Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 16.12.2015

Koulu voi innostaa - myös vanhempia

Miten inspiroida lapsia ja nuoria jatkuvaan oppimiseen kokeita varten pänttäämisen sijaan? Aihetta pohtii Sari Laine.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Sari Laine

Sari intoilee kestävästä ja jatkuvasta kehityksestä, oivaltavista innovaatioista ja mielenkiintoisista keskusteluista. Tällä hetkellä hän opiskelee Cambridgen yliopistossa kestävän kehityksen ja yritysmaailman risteyskohtaa ja harkitsee tosissaan yrityksen perustamista. Aikaisemmin Sari on työskennellyt 925 Designissa sekä Idealist Groupissa. Vapaa-ajallaan Sari valmentaa pikku koripalloilijoita ja rakastaa ladata akkuja nukkumalla “tehopäikkärit”.

Miten inspiroida lapsia ja nuoria jatkuvaan oppimiseen kokeita varten pänttäämisen sijaan? Aihetta pohtii hiljattain Lontoosta takaisin Suomeen muuttanut Sari Laine.

Muutimme perheemme kanssa syksyllä Lontoosta asuttuamme siellä pari vuotta. Saimme yllättyä erittäin positiivisesti opetuksen tasosta, vaikka meitä varoiteltiin siitä paljon.

Stressi koulupaikoista on Lontoossa suunnaton. Vanhemmat tekevät lähes mitä vain saadakseen lapsensa hyviin kouluihin. Monet jopa muuttavat lähes koulun naapuriin vain saadakseen viereisestä hyvästä koulusta lapselleen paikan. Suomalaisena oli aluksi vaikeaa tottua ainaisiin keskusteluihin kouluista ja kokeista. Lähes joka kerta koulun porteilla keskusteltiin kouluvaihtoehdoista, tutoroinnista sekä kirjoista, joita lapset tällä hetkellä lukevat. Aluksi se tuntui liioittelulta. Miksi minä käyttäisin niin paljon aikaani lapseni läksyjen miettimiseen tai koulumenestyksen pohtimiseen?

Se sai minut kuitenkin miettimään: ehkä meidän pitäisikin olla hiukan kiinnostuneimpia opetuksen tasosta sekä koulun ilmapiiristä.  Jokaisen vanhemman tulisi olla kiinnostunut lapsensa oppimisesta ja hyvää opetusta pitäisi osata vaatia.

Totuimme kahden vuoden aikana opettajien ja erityisesti rehtorien upeisiin ja inspiroiviin puheisiin. Olimme ihmeissämme tänä syksynä tyypillisestä suomalaisesta tyylistä, jossa vain tiedotettiin vanhempia opettajista ja opetusta tukevista palveluista. Missä olivat puheet opettamisen visiosta, tavoista ja periaatteista? Kaksi vuotta sitten lähtiessämme Lontooseen lapsemme entisen koulun rehtori sanoi meille, että tulkaa pian takaisin, koska koulut siellä Englannissa ovat niin huonotasoisia. Ehkä meidän ei kannattaisi olla ihan näin ylimielisiä. Väitän, että meilläkin olisi paljon opittavaa ja voisimme sitä oppia hakea rajojen ulkopuoleltakin.   

Kaksi vuotta sitten vanhin tyttäremme meni Lontoossa yläkouluun, joka Englannissa aloitetaan 11-vuotiaana. Koulussa painotettiin itsenäiseen tutkivaan opiskeluun ja inspiroitiin jatkuvaan oppimiseen ja uteliaisuuteen. Koulussa oli “cool” saada hyviä arvosanoja ja rehtori johti koulua mahtavilla puheilla ja inspiroivalla otteella. Koulussa vieraili kirjailijoita, designereita ja taiteilijoita. Ranskan opettaja vei lapset päiväreissulle Pariisiin ja ahkerimmille matematiikan opiskelijoille järjestettiin hauska matematiikkaleiri, missä he käyttivät matematiikkaa mm. koodiviestien purkamiseen. Joka viikolle oli teema, jota käytettiin opetuksessa ja päivänavauksissa. Teemat olivat arvoja kuten köyhyys, ahneus, kiltteys, joista opettajat puhuivat innovatiivisesti ja innostavasti eri näkökulmista He pyrkivät saamaan lapset ajattelemaan itse arvomaailmaa jossa elävät. Joka aamu oppilaat kokoontuivat tutorin johdolla puhumaan edellisen päivän uutisista,  jonka vuoksi lapset seurasivat tiiviisti maailman menoa ja ilmiöitä ja oppivat rakentamaan omia mielipiteitä tapahtumista.  Opettajat myös soittivat kotiin vanhemmille, jos oppilas oli erityisesti edistynyt opiskelussaan. Vain hyvistä asioita soitettiin.

Yksi parhaista esimerkeistä inspiroivasta opetuksesta hyvinkin pienellä muutoksella on esimerkiksi oppiaine ”Design and Technology”, joka oli tämän koulun erityisosaamisalue. Oppiaine on hiukan kuten meidän teknisen käsityön tuntimme, mutta opetukseen lisätty ”design” toi oppiaineen tähän päivään ja inspiroi oppilaita, sekä tyttöjä että poikia tasapuolisesti. Kullakin oppilaalla oli upea design-lehtiö, johon he aluksi suunnittelivat työnsä; Miksi tämä tuote? Mitä eri muotoilukohdat edustavat tuotteessa? Mihin tarkoitukseen tuote on? Ja miten olen erityisesti ottanut huomioon loppukäyttäjän? Suunnitelma oli hyvin perinpohjainen, ei hutaistu piirros ruutupaperilla vaan aito tutkimus, joka johti uudenlaiseen kokeiluun. Tämän jälkeen työtä lähdettiin vasta toteuttamaan. Meillä Suomessakin on mahtavat teknisen työn puitteet. Pienellä innovatiivisella muutoksella tunneista voisi saada enemmän irti. Niin paljon puhutut yrittäjyys- sekä innovatiivisuus-teemat voisivat näkyä juuri tällä tunnilla.

Marraskuussa the Guardian -lehdessä kirjoitettiin kuinka Englannissa kohistaan Shanghain matematiikan opetuksen tasosta ja Shanghaista asti tuodaan opettajia kehittämään matematiikan opetusta Lontoossa. Esimerkkinä käytettiin Fox Primary Schoolia, joka jo viime vuoden vertailussa oli koko Englannin paras alakoulu. Silti he jatkuvasti kehittävät ja etsivät avoimesti parhaita tekniikoita opetukseensa.

Vaikka Suomessa olemme koulutustasossa monella tapaa maailman huipulla, meidän pitää myös osata olla nöyriä ja myöntää, että toisaalla voi olla parempia tapoja ja käytäntöjä, joista me voimme myös ottaa oppia.

Miten koulutuksella sitten voidaan rakentaa kestävää hyvinvointia? Sitran tutkimusprojekti Education for a Changing World analysoi kestävän hyvinvoinnin ja koulutuksen suhdetta. Kansainvälinen -tutkimusprojekti pyrkii selvittämään miten oppilaat, koulut ja yhteisöt voivat rakentaa uutta kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa.