Siirry suoraan sisältöön

ILMASTONMUUTOS

Ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa vakavin seurauksin. Maapallon lämpenemisen hillitseminen vaatii voimakkaita päästöjen vähennyksiä nyt.

AJANKOHTAISTA

Energiankulutus, päästöt ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen vaatii voimakkaita päästövähennyksiä nopeasti. Päästöjä tulisi vähentää 80 % vuoteen 2050 mennessä. Siirtyminen kohti hiiliniukkaa yhteiskuntaa vaatii merkittäviä muutoksia erityisesti yhdyskuntarakenteiden osalta sekä rakennuksissa ja rakentamisessa.

Vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan tähtäävät infrastruktuurimuutokset vaativat erittäin suuria investointeja. Suuret investoinnit tarkoittavat käytännössä energian, liikkumisen ja asumisen kustannusten nousua. Investointeja voidaan kuitenkin kansallisesti hajauttaa laajasti, kun luodaan mahdollisuuksia erilaisille hajautetuille alue- ja rakennuskohtaisille lähiratkaisuille. Toisaalta investoinnit energiatehokkuuteen vähentävät niiden kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Suunnittelemme parhaillaan uutta ilmastoratkaisuja ja ilmastopolitiikkaa käsittelevää avainaluetta, joka käynnistyy huhtikuussa 2018. Hyviä esimerkkejä löydät muun muassa Sitran päivittyvältä Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalta sekä englanninkielisen Green to Scale -projektin ilmastoratkaisuista.

Rakennetun ympäristön päästöt kuriin

Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi. ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 kokosi yhteen 31 toimenpidettä rakennetun ympäristön nopeaan päästöjen vähentämiseen. Toimenpiteitä oli viidella aihealueella: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja omistus sekä osaaminen.

ERA17 päättyi vuoden 2017 lopussa, mutta työ rakennetun ympäristön päästöjen alentamiseksi jatkuu. Mukaan tarvitaan edelleen niin kansalaisia, yrityksiä, kuntia kuin valtiotakin.

Kansalaisten valinnoissa asuminen, liikkuminen ja kulutus tärkeimpiä

Kansalaisten rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. Tieto omien asumisen, liikkumisen ja kulutukseen liittyvien valintojen ympäristövaikutuksista helpottaa ekologisten valintojen tekemistä. Siksi olemmekin listanneet 100 fiksua arjen tekoa, joilla jokainen voi vähentää päästöjään.

Myös kunnilla on erinomaiset mahdollisuudet lisätä ihmisten mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen hillintään ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto kokoaa Suomen kuuden suurimman kaupungin ilmastotekoja yhteen ja tekee yhteisiä aloitteita. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu haluavat yhteistyöllä vaikuttaa ja kannustaa muita kuntia mukaan ilmastotyöhön.

Tampereen Ilmankos-hankkeessa kerättiin suosituksia liittyen kansalaisosallistumiseen ja ilmastokampanjoihin sekä mainintoja parhaiksi koetuista osallistumisen menetelmistä. ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 jatkoi samoilla jalanjäljillä ja vei kaupunkia kohti hiilineutraaliutta. Peloton-hankkeessa koulutettiin portinvartijaryhmiä, joilla on erityinen asema energiankulutusta ohjaavien päätösten tekijöinä.

Jätkäsaaren Airut-korttelissa mahdollistetaan muun muassa uudenlainen vähähiilinen kaupunkiasuminen tuoden kortteliin ekologisia palveluita. Sen taustalla olevaan Low2No-kehitystyöhön kuuluu energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, joiden tuloksena syntyy kestävä rakennettu ympäristö. Osa korttelista on jo valmistunut ja loputkin valmistuvat vuoden 2018 aikana.

Työtä ilmastonmuutosta vastaan tehdään kaikilla tasoilla: kansallisesti, kunnissa ja kaupungeissa ja paikallisesti alueilla. Tämä näkyy ihmisten arjessa ja lähiympäristössä, kunnallisessa päätöksenteossa ja kansallisissa rakentamismääräyksissä.

JULKAISUT

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?