Kun energiansäästö ei säästä energiaa

Jos vaihdan vanhan kotteron vähäruokaiseen hybridiin, ajokilometrin hinta laskee kivasti. Autoilu on nyt halpaa, joten saatan ajaa enemmän kuin ennen, ehkä jopa ostaa toisen auton. Energiansäästö ja päästövähennys jää oletettua pienemmäksi tai kumoutuu. Jos vaihdan hehkulampun energialamppuun, uusi lamppu tutkitusti ”unohtuu” päälle helpommin kuin vanha. Taas säästö jää luultua pienemmäksi.

Kyse on niin sanotusta rebound-ilmiöstä: energiatehokkuus puree todellisuudessa vähemmän kuin oletaan. Rebound-sanalle ei ole vakiintunutta suomennosta. ”Kimmoke” tai ”takapotku” osuvat melko lähelle. Ilmiö tunnetaan melko huonosti, mutta sitä on alettu tutkia enemmän viime vuosina. 

Reboundista on kyse myös silloin, kun energiassa jemmatut rahat käytetään johonkin muuhun. Sähkölämmittäjä voi säästää tonnin talvessa polttamalla ahkerasti puuta. Kun rahat pannaan ruokaan, polttoaineeseen tai etelänmatkaan, päästöt kimmahtavat takaisin.  

Hyvää bisnestä?

Kun yrityksessä trimmataan energiankäyttöä, säästetty raha investoidaan todennäköisesti uuteen tuotantoon, mikä pompauttaa kulutuksen taas ylös. Säästö energiassa voi myös laskea lopputuotteen hintaa. Se taas voi nostaa tuotteen kysyntää, mikä nostaa myyntiä, kasvattaa tuotantoa ja lopulta lisää energiankulutusta.

Juju on siinä, että energiatehokkuus antaa potkua liiketoimintaan eli lisää talouskasvua. Ja silloin kun talous kasvaa, energiaa palaa enemmän ja päästöt paisuvat.

Rebound-efektin vaikutus kertautuu globaalissa mittakaavassa. Yhdysvalloissa uudet autot kuluttavat paljon vähemmän polttoainetta kuin vanhat. Polttoaineen suhteellinen kysyntä laskee, ja kun amerikkalaisissa autoissa palaa merkittävä määrä koko maailman öljystä, kysynnän lasku alentaa öljyn markkinahintaa. Se taas voi laukaista uutta kysyntää öljyä kuluttavassa tavaroiden ja palveluiden tuotannossa ympäri maailman. Jälleen energiankäytön tehostaminen yhtäällä luo taloudellista aktiviteettia toisaalla, jolloin tehostamisen hyödyt kumoutuvat osittain.

Hiililaskurit ovat väärässä

Koko maailman mittakaavassa rebound-efektin vaikutus voi olla jopa 50 prosenttia. Kuluttajilla se on ehkä 30 prosentin luokkaa. Ilmastotekojen vaikutus on siis 30 prosenttia luultua pienempi.

Tämä tietenkin tarkoittaa, että nettilaskurit hiilijalanjäljestä ja sen kutistamisesta ovat väärässä. Mutta olennaisempaa on se, että energiatehokkuus on suurin ja kaunein päästövähennyskeino kaikissa mahdollisissa ilmastoskenaarioissa. Jos rebound haukkaa siitä puolet, jotain muuta on äkkiä keksittävä tilalle.

Rebound ei tarkoita, että energiatehokkuus olisi huono idea. Päinvastoin: juuri ongelmien vuoksi siihen pitää satsata entistä enemmän.