archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Säkkipillikansan uudet nuotit

Kirjoittaja

Sirpa Kekkonen

Ohjelmaneuvos, Valtioneuvoston kanslia

Julkaistu

Skotlanti on luomassa poliittista hallintomalliaan ennakkoluulottomasti ja tuorein näkemyksin. Maassahan valmistaudutaan vuonna 2014 Skotlannin itsenäistymistä koskevaan kansanäänestykseen. Väkiluvultaan suunnilleen Suomen kokoinen Skotlanti vertaa kansallista menestystään mielellään Yhdistyneisiin Kuningaskuntiin, mutta pitää mittatikkunaan myös Suomen kaltaisia pieniä itsenäisiä talouksia.

Me Suomessa kehitämme jatkuvasti hallinnollista ja poliittista järjestelmäämme. Tälläkin hetkellä on menossa monenlaista kehittämistyötä: on Keskushallintohanketta, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa ja muita. OECD teki pari vuotta sitten maatutkinnan Suomen hallitsemismallista. Monien vahvuuksien ohella raportissa nostettiin esiin ikuisilta tuntuvia haasteitamme, keskeisenä mm. heikko kykymme ohjata taloutta ja toiminnan sisältöä yhteen sovitetusti.

Yritämme parhaamme mukaan ammentaa muiden maiden innovaatioista ja kokemuksista. VM:n ja VNK:n sekä Sitran yhteistyönä on parhaillaan menossa muutaman maan kanssa kokemusten vaihtamisen hanke, joka toivottavasti tulee mahdollisimman monelle tutuksi nimellä Governments for  the Future eli GF. Yhtenä kumppanina hankkeessa on Skotlannin hallintomalli.

Säkkipillikansa on ottanut hallitsemismallinsa sloganeiksi ”yksi organisaatio, yksi budjetti suunnitteluun ja tulosten mittaamiseen, yksi johtajuus.” Näitä asioita meilläkin mietitään keskushallinnon uudistustyössä. Kansainvälisen GF-hankkeen lähtötilaisuudessa Lontoossa viime kesäkuussa Skotlannin pääministerin entinen valtiosihteeri Sir John Elvidge esitteli innostavasti kehityskaarta sektoroituneesta hallinnosta yhtenäiseen. Sir Johnin mukaan tarvittiin vuonna 2007 vähemmistöhallituksen aikana aloitettu ja nyt enemmistöhallituksen jatkama systeeminen ajattelun muutos, kurssin muuttaminen perusteellisesti uudeksi:

Sir Johnin mukaan valtion budjetti nähdään Skotlannissa yhtenäisen hallituksen yhtenäisen johtamisen välineenä. Tämä on tärkeää, jotta tuetaan menestyksellisesti kansakunnan yhteistä hyvää. Edelleen ministeriöorganisaation ylätasolla tarvitaan rakenteita, joissa vastuu yhdistyy. Ei ole varaa johtaa ”moneen suuntaan”.

Skotlannin kokemusten mukaan oli välttämätöntä hävittää erilliset departementit, jotta virkamiesjohdon ja myös poliitikkojen onnistumisen kriteeriksi muodostuisi heidän panoksensa koko kansakunnan yhteiseen edistykseen eikä henkilökohtaisiin pistesuorituksiin. Skotlannissa tärkeänä pidetään sitä, että hallituksella on erillisten osastrategioiden sijasta yksi strategia, jolla ohjataan myös paikallishallintoa. Kuulostaa kovalta keskittämiseltä?

Yhdessäpitäväksi voimaksi Skotlannissa on kuitenkin otettu yhteinen tuloksellisuuden tavoite-kehikko ja -mittaristo. ”Scotland Performs” esitetään laminoituna A4-huoneentauluna, joka on helppo ripustaa vaikka jokaisen virkamiehen seinälle. Tämän tavoitekehikon sisällä yksittäisille organisaatioille ja virkamiehille annetaan vapautta keinojen valinnassa. Olennaista on kuulemma, että johtavat virkamiehet näkevät identiteettinsä kansallisen suorituksen, ei virkastatuksensa kautta.

Kirjoittaja:
Ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen, Valtioneuvoston kanslia