Sitran lausunto Euroopan ilmastolaista

Eurooppalainen ilmastolaki on komissiolta merkittävä avaus, joka osaltaan tukee Euroopan unionin ekologista jälleenrakennusta ja talouden saattamista kestävämmälle uralle.
Kuva: Minna Hemmilä/Sitra

Julkaistu

Sitran lausunto talousvaliokunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (U 11/2020 vp).

Keskeiset huomiot

Sitra kiittää mahdollisuudesta lausua EU:n komission ehdotuksesta koskien eurooppalaista ilmastolakia. Sitran lausunnon keskeiset huomiot on koottu alle.

  • Eurooppalainen ilmastolaki on komissiolta merkittävä avaus, joka osaltaan tukee Euroopan unionin ekologista jälleenrakennusta ja talouden saattamista kestävämmälle uralle.
  • Sitra kannattaa lukuisia komission ehdotuksen elementtejä, kuten eurooppalaisen ilmastolain oikeudellista sitovuutta; kaikkien EU:n lakiesitysten tuomista linjaan ilmastoneutraaliuden kanssa; sekä tieteeseen pohjautuvaa ja säännöllistä ilmasto-tavoitteiden päivittämistä.
  • Sitra yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan EU:n nettopäästöjen tulisi olla vuoden 2050 jälkeen negatiiviset. Ilmastoneutraaliutta tulisi tavoitella jo ennen vuotta 2050.
  • Esityksen merkittävin puute liittyy vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen. EU:n nykyinen tavoite on riittämätön ja se tulisi päivittää viipymättä
  • Eurooppalaisessa ilmastolaissa tulisi määritellä päästövähennystavoite vuodelle 2040 ja unionin hiilinielujen tavoiteltu taso.
  • Sitra kannattaa ilmastoneutraaliuden tavoittelua unionin sisäisin toimin ja suhtautuu varauksella kansainvälisten joustojen käyttöön ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa.

Sitran lausunto

Eurooppa ja maailma kamppailevat globaalin terveyskriisin keskellä. Samaan aikaan ilmasto kuumenee huolestuttavaa vauhtia[1]. Vaikka välitön huomio keskittyy pandemian hoitoon, krooninen ekologinen kestävyyskriisi ei ole hävinnyt mihinkään.

Pandemia ei ole peruste heikentää ilmastopolitiikkaa ja siihen liittyvää sääntelyä. Siksi komission ehdotus on onnistunut avaus, jota kestävät toipumistoimet[2] sekä Suomessa että Euroopassa täydentävät. Vihreän kasvun ohjelman (European Green Deal) tulee toimia Euroopan unionin elvytystoimenpiteiden perustana.

Eurooppalainen ilmastolaki vahvistaa EU:n ilmastotyötä

Sitra pitää tärkeänä, että joulukuussa 2019 Eurooppa-neuvostossa sovittu tavoite EU:n ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä sisällytetään oikeudellisesti sitovaksi tavoitteeksi EU:n lainsäädäntöön. Sitra tukee valtioneuvoston kantaa, jonka mukaan EU:n nettopäästöjen tulisi olla vuoden 2050 jälkeen negatiiviset. Hiilineutraalius tulisi saavuttaa jo ennen vuotta 2050, esimerkiksi 2040 mennessä.

Komission ehdotus eurooppalaisesta ilmastolaista vahvistaisi EU:n ilmastotyötä lukuisin eri tavoin. Merkittäviin avauksiin lukeutuu se, että komissio sitoutuu arvioimaan kaikki EU:n lakiesitykset ilmastoneutraaliustavoitetta vasten. Näin pyritään varmistamaan, että unionin politiikka on kauttaaltaan johdonmukaista.

Ilmastoneutraalius tulee määritellä asetuksessa selkeästi ja saavuttaa EU:n sisäisin toimin. Sitra suhtautuu varauksella kansainvälisten joustojen käyttöön. Joustoja tulisi hyödyntää vain siinä tapauksessa, että ne johtavat todennetusti globaalien kokonaispäästöjen vähenemiseen (overall mitigation in global emissions, OMGE). Lisäksi laissa tulisi määritellä päästövähennystavoite vuodelle 2040 ja unionin hiilinielujen tavoiteltu taso.

Esityksen puutteena kuluvan vuosikymmenen toimet

Sitra huomauttaa, että vuoden 2030 päästötavoitetta koskevat linjaukset ovat liian vaatimattomia. Ehdotus toistaa komission aiemman lupauksen päivittää tavoite nykyisestä 40 prosentin päästövähennyksestä 50–55 prosenttiin. On kuitenkin muistettava, että tehdäkseen reilun osuutensa ilmastokriisin ratkaisemisesta unionin pitäisi leikata päästöjä vielä enemmän ja nopeammin[3]. EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2030 on riittämätön ja se tulisi päivittää viipymättä.

Komission ehdotuksessa luvataan, että EU:n kanta 2030-tavoitteen päivittämisestä annetaan syyskuuhun mennessä. On hyvä, että valtioneuvosto kiirehtii komission vaikutusarviointia ja suunnitelmaa vuoden 2030 tavoitteen nostosta. Mitä nopeammin esitys saadaan käsittelyyn, sitä enemmän se voi auttaa muiden merkittävien saastuttajien taivuttelemisessa lisätoimiin.

Toinen merkittävä puute koskee ilmastolain mahdollisuutta arvioida ja tarkistaa päästöpolkua vain vuoden 2030 jälkeisenä aikana. Laki ei siis mahdollista vuoden 2030 päästötavoitteen vahvistamista kuluvalla vuosikymmenellä. Pariisin ilmastokokouksessa valtiot sopivat päivittävänsä päästösitoumukset vuoden 2020 aikana. Päästöpolun tarkastamisen tulisi olla mahdollista jo 2020-luvulla.

Päivittyvä päästöpolku vie linjaan Pariisin sopimuksen kanssa

Lailla komissio saa valtuudet määrittää päästöpolun kohti ilmastoneutraaliutta. Päästöpolkua asettaessaan komission tulee ehdotuksen mukaan huomioida muun muassa teknologisia ja taloudellisia kysymyksiä. Sitra painottaa, että keskeisessä roolissa tulee olla paras saatavilla oleva ja uusin tieteellinen tieto, mukaan lukien hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuoreimmat raportit.

Päästöpolkua, EU:n etenemistä ja harjoitettuja toimia arvioidaan aina viiden vuoden välein. Tarvittaessa päästövähennyksiä nopeutetaan. Jos jäsenmaiden toimissa havaitaan puutteita, komissio voi suositella parannuksia. Sitra kannattaa komission ehdotusta ja toteaa, että järjestelmä on hyvin linjassa globaalin Pariisin ilmastosopimuksen niin sanotun kunnianhimomekanismin kanssa.

Siirtymällä hiilineutraaliin kiertotalouteen EU voi nopeuttaa päästövähennyksiä jo kuluvalla vuosikymmenellä. Sekä Suomen että Euroopan unionin tulee hyödyntää kiertotalouden potentiaali täysimääräisesti. Tämä tukee samaan aikaan sekä eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden saavuttamista että taloutta ja kilpailukykyä.

[1] IPCC (2018): Global Warming of 1.5°C. Summary for Policymakers.

[2] Sitra (2020): Kestäviä toipumistoimia koronashokkiin.

[3] Sitra (2016): Suomi ei yllä Pariisin ilmastotavoitteisiin nykyisillä päästösitoumuksilla; Climate Analytics (2016): What does the Paris Agreement mean for Finland and the European Union?

 

Julkaistu