Arvioitu lukuaika 2 min

Tietoyhteiskunta tuleekin vasta nyt!

Viikolla 38 Helsinkiin saapuu satoja avoimuuden lähettiläitä Open Knowledge Festivaliin — tavoitteenaan ei sen vähempää kuin muuttaa maailmaa.

Kuvaaja: Patrik Rastenberger

Kirjoittaja

Ossi Kuittinen

Julkaistu

Viikolla 38 Helsinkiin saapuu satoja avoimuuden lähettiläitä Open Knowledge Festivaliin — tavoitteenaan ei sen vähempää kuin muuttaa maailmaa. Siviilissä he ovat kirjava joukko tavallisia ihmisiä, tutkijoita, kansalaisaktiiveja, pienyrittäjiä, it-asiantuntijoita tai -harrastajia, mutta heitä yhdistää yksi asia: halu tehdä yhteiskunnasta avoimempi, yhteisöllisempi ja sitä kautta toimivampi.

Muutoksen ilmapiiriin saa tuntumaa jo festivaalien valmistelutyössä: sata vapaaehtoista tekee itseorganisoituen ja lähes kaaottisen säpinän vallitessa useiden satojen tapahtumien kudosta todella laajalla skaalalla avoimesta laitteista avoimeen demokratiaan. Sen sijaan että he valittaisivat asioiden olevan huonosti tai suunnittelisivat toimintaa, he kokeilevat, tekevät ja jakavat asioita eteenpäin. Syntyy wisdom of crowds, joukkoviisaus, toisten ideoiden ja työn jatkokehittelyä ja lopputuloksena jotain uutta. Yritysten, rahan ja vallan sijaan ihmiset ja ideat nousevat keskiöön.

Kaikki liittyy tiedon avaamiseen kansalle. Avoimen datan ja uusien teknologioiden avulla voidaan pienin kustannuksin tehdä räätälöityjä ratkaisuja, kun tieto ei ole enää järjestelmien ja siilojen syövereissä. Helsinkiläisen Ilkka Pirttimaan sokeiden elämää helpottava, maailmalla laajalle levinnyt sovellus BlindSquare on hyvä esimerkki siitä, miten teknologiasta ja keksimisestä on avoimen datan ansiosta tullut mahdollista kaikille. Innovoinnista on tullut entistä demokraattisempaa. Enää ei tarvita isoja investointeja tai firmoja uusien keksintöjen levittämiseen. Tällä tavalla voi syntyä isojakin hyvinvointiratkaisuja. 

Hyviä esimerkkejä avoimen tiedon suurista saavutuksista ovat Wikipedia ja Linux-järjestelmä. Mutta nämä ovat vasta alkua, seuraavaksi wikipediat ja linuxit tulevat talouteen, terveydenhuoltoon ja palveluihin. Tietointensiiviset alat, kuten pankit, operaattorit ja kaupat avaavat datansa asiakkailleen. Tästä isosta trendistä kertoo hyvin yhdysvaltalainen avoimen datan pioneeri, yksi maailman siteeratuimmista tietojenkäsittelytieteen tutkijoista Alex Pentland oheisessa videossa.

Ehkä jopa uusi terveydenhuollon potilastietojärjestelmä voisi syntyä avoimen tiedon pohjalta, yhteistyössä, julkisesti. Verkossa on jo loistavaa keskustelua siitä, miten terveydenhuollon tietojärjestelmiä voi kehittää: on jo olemassa sata ideaa siitä, miten voitaisiin luoda terveydenhuoltoonkin avoimen lähdetiedon järjestelmä. Potilaat ja lääkärit olisivat parhaita asiantuntijoita suunnittelemaan järjestelmän toimivuutta. Avoimen tiedon pohjalta järjestelmiä voi parhaiten suunnitella käyttäjälähtöisesti, ei teknologia edellä. 

Miksi avoin tieto sitten on niin tärkeää? Kun järjestelmät ja suunnitelmat tuotetaan suljetusti yhden yrityksen sisäisillä prosesseilla, viisaus ei kasva, lisäänny eikä kumuloidu – ja parhaat ideat saattavat jäädä käyttämättä. Käyttäjien reaktiot tulevat yllätyksenä, eikä lopputulos välttämättä toimi. Mitä avoimemmin firmat toimivat, sitä paremmin ne tulevaisuudessa menestyvät.

Jos tieto on vapaata ja opimme uudet yhdessä tekemisen mallit, tietoyhteiskunta voi olla vaurauden yhteiskunta. Tiedon jakaminen – toisin kun tavaroiden, maan, luonnonvarojen jakaminen – ei ole keltään pois. Jos hyvät ratkaisut jaetaan, kaikki osapuolet voittavat. Uusista innovaatioista voi hyötyä parhaimmillaan seitsemän miljardia ihmistä.

Vanhojen instituutioiden aika saattaa pian olla ohi. Nyt tekevät ne, joilla ei välttämättä ole rahaa tai valtaa vaan yhteistä tietoa ja joukossa jalostuvaa viisautta. Prosesseista tulee avoimia, inspiroivia ja uusia toimijoita verkostoivia. On meneillään suuri kulttuurimuutos instituutioiden kuluttaja-tuottaja-malleista kohti ihmisten ja teknologian yhteistyöverkostoja.

 

 

Kirjoittaja

Ossi Kuittinen

Julkaistu