Arvioitu lukuaika 2 min

Käyttämättömät vaatteet kiertoon vaikka vieraan päällä

Millainen kirjo kiertotalouden palveluita on jo olemassa tekstiilialalla? Entä ehtivätkö suomalaiset alan etujoukkoihin?

Kuva: Joanna Moorhouse

Julkaistu

Suomalaisilla on vaatteita enemmän kuin kohtuullisesti, pursuavat vaatekaapit ja rautalankakorit kertovat jokaisen kodin ”ongelmajätteestä”. Vähän rikkinäiset, ostajansa laihtumista odottavat tai muihin asuihin sopimattomat vaatteet saa takaisin kiertoon hyödyntämällä kiertotalouden palveluita. Sitra selvitti, millainen kirjo palveluita on jo olemassa tekstiilialalla.

Kiertotaloudessa tuotteet kiertävät, niitä huolletaan ja korjataan, ja yritetään lykätä niiden päättymistä jätteeksi. Mitä pidempään tuote pysyy käytössä, sitä kauemmin sen tekemiseen käytetty vaiva ja energia tuottavat lisäarvoa. Tekstiilijäte on erityisen ikävää, koska sen laajamittainen kierrätys on hankalaa. Tekstiilijätteen käsittely vaatii paljon manuaalista työtä, mikä tekee sen kierrättämisestä helposti kaupallisesti kannattamatonta. Lisäksi luonnonkuitujen laatu heikkenee mekaanisesti kierrätettäessä. Siksi erityisesti tekstiilien kohdalla on erityisen tärkeää pyrkiä viivyttämään ja välttämään jätteen muodostumista.

Tekstiilialalla esimerkiksi vaatteiden vuokraaminen, korjauspalvelut ja kirpputorit ovat keskeistä kiertotaloutta, koska ne pidentävät vaatteen elinkaarta. Näistä perinteisistä palveluista on kehitetty uusia versioita, ja muitakin liiketoimintamalleja on maailmalla olemassa, selviää Sitran teettämästä tuoreesta selvityksestä

Selvityksen teki hollantilainen konsulttiyhtiö Circle Economy. He aloittivat keräämällä kansainvälisen tietokannan noin 250 yrityksestä jotka eri tavoin toteuttavat kiertotaloutta. Näitä tutkimalla syntyi alla esitetty luokittelu tekstiilialan uudesta liiketoiminnasta. Lisäksi tietokantaan kerätyt liiketoimintamallit myös arvioitiin, kriteereinä taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, innovatiivisuus sekä sopivuus Suomeen. Parhaiksi arvioituja yrityksiä käytettiin esimerkkeinä. Näitä esimerkkitapauksia on tarkasti avattu yhteensä kymmenen, ja jokaisesta käsitellään selvityksessä lisäksi pari kolme verrokkia.

Sarakkeet ovat kolme pääluokkaa: kierto (circular), palvelullistaminen (servitization) ja resurssiviisaus (sufficiency). Jokaisessa pääluokassa on avattu kolme tarkempaa liiketoimintamallia, esimerkiksi kierto-kategoriassa suljetun kierron mallit, uudelleenkäyttö ja kierrätys.

Kierto-kategoriassa liiketoimintaa luodaan parantamalla tuotteiden tai raaka-aineiden kiertoa. Esimerkkinä on muun muassa ruotsalainen Filippa K, joka ottaa vastaan käytettyjä tuotteitaan ja Tukholmassa myy niitä omassa second hand -kaupassaan.

Palvelullistaminen-kategoriassa uuden tuotteen myynnin sijasta painotetaan palveluita kuten huoltoa, vuokraamista ja tuloksista maksamista. Esimerkkinä toimii muun muassa Vigga, tanskalainen palvelu joka toimittaa vauvalle ja taaperolle sopivat vaatteet noin 50 euron kuukausisopimuksella.
Resurssiviisaus-kategoriassa pääpaino on olemassa olevien resurssien järkevällä käytöllä. Tekstiilialalla tässä erityisesti painottuu myymättömien tuotteiden määrän vähentäminen erilaisin keinoin. Esimerkiksi brittiläinen YR mahdollistaa paitojen kustomoidun painatuksen kätevästi. Näin yritys ei valmista varastoon turhia paitoja joista myymättömät myöhemmin päätyisivät polttoon. Lisäksi ostajan itse suunnittelema paita todennäköisesti saa enemmän käyttöä ja pidemmän eliniän kuin perus-t-paita.

Tekstiilialalla on perinteisesti ollut käytäntöjä, jotka ovat osaltaan kiertotaloutta. Lisäksi uusia, mielenkiintoisia asioita kokeillaan. Näistä tulevaisuuden tuulista voivat hyötyä sekä alan nykyiset että uudet yritykset sekä, ennen kaikkea, kuluttajat. Oppeja voi varastaa myös muille toimialoille!

Selvityksen tulokset näet tästä linkistä.

Julkaistu

Suosittelemme