Julkaistu 14.02.2013

Osallistun siis olen?

Osallistuminen on tämän päivän tärkeä sana jota hallinto ei enää voi eikä varmasti monessa tapauksessa haluakaan sivuuttaa. Isompi haaste onkin se, miten hallinto osallistumismahdollisuuksia luo ja kuinka niistä syntyy aitoa keskustelua ja sitä kautta muutosta, eikä vain ylhäältä alaspäin tapahtuvaa kuuntelemista.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi , Sitra
Elina Kiiski Kataja on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hänen työtään on napata kiinni yhteiskunnassa jo nyt tapahtuvista tärkeistä kehityskuluista, joilla voi olla suuri merkitys tulevaisuudellemme.

Tänään julkaistiin Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselontekoon liittyvän ennakointiprojektin tulokset. Kerran hallituskaudessa annettavan tulevaisuusselonteon teemana on kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi. Tällä kertaa selontekoa varten tehtiin ensimmäistä kertaa ennakointia, jossa oli laajempia osallistumisen mahdollisuuksia kuin aikaisemmissa selonteoissa.

Osallistuminen on tämän päivän tärkeä sana jota hallinto ei enää voi eikä varmasti monessa tapauksessa haluakaan sivuuttaa. Isompi haaste onkin se, miten hallinto osallistumismahdollisuuksia luo ja kuinka niistä syntyy aitoa keskustelua ja sitä kautta muutosta, eikä vain ylhäältä alaspäin tapahtuvaa kuuntelemista.

Tulevaisuusselontekoon liittyvistä osallistumisen kanavista haluaisin nostaa esiin ennakointiin liittyneen verkkosivuston www.2030.fi jonne kerättiin kaikki ennakointiprojektissa viime syksyn aikana tapahtunut tekeminen, mutta ennen kaikkea se toimi foorumina, jonne kuka tahansa tulevaisuusaiheista kiinnostunut sai ilmoittaa oman bloginsa ja tuoda näin näkemyksensä muiden kiinnostuneiden sekä itse ennakointiin osallistuvien työryhmien käyttöön. Tuloksena syntyi elävä sivusto, jolla oli yli 30 000 tulevaisuudesta kiinnostunutta kävijää ja yli 200 blogausta niiltä jotka halusivat osallistua. Näitä näkemyksiä ja kommentteja tuotiin mukaan ennakoinnin loppuraporttiin omalta osaltaan terävöittämään näkemystä tulevaisuudesta.

Siten kyseessä oli siis aito osallistumisen mahdollisuus joka tarjottiin kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle blogaajalle. Keskustelu ei jäänyt ainoastaan keskustelijoiden kesken käytäväksi, vaan kannanottoja tuotiin mukaan sellaisenaan ennakoinnin loppuraporttiin, joka on syöte itse tulevaisuusselonteon kirjoittamiseen. Kritiikkiä sivustolla puolestaan herätti esimerkiksi vaatimus oikean nimen käyttämisestä ja myös päätöksentekijöitä toivottiin osaksi keskustelua. Ymmärrettäviä kritiikin kohtia joita onkin syytä miettiä kun seuraavan kerran hallinnon verkkokeskustelua viritellään. Esimerkiksi poliisin Fobba, joka on läsnä Facebookissa, eli siellä missä keskustelukin on, on hieno esimerkki onnistuneesta aidosta keskustelusta josta molemmat osapuolet, sekä kansalainen että viranomainen hyötyvät.

Läsnäolo siellä missä ihmiset jo ovat, onkin se tärkeä asia jota on kauttaaltaan mietittävä ja otettava vakavasti aina kun jotain osallistumista sisältävää halutaan tehdä, oli se sitten verkossa tai kaupungissa. www.2030.fi -sivuston kohdalla ”oleminen siellä missä ihmiset ovat” tarkoitti ihmisten jo olemassa olevia blogeja. Ei siis perustettu verkkosivua jonne yritettiin houkutella ihmisiä blogaamaan, vaan perustettiin verkkosivu jonka kautta päästiin ihmisten jo olemassa oleviin blogeihin ja keskusteluihin. Hyviä esimerkkejä sinne menemisestä missä ihmiset jo ovat, on myös Lahden kaupungin osallistavassa kaupunkisuunnittelussa, jossa virkamiehet ovat lähteneet suunnitelmien kanssa torille kuulemaan palautetta ja kehitysideoita siitä mitä kaupunki rakentamisen suhteen aikoo. Briteissä puolestaan Future Communities -projektiin osallistuneissa kaupungeissa huomattiin kaupungintalojen kumisevan tyhjyyttään kaupungin kehittämiseen liittyvissä tapahtumissa. Keksittiin kokeilla kaupunginosissa perhepikninkin järjestämistä puistossa tai liikenteeltä suljetulla kadulla, mihin jokainen toi mukanaan jotain ja jossa keskusteltiin yhteisistä asioista. Perheillä oli mahdollisuus tavata toisiaan, tehdä yhdessä jotain mukavaa ja samalla viedä eteenpäin tärkeitä asioita. Hallinto tuli ihmisten elinpiirin pariin, ei toisinpäin.

Nämä kohtaamiset eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan ne tarvitsevat ihmisen joka mahdollistaa niiden totetumisen. 2030.fi -sivuilla se on ollut verkkofasilitaattori Otto, Lahdessa designer Sara ja Briteissä Tricia ja Tanya. Ihmisiä, jotka pystyvät sukkuloimaan ihmisten ja hallinnon välissä ja auttamaan yhteisen tekemisen syntymistä ja ennen kaikkea viemään tuloksia eteenpäin.

Miksi osallistuminen sitten on tärkeää? Yksi vastaus on, että maailmasta on tullut niin monimutkainen että sen hahmottamisessa paras tulos saadaan erilaisten näkökulmien ja todellisuuksien kohtaamisista. Samaan aikaan ihmiset ovat yhä paremmin koulutettuja ja tieto on kaikkien, ei vain harvojen käsillä. Siinä missä virkamies on aiemmin osannut neuvoa vaikkapa kotiapua tarvitsevaa perhettä oikeaan paikkaan, voi yhtä lailla lapsiperhe neuvoa virkamiestä kehittämään kotipalvelua niin, että se vastaa aidosti palvelua tarvitsevan perheen tarpeisiin. Ihmisillä on sellaista tietoa mitä päättäjät tarvitsevat ja toisinpäin. ”Osallistun siis olen” koskee myös hallintoa, ei vain kansalaisia, kuten usein puheissa asia ymmärretään.

Sitra on ollut mukana tekemässä selonteon ennakoinnin verkko-osiota ja haluaisin lämpimästi kiittää kaikkia niitä, jotka ilmoittivat bloginsa mukaan, keskustelivat, kehittivät ja ideoivat www.2030.fi -sivustolla. Oli teidän ansiotanne että tulevaisuuskeskustelussa onnistuttiin kokeilemaan ensimmäistä kertaa verkko-osallistumista tällä tavoin ja tuomaan näkemyksiänne mukaan projektin lopputuotoksiin! Samalla haluan kiittää itse ennakointia tehneitä valtioneuvoston kansliaa, työ- ja elinkeinoministeriötä, Suomen Akatemiaa ja Tekesiä jotka ennakkoluulottomasti lähtivät mukaan verkko-osallistumisen kehittelemiseksi innostunein ja avoimin mielin.

Tämä on vain yksi näkökulma ennakointiprosessiin, monia monia muita löydätte sivulta www.2030.fi.