Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 09.06.2016

Suomi ei yllä Pariisin ilmastotavoitteisiin nykyisillä päästösitoumuksilla

EU:n ja Suomen nykyiset päästösitoumukset eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Liisa Poussan työpöydällä on kahden eri avainalueen viestintä: Työelämän taitekohdat ja Resurssiviisas kansalainen. Työssään hän kirjoittaa ja kiteyttää, innostaa ja sparraa, ideoi ja toteuttaa. Liisaa kiehtoo puhutteleva, rohkea ja reipas viestintä, joka tekee maailmasta ymmärrettävämmän.

EU:n ja Suomen nykyiset päästösitoumukset eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, osoittaa Sitran tilaama tuore selvitys. EU:n ja Suomen vuosien 2030 ja 2050 päästötavoitteiden kunnianhimoa pitää nostaa selvästi nykyisestä, mikä edellyttää hallitukselta entistä kunnianhimoisempaa energia- ja ilmastostrategiaa.

Maailman maat hyväksyivät Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 historiallisen ilmastosopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä toimiin, joilla maapallon lämpötilan nousu rajattaisiin vain 1,5 asteeseen. Kunnianhimoinen sopimus velvoittaa kaikkia maita ilmastotoimiin ja näiden toimien riittävyyttä arvioidaan viiden vuoden välein.

”Jokaisen maan on päivitettävä omia päästövähennystavoitteitaan niin, että ne ovat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Sitran tilaama selvitys antaa eväitä suunnata sekä Suomen että EU:n päästötavoitteet oikealle tasolle. Selvityksen tulokset tulisi ottaa huomioon käynnissä olevan energia- ja ilmastostrategian valmistelutyössä”, sanoo johtaja Mari Pantsar Sitran resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemasta.

Riippumattoman Climate Analytics -tutkimusyhtiön tekemä selvitys keskittyy tarkastelemaan Pariisin sopimuksen merkitystä Suomen ja EU:n vuosille 2030 ja 2050 asettamien päästötavoitteiden kannalta. Se osoittaa, että Suomen ja EU:n tämänhetkiset päästötavoitteet jäävät kauas Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä.

”Pariisin sopimuksen ratifiointi on ensimmäinen askel, mutta meidän täytyy tunnustaa etteivät päästötavoitteemme ole sen kanssa linjassa. Päästötavoitteita täytyy vielä kiristää merkittävästi. Käytännössä se merkitsee Suomen kokonaispäästöjen tuomista nollaan jo ennen vuosisadan puoliväliä eli uusiutuvien energiaratkaisujen vallankumousta”, toteaa Pantsar. ”Jos emme kiristä omia päästötavoitteitamme ja tee tarvittavia toimenpiteitä, ulkoistamme vastuumme ja oletamme muiden maiden tekevän suhteessa Suomea enemmän ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.”

Mallintamalla tutkijat ovat laskeneet, millaisilla päästövähennyksillä Suomi ja EU tekisivät oman osuutensa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Laskelmissa on käytetty kahta toisiaan täydentävää lähestymistapaa: taloudellisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Ensimmäisessä tarkastellaan taloudellisesti ja teknologisesti toteuttamiskelpoisia päästöpolkuja, jotka minimoivat globaalit kokonaiskustannukset. Toisessa arvioidaan sitä, mikä olisi Suomen ja EU:n oikeudenmukainen osuus päästövähennyksistä.

Taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 130 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. EU:n nykyiset tavoitteet ovat vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Nopea päästöjen vähentäminen säästää rahaa

Pariisin ilmastosopimuksen asettamien velvoitteiden täyttäminen merkitsee suuria muutoksia energiantuotantoon- ja kulutukseen. Keskiöön nousevat energiantuotannon päästöttömyys ja entistä suuremmat panostukset energiatehokkuuteen.

”Tulevaisuudessa täytyy päästöjen vähentämisen ohella sitoa osa ilmakehään jo päässeistä kasvihuonekaasuista takaisin. Ratkaisuihin liittyy vielä paljon epävarmuuksia, mutta jotta ne saadaan laajassa mitassa käyttöön lähivuosikymmeninä, täytyy tutkimukseen, kehitykseen ja kokeiluihin satsata jo tänään. Olemalla ajoissa liikkeellä Suomi voi sijoittua kansainväliseen kärkeen”, kertoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

Climate Analyticsin tutkijoiden tekemä energiamallinnus nostaa esille yhden mahdollisen tavan, joilla päästötavoitteisiin olisi mahdollista päästä energiataloudessa. Energiatehokkuutta parannetaan, uusiutuvan energian osuus kasvaa ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään nopeasti.

”Päästöjen vähentämisellä on jo kiire ja Suomi on sitoutunut muutokseen. Nopea päästöjen vähentäminen säästää myös rahaa, sillä se kohtuullistaa myöhemmin tarvittavia, suuria ja kalliita päästöleikkauksia ja vähentää virheinvestointeja. Tarjolla on myös suuri kasvumahdollisuus, sillä globaali cleantech-markkina kasvaa jopa 6 000 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä”, summaa Pantsar.

Climate Analyticsin selvitys ladattavissa tästä. Selvityksen tulostaulukot ladattavissa tästä.

Ota yhteyttä
Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

+358 (294) 618 210

mari.pantsar@sitra.fi

Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

+358 (50) 512 1584

oras.tynkkynen@sitra.fi

Johtava asiantuntija, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

+358 (294) 618 251

janne.peljo@sitra.fi

Mistä on kyse?