Puhe
Arvioitu lukuaika 6 min

Tulevaisuuden reilu datatalous on jo täällä – kuinka voimme hyödyntää sen mahdollisuuksia?

Oman datan hallinta on oikeus, jota on vahvistettava ja suojeltava. Tulevaisuuden datataloudessa voimme hallita omaa dataamme uudella tavalla ja hyötyä siitä esimerkiksi yksilöllistetyn terveydenhoidon muodossa. Digitaaliset oikeudet ovat omissa käsissämme.

Kirjoittaja

Jyrki Katainen

Yliasiamies, Sitra

Julkaistu

Jyrki Kataisen puhe MyData 2022 – Catalysing fair data solutions -konferenssissa 21.6.2022.

On hienoa nähdä teitä paikalla näin runsaslukuisina. On myös suuri ilo saada kertoa teille tänään datasuvereniteetista ja siitä, millaisena se näyttäytyy meille Sitrassa. Lyhyesti sanottuna datasuvereniteetti on reilun datatalouden ydinosa. Reilu datatalous on puolestaan tapa hyödyntää mahdollisuuksia, jotka luovat hyvinvointia ja ratkaisevat nykymaailmassa kohtaamiamme haasteita.

Sitra on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja ylpeä MyData Global ‑verkoston jäsen. Kun itsenäinen Suomen tasavalta täytti 50 vuotta, eduskunta perusti Sitran syntymäpäivälahjaksi suomalaisille. Kuluneen 55 vuoden aikana moni asia on muuttunut, mutta Sitran tehtävänä on edelleen kilpailukyky ja kasvu eli huomisen menestyvä Suomi.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työskentelemme aktiivisesti sekä julkisen että yksityisen sektorin kanssa demokratian, kiertotalouden, ilmastoratkaisujen ja reilun datatalouden kysymysten parissa. Me Sitrassa uskomme, että tulevaisuus tehdään yhdessä.

Tarvitsemme dataa myös kriisejä ratkoessamme

Yhteistyöllä on suuri merkitys näinä historiallisina ja kummallisina aikoina. Maailma on yhä toipumassa koronapandemiasta, ja lisäksi Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kaiken tämän myllerryksen keskellä kestävyyskriisi ei ole kadonnut mihinkään, ja tulevaisuutemme riippuu vihreästä siirtymästä. Tällä hetkellä kohtaamamme haasteet vaikuttavat meistä jokaiseen aina vauvasta vaariin, startupeista isoihin yrityksiin ja tieteentekijöistä poliitikkoihin. Haasteet ovat niin isoja, ettei kukaan meistä voi ratkaista niitä yksin.

Juuri tämän vuoksi on arvokasta, että tapaamme toisemme kasvokkain tällaisissa konferensseissa. Näin meillä on mahdollisuus keskustella, jakaa ideoita, etsiä ratkaisukeinoja ja innovoida työkaluja. Voimme päättää, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa yhdessä ja miten sen teemme.

Kun nyt suuntaan katseeni kohti tulevaisuutta, uskon, että datasuvereniteetti on tässä avainasemassa.

Sitran tulkinnan mukaan reilu datatalous on yksi kolmesta ilmiöstä, jotka muuttavat yhteiskuntaa tulevaisuudessa eniten. Data on maailman nopeimmin lisääntyvä raaka-aine. Tulevaisuudessa me nojaamme dataan, mutta luomme reilumpia palveluita ja vastuullisempia liiketoimintamalleja. Me tarvitsemme dataa ja siitä johdettuja palveluita kestävyyskriisiä ratkoessamme, Euroopan heikentyneessä turvallisuustilanteessa ja pandemian aiheuttamia ongelmia korjatessamme.

Nykyinen datatalous ei kuitenkaan ole vielä reilu. Data ja siitä saatu arvo eivät ole jakautuneet tasaisesti yhteiskuntaan. Yksilöinä, sähköisten palveluiden käyttäjinä, yrittäjinä ja aktiivisina yhteiskunnan toimijoina tuotamme dataa joka päivä ja kaikkialla, missä olemme – teemmepä mitä tahansa. Se, kuinka tuottamaamme dataa käytetään, jaetaan tai kaupallistetaan ei kuitenkaan ole kovin läpinäkyvää. Emme hallitse itse tuottamaamme dataa.

Digijättien demonisointi on turhaa: niiden innovaatiot ovat tavalla tai toisella hyödyttäneet meitä kaikkia. Meidän ei kuitenkaan tarvitse pelata niiden säännöillä, vaan voimme vaatia reilumpia ja läpinäkyvämpiä käytäntöjä.

Me Sitrassa ajattelemme, että oman datan hallinta on oikeus, jota on vahvistettava ja suojeltava. On kuitenkin vaikeaa nähdä epäselvien käyttöehtojen ja liiketoimintatapojen sumuverhon taakse. Tästä syystä me toteutimme Digivalta-selvityksen, jossa oli minun lisäkseni mukana 14 muuta yhteiskunnallisesti aktiivista ja tunnettua henkilöä poliitikoista journalisteihin. Halusimme tutkia, kenelle me osallistujat jaamme dataamme digitaalisessa ympäristössä. Selvitys osoitti kiistattomasti, että meillä on liian vähän päätösvaltaa ja tietoa siitä, mihin omaa dataamme käytetään. Digijätit hyötyvät vallitsevasta tilanteesta eniten muun yhteiskunnan kustannuksella.

Digijättien demonisointi on silti turhaa: niiden innovaatiot ovat tavalla tai toisella hyödyttäneet meitä kaikkia. Meidän ei kuitenkaan tarvitse pelata niiden säännöillä, vaan voimme vaatia reilumpia ja läpinäkyvämpiä käytäntöjä. Digitaaliset oikeudet ovat omissa käsissämme.

Datasuvereniteetin ja oma data ‑ajattelun onkin oltava valtavirtaa ja datatalouden uusi normaali. Näin voimme tasapainottaa vallitsevaa tilannetta niin, että kaikkia palvellaan oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti.

Tätä näkemystä korostetaan myös Euroopan komission datastrategiassa ja sitä seuranneissa lainsäädäntöehdotuksissa. Euroopan komissio julkaisi keväällä 2020 eurooppalaisen datastrategian, joka esittää vision eurooppalaisiin arvoihin perustuvasta yhteiskunnasta ja datan sisämarkkinoista Euroopassa. EU:lla on kunnianhimoinen tavoite nousta datatalousmahdiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalle. Euroopan menestyksen ratkaiseva tekijä on datastrategian mukainen eurooppalainen data-avaruus, jossa data voi liikkua vapaasti maiden ja alojen välillä perusoikeuksia ja ‑vapauksia kunnioittaen.

Erityisesti nyt, kun Eurooppaan kohdistuu monimutkaisia haasteita eri suunnilta, on tärkeää, että uusi datalainsäädäntö ja politiikkatoimet ovat oikea-aikaisia ja oikeasuhteisia ja noudattavat eurooppalaisia arvoja ja datasuvereniteettia.

Tähän liittyen me Sitrassa toteutimme tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa selvityksen EU:n uudesta datasääntelystä ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista luoda uusia liiketoimintamalleja ja lisätä yksilöiden hyvinvointia.

Aikaa ei ole hukattavaksi. Meidän on tartuttava EU:n uuden sääntelykehyksen tarjoamiin mahdollisuuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja samalla pidettävä silmällä tulevaa kehitystä.

Datastrategia ja tulevaisuuden datataloutta muovaavat lainsäädäntöehdotukset edustavat muutosta ja uutta aikakautta EU:n politiikassa. Eurooppalaisille arvoille rakennetut sisämarkkinat luodaan yhdenmukaistamalla jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja vaatimalla, että kaikkiin yrityksiin niiden koosta ja kotimaasta riippumatta sovelletaan samoja sääntöjä.

Toivotamme tällaiset uudet säännöt lämpimästi tervetulleiksi. Niistä on hyötyä jokaiselle, joka osallistuu datatalouteen. Tulevaisuuden datataloudessa voimme hallita omaa dataamme uudella ja vahvemmalla tavalla ja hyötyä siitä esimerkiksi yksilöllistetyn terveydenhoidon tai vähentyneiden ruuhkien muodossa. Näin datasuvereniteetista tulee todellisuutta ja ihmisten hyvinvoinnista datatalouden ydin.

On totta, että yritykset eivät välttämättä heti ota tätä uutta lainsäädäntöä omakseen. Siksi onkin tärkeää huomata, että reilu data hyödyttää kaikkia – myös yrityksiä. Uusi lainsäädäntö luo uusia mahdollisuuksia. Euroopan uusi datasääntely-ympäristö luo mahdollisuuksia merkittävälle osalle yrityksistä. Vaikka uusia sääntöjä ja vaatimusten noudattamisen laiminlyönnin riskejä vyöryy nyt huomioitavaksemme, tähtäin on pidettävä tulevaisuudessa, jossa eurooppalaiset yritykset voivat toimia datataloudessa tasavertaisemmin digijättien kanssa ja saada käyttöönsä laadukasta dataa kaikkialta EU:sta innovointia varten.

Uusi datalainsäädäntö astuu pian voimaan, ja digitalous kehittyy jatkuvasti

Tulevaa vallankumousta voi verrata 20 vuoden takaiseen GSM-hetkeen. Silloin telemarkkinoilla otettiin merkittävä kehitysharppaus, kun tavoitteena oli saada puhelimen käyttäjä soittamaan toisen operaattorin käyttäjälle. Kun sääntelyviranomainen vaati teleoperaattoreilta yhteentoimivuutta, niiden oli pakko ottaa käyttöön GSM-standardi, joka takasi yhteentoimivuuden ja toi tilaajia ja vierailijoita koskevat tietokannat yhteen.

Nykyisin voimme soittaa ystävillemme käyttämistämme operaattoreista riippumatta, mutta datan jakamisessa kohtaamme vastaavan tilanteen kuin tuolloin vuosikymmeniä sitten. EU:n uusi sääntelykehys edellyttää, että data liikkuu vapaasti eri alojen ja maiden välillä, mutta se ei kuvaa, miten tuon liikkumisen pitäisi tapahtua. Meillä on nyt mahdollisuus luoda Euroopan digitaalisilla markkinoilla samanlaisia menestystarinoita kuin aiemmin tietoliikenne- ja rahoitusmarkkinoilla. Näin tehdessämme meidän on varmistettava, että datasuvereniteetti on vahvasti edustettuna ja suojattuna tulevissa säännöissä ja standardeissa.

Aikaa ei ole hukattavaksi.  Uusi datalainsäädäntö astuu voimaan muutaman vuoden kuluttua, ja digitalous elää ja kehittyy jatkuvasti. Meidän on tartuttava EU:n uuden sääntelykehyksen tarjoamiin mahdollisuuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja samalla pidettävä silmällä tulevaa kehitystä.

Muutos ei toteudu ilman taustoiltaan erilaisten ihmisten aktiivista panosta. Toivon, että tämä konferenssi käynnistää rakentavan keskustelun ja innostaa ideoimaan.

Mistä on kyse?