sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.2000-luvun talouskasvu on aiheuttanut elintarvikealalla maailmanlaajuisen kysynnän nopean kasvun etenkin kehittyvissä talouksissa. Perinteinen tarjontavetoinen markkina muuttui kysyntämarkkinaksi. Samanaikaisesti säätelevissä politiikoissa ja säätelyjärjestelmissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Nämä kehityskulut ovat johtaneet merkittävään ruokainflaatioon kuluneiden reilun 12 kuukauden aikana. Viime viikkojen nopeasti eskaloitunut maailmanlaajuinen talouskriisi on yhtäkkiä juuri nyt muuttamassa talouselämän suhdanteita, ja yritykset joutuvat nopeasti muuttamaan toimintastrategioitaan sopeutuakseen tilanteeseen. Suomalainen meijeriala on kuitenkin hyvä esimerkki menestyksellisestä pitkäjänteisestä toiminnasta, jossa punaisena lankana on ollut tutkimuksen ja tuotekehityksen korostettu rooli.
Periaatteessa kaikki elintarvikeyritykset, meijeriyritykset mukaan lukien, haluavat olla dynaamisia, innovatiivisia, kansainvälisiä ja kilpailukykyisiä, tarjota hyvinvointituotteita ja kunnioittaa kestävän kehityksen arvoja toiminnassaan. Meijerialan keskeisimmät haasteet kilpailukyvyn kehittämisessä, kuten muussakin elintarviketeollisuudessa, liittyvät raaka-aineen kilpailukykyiseen saatavuuteen, säätely- ja ohjausjärjestelmien toimivuuteen, maantieteellisille ja kuluttajamarkkinoille pääsemiseen sekä innovaatioiden kaupallistamiseen.
Raaka-aineiden saatavuutta koskien tärkein koettu muutos on ollut EU:n CAP-reformi vuodelta 2003, jonka seurauksena tuet on irrotettu tuotannosta ja markkinasäätelymekanismeja on yksinkertaistettu. Erittäin tärkeä ajankohtainen kysymys on tuotannon jatkuvuuden varmistaminen myös luonnonolosuhteiltaan epäsuotuisilla alueilla. Ilman paikallista raaka-ainetta esimerkiksi meijeriteollisuuden toiminta on mahdotonta.
Lainsäädännön merkitys on elintarvikealalla korostunut ja korostuu koko ajan. Teollisuus toimii tältä osin muuttuvassa ja kompleksissa toimintaympäristössä. Tässä tilanteessa korostuu viranomaisten rooli – ovatko viranomaisten rooli pelkästään valvova vai voivatko toimijat odottaa konsultoivaa roolia? Varsinkin pienemmät toimijat toivovat enemmän jälkimmäistä.
Kansainväliset markkinat ovat aina haaste pienestä maasta tuleville toimijoille. Elintarvikeala toivoo entistä enemmän kansallisia tuki- ja edistystoimia kansainvälistymisessä. Suomen kannalta suurimmat haasteet kohdistuvat Venäjään. Markkinoilla menestymiseen liittyy keskeisesti kuluttajan tavoittaminen, joka luo koko ajan myös uusia haasteita.
Innovaatioiden kehittäminen tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta on pitkäjänteistä ja vaativaa. Valitettavasti elintarvikealan kannattavuuden kehitys on kaventanut yritysten resursseja investointeihin. Niinpä julkisen sektorin kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen sekä julkinen rahoitus on entistä tärkeämpää. Suurimmat yritykset hakeutuvat kansainvälisiin verkostoihin tai verkostoihin muiden toimialojen kanssa.
Valiossa kautta historian toteuttu panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen on tuonut merkittävän lisä yrityksen kannattavuuteen ja tuo edelleen.
Veijo Meriläinen
Johtaja
Valio Oy