Arvioitu lukuaika 2 min

Se ei pelaa, joka polttaa

Kuvaaja: Joanna Moorhouse

Kirjoittaja

Tapio Tuomi

Julkaistu

Olen 51-vuotias suomalainen mies, joka on polttanut tupakkaa armeijasta lähtien. Ainakin askin päivässä, pari parhaana. Nuorena koulussa kyllä tuli selväksi, että tupakanpoltto on pahasta. Asian jatkuva toistaminen samassa muodossa ja muotissa teki siitä propagandaa, johon kyllästyi. Ja ainoa reaktio oli vastustaa sitä! Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Joskus kolmikymppisenä  kokeilin nikotiinilaastareita ja –purukumia. Ei auttanut, koska niihin suhtautui kuin mihin tahansa mainostettavaan tuotteeseen, ei elintavan muutokseen.

Hassu juttu monen mielestä oli, kun lähes viisikymppisenä innostuin Farmvillestä ja Foursquarestä. Silloin en ajattelut, miksi näin kävi. Vasta viime aikoina osana työtäni olen seurannut keskustelua pelillistämisen (gamification) mahdollisuuksista terveydenhoidossa. Minulle on alkanut kirkastua, mitkä ovat pelien periaatteet ja miten ne hyödyntävät inhimillisiä ominaisuuksia koukuttaessaan minua pelaamaan. Se herättää kysymyksen, miksei niitä hyödynnetä muihin elämänalueisiin kuin ajanvietteeksi?

Viime vuonna keskustelin vaimoni kanssa tupakanpolton lopettamisesta useasti.  Tärkein puheenaihe oli, että jos tähän lähdetään, se pitää tehdä yhdessä. Miksi juuri nyt tai miksi näin myöhään? Syytä en osaa eritellä, näin vain tapahtui. Lopettaminen oli ainakin hyvin suunniteltu, sillä Champix-pillerit pölyyntyivät eteisen pöydällä lähes vuoden. Joulun välipäivinä alkoi tapahtua, kun vaimoni söi ensimmäinen pillerinsä. Herrasmiehenä seurasin vierestä lääkkeen vaikutuksia ja vajaan kuukauden päästä aloitin projektin itse.

Projektissa työkaluina käytin: lääkettä nikotiiniriippuvuuden hoitoon, vaimoa vertaisryhmänä, Facebookia laajemman yhteisöllisyyden ja kannustuksen hankkimiseen  ja MyLastCigarette-appiä edistymisen tieteellisen seurantaan – erityisesti tykkään tuosta polttamattomien tupakoiden lukumäärästä: 4 desimaalia!

Nyt on voittajaolo. Tuntuu siltä, että olen löytänyt tupakanpolton lopettamiseen tarvittavat osat, käyttänyt niitä oikein, saanut kannustusta ja tunnen, että minusta välitetään. Näillä eväillä jaksaa olla polttamatta!

Mutta samalla on tullut mieleen, miksi minun piti itse löytää nuo osat ja rakennella niistä tarvittava kokonaisuus? Eivätkö osaset voisi olla jossain valmiiksi yhdistettynä, vaikka Röökin nousu ja tuho -pelinä tai sovelluksena?

Sitran Gesundheit 2013 -terveyspelikilpailu tarjoaa mahdollisuuden helpottaa kanssaihmisiä oman hyvinvointinsa parantamisessa. Ja palkitsee siinä onnistuvat ruhtinaallisesti.

Facebook ja MyLastCigarette henkisenä tukena:

Aihe

Gesundheit 2013

Sitran järjestämä Gesundheit 2013 -pelikilpailu etsi ideoita hauskoista ja toteuttamiskelpoisista peleistä tai sovelluksista, jotka koukuttavat terveisiin elämäntapoihin. Pelisarjan voitti kuulontutkimisen hauskemmaksi tekevä Herring ja ideasarjan Ravintoguru, joka asettaa pelaajan ravintoneuvojan saappaisiin.

Kirjoittaja

Tapio Tuomi

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?