archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kohti reilua datataloutta periksi antamatta

Valokuvani livahtavat kuin huomaamatta some-kanaville. Otteeni niihin kirpoaa saman tien. Voisiko kaikki olla toisin? Olisiko reilu, ihmislähtöinen datatalous mahdollista?

Kirjoittaja

Julkaistu

Olisinpa oman elämäni filmitähti! Tai edes näyttäisin filmitähdeltä. Somessa levinnyt kuvanmuokkauspalvelu tarjoaa ratkaisun. Kuin huomaamatta olen luovuttanut oikeuden omaan yksityiselämääni tai ainakin siitä kertovat erilaiset henkilökohtaiset tiedot jollekin tuntemattomalle yhtiölle, joka markkinoi hauskoja testejä Facebookissa. Alustayhtiöiden kasvu perustuu dataan ja sen omistamiseen.

Datasta on tullut maailman arvokkain resurssi. Erilaisten verkkopalveluiden tietokannoissa, yritysten asiakasjärjestelmissä ja julkishallinnon rekistereissä on valtava määrä dataa.

Yksilö on luopunut oikeuksistaan dataan.

Pitäisikö kuluttajan, minun, saada myös osuuteni datan arvosta? Kuinka se voisi tapahtua? Voiko datatalous ikinä olla reilua?

My Data -ajattelutapa korostaa yksilön oikeuksia. Keskeistä siinä on, että data on teknisesti helposti käytettävissä ja yksilö voi hallita, kuinka sitä hyödynnetään ja jaetaan edelleen.

Voiko My Data -ajattelutapa yhdessä uuden, yhteisesti kehitettävän tiedon vaihdannan alustan ja henkilökohtaisen IHAN®-tilijärjestelmän (vertaa pankkien IBAN) kanssa luoda kokonaan uuden datatalouden mallin: kestävän ja reilun datatalouden? Pystyykö Suomi hyödyntämään vireää start-up-ekosysteemiä ja aiempaa osaamistaan standardien kehittämisessä ja luomaan edelläkävijänä uuden, EU:n tietosuoja-asetusta hyödyntävän toimintaympäristön?

Voiko Muumilaakso haastaa Piilaaksoa?

Yksilön dataan liittyvä toimintaympäristö muuttuu monella tavalla, mutta yhteistä konseptia tai yhteen toimivaa alustaa esimerkiksi tietosuoja-asetusta noudattavien palveluiden muodostamiseksi ei vielä ole.

Sitra haluaa tuoda eri toimijat yhteen. Olemme käynnistämässä uutta, vuoteen 2021 kestävää hanketta. Sen tavoitteena on luoda EU-tasoinen konsepti ja pelisäännöt ihmislähtöiselle tiedonvaihdannalle. Haluamme, että ihmiskeskeistä tiedonhallintaa varten määritellään yhteiset, EU-tason periaatteet ja hallintamalli. Konseptoinnin lisäksi rakennamme teknisiä näyttöjä useilla toimialoilla, saman yhteen toimivan, yksilön hallinnoiman, tiedonvaihdannan alustan päälle.

Alustatalous ja tekoäly ovat hallituksen kärkihankkeita. Viime vuonna julkaistiin myös digitaalisen alustatalouden tiekartta Tekesin, Valtioneuvoston ja Työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Tiekartassa suositeltiin käynnistämään julkisen sektorin My Data -alustan kehittäminen ja kartoittamaan aluksi suomalaiset hankkeet.

”Viiden minuutin kuluttua anarkisti sydämessäni huusi”

Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä, kehittämisen käynnistäminen ei riitä, vaan meidän on sovittava yhteisestä maalista ja vietävä työ määrätietoisesti loppuun, oltava globaali suunnannäyttäjä reilussa ja kestävässä datataloudessa. Julkisen sektorin alusta ei riitä, vaan alustan on skaalauduttava myös yritystoimintaan ja oltava yksilön itsensä hallinnassa.

Olemme valmistelleet hankettamme Sitrassa lähes vuoden useiden pitkän linjan asiantuntijoiden kanssa. Mietin hetken, kun minulta kysyttiin, haluaisinko lähteä hankkeeseen projektijohtajaksi. Meillä on Muumilaakso, muttei mitään Piilaaksoon verrattavaa. Hankkeessa ei voi onnistua, ajattelin nopeasti. Hengähdin. Viiden minuutin kuluttua anarkisti sydämessäni huusi: ”Kyllä! Aina kannattaa yrittää!”

Olen tarpeeksi ennakkoluuloton toimimaan sen puolesta, että alustayhtiöiden keräämä data saadaan uusiokäyttöön ja ihmisten hallintaan.

Uskomme, että kun me, kansalaiset, alamme toimia yhdessä julkisten toimijoiden ja vastuullisten, innovatiivisten yritysten kanssa, alustatalouden paradigma voidaan muuttaa. Parhaat jutut syntyvät hulluista ideoista ja periksiantamattomuudesta. Tämän idean toteuttamiseen tarvitsemme kuitenkin kaikkia. Suomi 100 -hengessä on hyvä jatkaa, edelleen #yhdessä!

#ihan

Mistä on kyse?