Arvioitu lukuaika 3 min

Mendor sai 6,5 miljoonaa, BetterDoctor 7,3 miljoonaa… Mitä juhlittavaa niissä on?

Miksi tämän kokoluokan kansainväliset rahoitusruiskeet ovat positiivinen asia koko terveysteknologian toimialalle?

Kuva: Sami Heiskanen /Slush 2013

Julkaistu

Kaksi suomalaistaustaista terveysteknologiayritystä sai heinäkuun aikana merkittävät, miljoonaluokan rahoitusruiskeet kansainvälisiltä sijoittajilta. Tämän kokoluokan rahoituskierrokset ovat Suomen pääomasijoitusmarkkinoilla sen verran harvinaista herkkua, että asiasta uutisoitiin myös valtamediassa. Miksi tämä on positiivinen asia koko toimialalle?

Heinäkuun aikana terveysteknologia-alaa seuraavat ovat voineet herkutella parilla varsin makealla uutisella. Ensin diabetesteknologiaa kehittävä, suomalainen kasvuyritys Mendor sai 6,5 miljoonan euron rahoituksen luxemburgilaiselta pääomasijoitusyhtiöltä IPF Partnersilta.  Tämän rahoituskierroksen huomioarvoa nostaa se, että vain puoli vuotta sitten yritys oli onnistunut keräämään lähes viiden miljoonan rahoituspotin nykyisiltä ja uusilta omistajiltaan.

Heinäkuun puolivälissä tiedotusvälineet uutisoivat Nokia-taustaisen BetterDoctorin saamasta 7,3 miljoonan euron rahoituksesta. Kierroksen rahoittajina toimivat kansainvälisesti hyvin tunnettu pääomasijoittaja NEA Yhdysvalloista sekä aiemmat rahoittajat Lifeline Ventures (Fin) ja SoftTechVC (USA). Kaliforniassa toimiva BetterDoctor oli päässyt otsikoihin jo viime vuonna, jolloin se palkittiin Slush-konferenssin lupaavimpana startup-yrityksenä. Miksi nämä sijoitukset ovat syy juhlaan koko toimialalle?

Pessimisti voisi ajatella, että ihan hyvä juttu, mutta eihän sijoittajien riskiraha vastaa asiakkaiden tuottamaa rahavirtaa. Ilmaa puhalletaan toivomuskuplaan, joka todennäköisesti kohta puhkeaa. Tässä näkökulmassa piilee toki totuuden jyvänen, jonka voi päätellä riskirahoituksen nimestäkin. Alkuvaiheen yrityksiin sijoittaminen sisältää aina suuria epävarmuustekijöitä ja useasti sijoittaja menettää ison osan sijoituksestaan – joskus jopa kaiken. Rahoitus kuitenkin kertoo, että sijoittajat luottavat yrityksen mahdollisuuksiin ja ovat valmiita ottamaan askeleen tuntemattomaan, eräänlaisen ’leap of faithin’. Jos yritys lähtee lentoon ja se saa tuotteensa menestymään markkinoilla, kasvusta hyötyvät eniten yrityksen perustajat sekä alkuvaiheen sijoittajat.

Aloittavien yritysten kannalta riittävän suuret rahoituskierrokset ovat lähes elinehto. Kun toiminta on tukevasti rahoitettu, voivat yrittäjät keskittyä yrityksensä kehittämiseen, eli esimerkiksi tuotteen jalostamiseen sekä myyntityöhön. Muistan elävästi aikani juniorijääkiekkoilijana ja silloisen valmentajani ohjeen: ”Jos haluaa voittaa, on heittäydyttävä kiekon perään – ja tarvittaessa oltava valmis vaikka syömään kiekko”. Kiekkoa en koskaan syönyt, mutta heittäytymisestä tuli toistuva tapa. Heittäytymistä vaaditaan myös menestystä metsästäviltä kasvuyrittäjiltä, eikä se onnistu, ellei rahoitus ole turvattu riittävän pitkäksi aikaa.

Etenkin terveysteknologian alalla tuotteen saaminen markkinoille voi viedä aikaa. Se vaatii sijoittajalta kärsivällisyyttä ja toimialatuntemusta. Yksittäiset, pienet rahoitusripaukset ajavat monet yritykset oravanpyörään, jossa iso osa työajasta ohjautuu toistuvasti rahoituksen turvaamiseen ja hakemiseen. Yhtään väheksymättä pienempiä ja startupeille erittäin tärkeitä enkelisijoituksia, mutta usein etenkin kansainvälistymistä tavoitteleva yritys tarvitsee mukaan myös isompia pelureita.

Pääomasijoittajan merkitys ei liity pelkästään rahoitusruiskeisiin. Kun sijoittaja on valmis sitoutumaan yritykseen isommalla pelipanoksella, kasvattaa se myös todennäköisyyttä toimijan halukkuuteen osallistua yrityksen liiketoiminnan ja verkostojen kehittämiseen. Monesti isommilla pääomasijoitustoimijoilla on huomattavaa verkostopääomaa, mikä voi olla kullanarvoinen ja ratkaiseva lisä kansainvälistymisen kannalta. Vaikka Suomessa on jo otettu askeleita lupaavaan suuntaan ja etenkin bisnesenkelit ovat aktivoituneet terveysalueen pääomasijoituksissa, pienellä maalla riittää vielä kirittävää. Tarvitsemme uusia, toimialaa ymmärtäviä pääomavirtoja niin Suomesta kuin ulkomailtakin, jotta mahdollistamme lupaavien startupien kasvua. Siksi osaamistamme on myytävä ja markkinoitava, tehtävä maastamme houkutteleva. Tämä pätee erityisesti terveysteknologian alueelle, jossa ei ole Supercellin ja Rovion kaltaisia suurlähettiläitä. Kuten Teemu Selänteellä jääkiekossa, on esikuvilla suuri merkitys myös yritystoiminnassa.

Suomen terveysteknologiakentälle uutiset isoista rahoituskierroksista ovat syy iloon. Ne ovat näkyviä esimerkkejä siitä, että maastamme löytyy huippuosaamista ja lahjakkuutta, joka herättää kansainvälistä kiinnostusta. Mendorin ja Better Doctorin esimerkillä on myös rohkaiseva vaikutus. Jos emme uskalla tavoitella suurta, emme todennäköisesti saavuta juuri mitään. Toisaalta tavoittelimmepa me pientä tai suurta, ei epäonnistuminen kirpaise sen enempää.

Vaikka ”uutta Nokiaa” ei ehkä olekaan näköpiirissä, voi terveysteknologiasta muodostua yksi kansantaloutemme uusista tukipilareista. Ollaksemme valmiita seuraaviin kasvuharppauksiin, meidän on kyettävä iloitsemaan onnistumisista yli yritysrajojen. Suomalaisella sisulla ja huippuosaamisella on jälleen päästy pitkälle – toivottavasti näin käy yhä useammille suomalaisyrityksille!

Ps. Google Ventures on juuri ilmoittanut aloittavansa toimintansa myös Euroopassa. Pääomasijoituksiin on varattu 100 miljoonaa dollaria, minkä lisäksi yhtiö haluaa investoida kasvuyrityksiin omaa osaamispääomaansa. On mielenkiintoista seurata, mihin maihin ja toimialoille Googlen pääomavirrat kanavoituvat.

Julkaistu

Suosittelemme