Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Tuula Sjöstedt

Julkaistu 05.04.2016

Ne pienet menot!

Markku Sjöstedt pohtii blogikirjoituksessaan energiatehokkuuteen panostamisen vaikutuksia.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Pääomasijoitukset, Sitra
Markku Sjöstedt työskentelee Pääomasijoitustiimissä rahastosijoitusten ja Sitran salkkuyritysten parissa.

Vanha suomalainen kansanviisaus toteaa: ”Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot”. Asioita ei yleensä kehitetä säästämällä ja kuluja karsimalla, mutta on olemassa ainakin yksi alue, jossa säästäminen vie kehitystä eteenpäin. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan parantamalla energiatehokkuutta, siis pienentämällä menoja, on viimeisten 25 vuoden aikana säästetty energiakustannuksissa yli 5,7 biljoonaa (1012) Yhdysvaltain dollaria. Samalla on parannettu energiaomavaraisuutta ja vähennetty hiilidioksidipäästöjä. Se, että näin paljon on säästetty, ei silti tarkoita, ettemme tietämättämme käyttäisi vieläkin liikaa energiaa.

Säästäminen on yksinkertaisinta käyttämällä kaikkein halvinta energiamuotoa. Halvinta energiaa ovat sellaiset watit, joita ei koskaan tuotettu eli siis negawatit. Negawatti on yksinkertaisesti käyttämättömän energian mittayksikkö. Käsitteen keksi Amory Lovins jo reilut 30 vuotta sitten. Energiaa voidaan säästää joko vähentämällä energian käyttöä tai lisäämällä energiatehokkuutta.

Energiankäyttäjien suuressa joukossa on joitakin edelläkävijöitä, mutta valtaosa yrityksistä, kiinteistöistä ja kuluttajista haaskaa turhaan resurssejaan. Niin kuin niin monessa muussakin asiassa, energiankin säästämisessäkin on vaikeinta aloittaminen. Houkutus aloituspäätösten lykkäämiseen on suuri. Suunnitelmat energiatehokkuusremontin voivat jo löytyä pöytälaatikosta, mutta tekemisen alkuun ei tahdota päästä. Toisinaan ei uskota saavutettaviin säästöihin tai löydetä tarvittavaa pääomaa investointeihin, vaikka niiden kannattavuus olisi osoitettu.

Korjausrakentamisella voidaan osaltaan vähentää energian kulutusta, ja se on myös kannattavaa koko kansantaloudelle. Tämä käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksesta. Sen mukaan kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen olisi syytä nostaa yhdeksi keskeiseksi energia- ja ilmastopolitiikan keinoista. Sijoitukset energiatehokkuuteen ovat myös ilmastoteko.

Muutama vuosi sitten energiatehokkuuden palveluyritys LeaseGreen alkoi tarjota uutta kokonaisvaltaista energiatehokkuuspalvelua kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Palvelu näyttää poistaneen pahimmat toteutusten tiellä olleet pullonkaulat. Yhtiön toteuttamien energiatehokkuusremonttien jälkiseurannassa on todettu keskimääräisen energiansäästön olevan yli 20 %. Ei siis ihme, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja uusien toimitusten määrä on kasvanut nopeasti.

Useat teollisuusmaissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että energiankäytön tehostaminen on myös selvästi edullisempi tapa luoda kapasiteettia kuin uusien laitosten rakentaminen. Jokaista kuluttamatonta energiayksikköä kohti vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja edetään kohti kansakuntana asettamaamme tavoitetta vähentää energian loppukäyttöä 20 % ennustetusta loppukäytöstä vuoteen 2020 mennessä.

Kun puhutaan kustannustehokkuuden merkityksestä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, on useissa tutkimuksissa arvioitu, että sijoittamalla yksi euro energiatehokkuuteen saadaan aikaan sama vaikutus kuin sijoittamalla kolme euroa tuulivoiman tai viisi euroa aurinkosähkön tuotantoon. Vastaavan suuntaiseen arvioon on päädytty mm. edellä mainitussa IEA:n Energy Efficiency Market Report 2015 -raportissa USA:ssa tehtyjen tapaustutkimusten perusteella.

Energiatehokkuus on kustannustehokkain energianlähde, joka vähentää päästöjä kolmesta viiteen kertaa tehokkaammin kuin investoinnit uuteen tuuli- tai aurinkovoimakapasiteettiin.

Sitra on Negawatt energiatehokkuusrahasto 1 Ky:n ankkurisijoittaja sekä sijoittajana Negawatt energiatehokkuusrahasto 2 Ky:ssä.