, esimerkiksi yhteisölähtöinen toimintamalli, jonka puitteissa tuetaan ihmisten informaatiohyvinvointia ja kognitiivisen kapasiteetin ylläpitoa jatkuvan epävarmuuden keskellä
• paikallisyhteisöjen kriisi- tai strategisen viestinnän toimintamallit, esimerkiksi usean toimijan yhteinen viestintämalli, jossa kunta, media ja järjestöt koordinoivat viestintää, jakavat tietoa ja varmistavat viestien ymmärrettävyyden eri kohderyhmille häiriötilanteissa
• paikkalähtöiset kriiseistä toipumista tukevat toimintamallit, esimerkiksi toimintamalli, jossa paikallisyhteisöt ja järjestöt tukevat kunnan kanssa kriisin jälkeistä palautumista, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja rakentavat edellytyksiä arjen jatkuvuudelle

Luetellut ovat esimerkkejä hankkeista, joihin voi hakea rahoitusta. Mahdolliset rahoitettavat hankkeet eivät rajaudu käyttämiimme esimerkkeihin.

2.2 Mitä edellytämme hankesuunnitelmalta?

Hakijakonsortiot käyttävät hakemuksessaan liitteenä Sitran hankesuunnitelmapohjaa kuvaten selkeästi sen kaikki kohdat.

Onnistuneet hankesuunnitelmat tuovat selkeästi esiin erityisesti seuraavat asiat:

• Hankkeen lyhyt kuvaus: Millaista toimintaa hankkeen puitteissa pyritään kehittämään ja ketkä muodostavat toiminnan vaikutusten kannalta keskeisimmät kohderyhmät? 

• Mitä konkreettisesti kehitetään / mitä hankkeen puitteissa kokeillaan? 

• Ketkä muodostavat hankkeet keskeisimmät kohderyhmät? 

• Rahoituksen hakijat ja hankkeen muut toteuttajat sisältäen kuvauksen keskeisimmistä sidosryhmistä 

• Hankkeen tausta ja tarve: Osion tulisi sisältää kuvaus siitä, miksi henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen on kyseisellä alueella ja kyseisen kohderyhmän osalta olennaista. Taustoituksen tulisi sisältää myös kuvaus siitä, mitä henkisen kriisinkestävyyden osatekijää hanke pyrkii vahvistamaan ja miksi ottaen huomioon toiminnan suunniteltu kohderyhmä. 

• Ongelmankuvaus: Mihin tunnistettuun (alueen tai kohderyhmän) tarpeeseen toimenpide vastaa? 

• Mihin henkisen kriisinkestävyyden osatekijään (luottamus, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, tiedollinen toimintakyky, toiveikkuus) hankkeen toiminta kohdistuu? 

• Mihin tietoon tai havaintoihin tämä perustuu? 

• Hankesuunnitelmassa alla kuvatut kohdat muodostavat yhdessä hankkeen vaikutuspolun: tausta ja tarve kuvaavat lähtötilanteen, toteutus suunnitellut toimenpiteet, tulokset ja vaikutus hankkeen tuotokset sekä tavoitellut muutokset ja mittarit sen, miten vaikutuksia seurataan. 

• Tuotos (output): Täydennä lause: “Hankkeen tuotoksena syntyy ______.” Tuotoksen tulee olla: pysyvä rakenne, uusi toimintamalli ja/tai uusi yhteistyökäytäntö. 

• Välitön muutos (outcome): Kuvaa, mikä muuttuu hankkeen toteuttamisen seurauksena. Tässä vaiheessa näkyy, miten toimenpide vaikuttaa henkisen kriisinkestävyyden osatekijöihin. 

• Miten vallitsevat rakenteet ja prosessit muuttuvat?  

• Miten tuotos vahvistaa tietoja, taitoja ja osaamista ja tukee oppimista? 

• Miten toiminta vahvistaa yhteistyötä ja koordinaatiota? 

• Miten tuotos vahvistaa luottamusta ja osallisuutta? 

• Pitkän aikavälin vaikutus (impact): Perustele pohjautuen aiempaan toimintaan tai tutkimukseen, miten henkinen kriisinkestävyys on tapahtuneiden muutosten myötä vahvistunut. 

• Mittarit: Miten muutosta mitataan? Miten tiedetään, että tavoitteessa on onnistuttu? Määrittele tärkeimmät mitattavissa olevat indikaattorit sekä lyhyt kuvaus suunnitelmaksi mittauksen toteuttamisesta. Vaikutusten mittaamisesta tullaan keskustelemaan tarkemmin rahoituksen alettua. 

2.3 Hankkeiden tulosten hyödyntäminen

Hankkeista tulisi syntyä paikallisesti toimeenpantavia, mutta mahdollisesti laajemmin skaalautuvia toimintamalleja ja uudenlaisia yhteistyötapoja, joiden pidemmän aikavälin vaikuttavuutena on henkisen kriisinkestävyyden vahvistuminen. Jokaisen rahoitetun hankkeen tulee arvioida toimintansa tuloksia ja vaikutuksia, dokumentoida hankesuunnitelmassa kuvatut tuotokset ja niiden toteuttamisesta kerätyt opit avoimesti julkaistaviin loppuraportteihin niin, että toimintamallit ovat jaettavissa ja käyttöönotettavissa muissa kunnissa, alueilla ja yhteisöissä sekä hyödynnettävissä kansallisessa varautumisessa. Tämänkaltainen raportti on toteutettava, rahoitettava ja julkaistava hankkeen toimesta.

Hallinnollinen, Sitralle toimitettava hankkeen yhteenvetoraportti vastattavine kysymyksineen jaetaan rahoituksen saaneille toimijoille hankkeen päättyessä.

3. Sitran tarjoama tuki

Sitran tarjoama tuki on jatkuvaa ja monitasoista, ja onnistunut osallistuminen perustuu hankkeiden toimijoiden omaan panokseen, yhteiseen oppimiseen ja säännölliseen vuorovaikutukseen. Jokaiselle rahoitetulle hankkeelle tullaan nimeämään hankkeen toteutumista seuraava ohjausryhmä, joka kokoontuu säännönmukaisesti läpi hankkeen toteutusajan.

Sitran tarjoama tuki sisältää yhteisiä tapaamisia seuraavasti (aikataulut ovat alustavia ja pidätämme oikeuden mahdollisiin muutoksiin):

• Tiistai 22. syyskuuta 2026: Kick-off: Hankkeiden käynnistystilaisuus ja yhteinen suunta (hybridi, toteutustapa tarkentuu myöhemmin)
• Marraskuu 2026: Vaikuttavuus ja kokeilujen oppiminen -työpaja (läsnätoteutus, Helsinki)
• Tammikuu 2027: Yhteistyö ja paikalliset ekosysteemit -työpaja (etä)
• Toukokuu 2027 Opit ja jatko -tilaisuus (läsnätoteutus, Helsinki)

Edellytämme jokaiselta hankkeelta osallistumista järjestettyihin tapaamisiin vähintään hankevastaavan toimesta. Rahoitusta hakevat organisaatiot voivat sisällyttää matkakustannukset hankkeen kustannuksiin.

Hankkeen työryhmältä odotetaan:

• Oman kokeilun systemaattista eteenpäinvientiä
• Aktiivista osallistumista rahoituksen aikaisiin tilaisuuksiin
• Aktiivista oppien keräämistä ja niiden jakamista
• Hankkeen toteutuksen taltiointia ja hankkeesta viestimistä

7. Tausta-aineistoja

Luottamus ja yhteiskunnallinen turvallisuus –projektin tausta-aineistoja:

Pasi Mäenpää – Mitä on henkinen kriisinkestävyys? (2026)

Pasi Mäenpää – Henkinen kriisinkestävyys ja yhteenkuuluvuus (2026)

THL: Resilienssistä henkiseen kriisinkestävyyteen: näkökulmia käsitteiden määrittelyyn ja niiden väliseen suhteeseen (2026)