On Suomen etu ymmärtää paremmin, mistä web 3.0:ssa on kysymys

Kristo Lehtosen puhe Sitran Seuraavan sukupolven internet – kohti web 3.0:aa -tilaisuudessa 29.3.2022.

Internetin kehityksessä on käynnissä murros kohti seuraavaa vaihetta, jota kutsutaan nimellä web 3.0.

Sitra on Suomen tulevaisuustalo. Reilu datatalous on yksi Sitran kolmesta teemasta, joiden uskomme eniten muuttavan yhteiskuntaa tulevaisuudessa.

Data on aikamme tärkein raaka-aine. Data on myös hajautetun webin, web 3.0:n, ytimessä. Hajautettu malli toimii vain, jos data liikkuu.

Lohkoketjut. Metaversumit. Hajautus. Nämä ovat esimerkkejä käsitteistä, joita liitetään web 3.0:aan. Tähän alueeseen kanavoituu ennätysmäärä sijoituksia. Uusia yrityksiä ja liiketoimintamalleja syntyy.

Samaan aikaan on myös huolia ja kysymyksiä, muun muassa liittyen ensimmäisen sukupolven kryptovaluuttojen energiankulutukseen.

On Suomen etu ymmärtää paremmin, mistä web 3.0:ssa on kysymys ja edesauttaa tämän osaamisen ja ekosysteemin syntymistä Suomessa. Tässäkin tilaisuudessa on edustettuna merkittävä määrä osaamista ja tietotaitoa yhteiskunnan eri aloilta.

Tämä tapahtuma on järjestetty siksi, että voimme kansallisesti luoda jaettua tilannekuvaa. Tavoitteena on saattaa aiheesta kiinnostuneita ihmisiä yhteen ja jakaa näkökulmia. Lainsäätäjän näkökulma. Piilaakson näkökulma. Yrittäjien näkökulma. Akateemisen maailman näkökulmaa. Puhua mahdollisuuksista ja uhista. Luoda keskustelutilaa niin hypelle kuin säröäänillekin.

Suomen keskeinen vahvuus on aina ollut keskinäinen luottamus ja kyky keskustella yli organisaatiorajojen. Tämä tilaisuus on yksi askel tässä vuoropuhelussa.

Web 3.0 palaa hajautukseen, netin alkujuurille

1990-luvulla kehittyi internetin ensimmäinen sukupolvi, jota nykyään kutsutaan web 1.0:ksi. Internetin ensimmäistä sukupolvea edustivat netin alkuaikojen staattiset verkkosivut.

Syntyi palveluita, kuten Wikipedia, joita pidettiin vallankumouksellisena. Kuka tahansa pystyi kirjoittamaan ja arvioimaan tekstejä – hajautetusti. Ihmiset ympäri maailman kohtasivat verkon välityksellä.

Tuohon aikaan puhuttiin internethypestä. Startuppien markkina-arvoissa nähtiin kuplaa. Lukuisten askelien jälkeen ja talouden luovan tuhon saattelemana internetin ensimmäinen sukupolvi muutti maailmaa. Hypestä siirryttiin käytäntöön, markkina-arvoista liikevaihtoon.

Netin seuraava sukupolvi, web 2.0, toi tullessaan kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen, kuten sosiaalisen median. Data alkoi kasautua digijäteille. Nykyisen internetin sukupolven eli web 2.0:n keskeinen ongelma on, että ilmaispalveluiden käyttäjistä tulikin asiakkaan sijaan tuote, moderni dataproletariaatti.

Seuraavassa kehitysvaiheessa web 3.0:ssa palataan hajautukseen. Eli omalla tavallaan palataan netin alkujuurille. Web 3.0 -ajattelussa on mukana vahva yksityisyyden suojan painotus. Juuri tämä tekee web 3.0:sta erityisen mielenkiintoisen mahdollisuuden. Hajautetussa mallissa datan pitää olla luettavissa, jaettavissa, ja tähän tarvitaan ekosysteemejä, pelisääntöjä, tietoturvaa ja luottamusta aivan uudella tavalla.

“

Nykyisen internetin sukupolven eli web 2.0:n keskeinen ongelma on, että ilmaispalveluiden käyttäjistä tulikin asiakkaan sijaan tuote, moderni dataproletariaatti.

On tunnistettavissa erityisesti kolme merkittävää web 3.0:n sovellusaluetta.

Digitaalisten hyödykkeiden hallinta. NFT eli non-fungible token.

Kun asiat alkoivat digitalisoitua eli muuttua nolliksi ja ykkösiksi, syntyi dataa, jota voitiin kopioida. Nykyinen lainsäädäntö ei tunne datan omistusoikeutta. Voin omistaa fyysisen taulun, mutta en datatiedostoa taulusta. NFT voi olla tähän ratkaisu. NFT:istä povataan tärkeää osaa tulevaisuuden digitaalista yhteiskuntaa, jossa virtuaalisille asioille voi syntyä oma yksilöllinen identiteetti samaan tapaan kuin fyysisessä maailmassa on erilaisia tunnisteita, jotka yksilöivät esineet.

Hajautetun mallin finanssipalvelut ja -sovellukset, kuten erilaiset älysopimukset, ovat toinen sovellusalue. Käytetään myös termiä decentralized finance tai DeFi. Luottamus automatisoidaan ilman, että siihen tarvitaan välittäjiä tai finanssi- tai lakipalveluita. Tämänkaltainen hajautettu palvelu tai älysopimus toimii samaan tapaan kuin limu- tai karkkiautomaatti, johon laitetaan rahaa ja koneen automaatio vapauttaa halutun tuotteen ilman myyjää. Jo nyt on syntynyt suuri määrä erilaisia hajautettuja finanssipalveluita, muun muassa lainoihin ja kaupankäyntiin.

Kolmas hyvin potentiaalinen käyttötarkoitus on hajautettu autonominen organisaatio tai decentralized autonomous organization eli DAO. Nämä mahdollistavat uudenlaisten organisaatioiden luomista ilman keskittynyttä valtaa tai johtoa. Ne toimivat autonomisesti yhteisön johtamana. Tämä on digitaalisen ajan osuuskunta 2.0. Näitä hyödynnetään tällä hetkellä erilaisiin tarkoituksiin esimerkiksi keräämään varoja ympäristönsuojeluun tai Ukrainan auttamiseen ilman tarvetta keskitetylle johtoportaalle, jolloin enemmän rahaa kanavoituu haluttuun tarkoitukseen.

Nämä esimerkit kuvaavat, miten web 3.0 luo uusia mahdollisuuksia, mutta synnyttää uusia ongelmia. Molemmista kuullaan tänään vielä lisää.

Hajautus voi vähentää keskitettyjen alustojen valtaa

Web 3.0 ei tarkoita vain lohkoketjujen pohjalle rakentuvia ratkaisuja. Ratkaisuja voidaan rakentaa ja tullaan käytännön elämässä rakentamaan hybridimallilla osittain keskitettyjen ratkaisujen avulla. Olennaista on, että datan pitää liikkua. Raskaista järjestelmäintegraatioista siirrytään kohti hajautettuja internetissä toimivia järjestelmiä ja niiden yhteiskäyttöisyyttä. Tämä edellyttää järjestelmien yhteensopivuutta, automatisoitua luottamusta ja ihmis- ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua.

Hajautuksen ennakoidaan vähentävän keskitettyjen alustojen ja portinvartijayritysten valtaa. Seurauksena voi olla enemmän innovaatioita ja tehokkaampi kilpailu.

Hajautettu internet voi olla reilumpi internet, jossa yksilöillä on parempi kontrolli ja luottamus oman datansa käyttöön. Toisaalta keskitetyn kontrollin vähentyminen vaikeuttaa esimerkiksi keskustelujen moderointia ja vastuullisen tahon löytämistä ongelmatilanteissa.

Se, mitä web 3.0:sta tulee, riippuu meistä kaikista. Yrittäjistä, lainsäätäjistä, tutkijoista, kuluttajista, kansalaisista.

Se riippuu siitä, minkälaisia pelisääntöjä, lainsäädäntöä, teknologioita ja liiketoimintamalleja kehitämme jatkossa.

Tätä varten tarvitsemme yhteistä tilannekuvaa ja ajatustenvaihtoa. Kiitos, että olet tullut mukaan.