Arvioitu lukuaika 3 min

Verotuloja, investointeja, työpaikkoja – biopankeista?

Suomalaisilla biopankeilla on useita kansainvälisiä kilpailuetuja. Miten niistä saadaan Suomeen kasvua ja uutta liiketoimintaa?

Kuva: Patrik Rastenberger

Julkaistu

Suomalaisilla biopankeilla on kolme kansainvälistä kilpailuetua: toimintaympäristönä vahva julkinen terveydenhuolto, lääketieteelliseen tutkimukseen mielellään osallistuva väestö sekä maailman paras biopankkilaki. Millaisin tavoin biopankit voivat tuoda Suomeen odotettua kasvua ja uutta liiketoimintaa?

”Suomalaiskeksintö nosti Bayerin eniten veroja maksavien yritysten joukkoon” (Yle 1.11.2013). Bayerin ehkäisykierukka Mirena on esimerkki suomalaisinnovaatiosta, joka on innostanut kansainvälisen yrityksen investoimaan Suomeen miljoonilla euroilla. Investoinnit ovat kantaneet hedelmää ja viimeisen kuuden vuoden aikana Bayer on kaksinkertaistanut vientinsä Suomesta. Talouden laahatessa ja Suomen totutellessa elämään ilman Nokiaa, tällaiset uutiset ovat piristysruiskeita. Mutta miten lääkekehitys, verotulot ja biopankit liittyvät toisiinsa?

Biopankki on kokoelma ihmisperäisiä näytteitä, joihin on liitetty näytteiden luovuttajien terveystietoja. Biopankkien päätavoite on parantaa väestön yleistä terveyttä ja kehittää uusia hoitomenetelmiä. Ihmisperäiset näytteet, eli esimerkiksi sairaalassa kerätyt kudos- ja verinäytteet, ovat kuitenkin erittäin kiinnostavia myös lääketeollisuuden tutkimuksen kannalta. Näytteistä saatavat biomarkkerit eli biologiset merkkiaineet auttavat tutkijoita ymmärtämään eri lääkeaineiden vaikutusta ihmisen elintoimintoihin. Tämän tiedon avulla voidaan kehittää entistä räätälöidympiä sekä tehokkaampia hoitoja ja jopa ennaltaehkäistä sairauksia.

Biomarkkeritietoa voidaan kaupallistaa erilaisten diagnostiikkatuotteiden ja -palveluiden muodossa. Näiden biopankkituotteiden ja -palveluiden globaalin markkinakoon ennustetaan olevan jopa yli 180 miljardia dollaria vuoden 2015 loppuun mennessä (BCC research). Kansainvälisten arvioiden mukaan markkinat jatkaisivat vahvaa yli 10 % vuosikasvua aina 2020-luvun puoliväliin saakka. Lisääntyvä kysyntä kumpuaa lääkeyritysten tuotekehityksen lisäksi myös yksilöllisen terveyden trendistä, jossa geenitietoa hyödynnetään henkilökohtaisten terveys- ja hyvinvointiohjelmien räätälöinnissä.

Suomella on käsissään ainutlaatuinen mahdollisuus olla kärkimaita biopankkeihin liittyvässä liike- ja tutkimustoiminnassa. Kilpailukyvyn salaisuus on muutamassa tekijässä, joita muiden on vaikea kopioida.

Maassamme on ensinnäkin koko väestön kattava julkinen terveydenhuolto, joka mahdollistaa kliinisen ja rekisteritiedon yhdistämisen biopankkinäytteisiin. Saatavilla on siis poikkeuksellisen paljon monipuolista ja laadukasta terveyteen sekä sairauksiin liittyvää tietoa. Pohjoismaisena erityispiirteenä Suomella on myös melko eristäytynyt geeniperimä, joka edesauttaa muun muassa perinnöllisten sairauksien tutkimusta. Sen lisäksi jo 1960-luvulta kerätyt ja yksilöidyt potilastiedot ovat luotettavuudeltaan maailman huippua.

Luomalla laajuudessaan ja laadussaan uniikin, uusia tuoteinnovaatioita mahdollistavan tutkimusympäristön, biopankit voivat houkutella kansainvälisiä investointeja Suomeen. Tämä edellyttää uudenlaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja (public-private partnerships). Näiden yhteistyömuotojen kehittämisessä voidaan katsoa mallia muun muassa naapurimaasta Ruotsista, jossa 10 vuotta toiminut Karolinska Development auttaa yliopistossa syntyvien innovaatioiden kaupallistamisessa.

Entä etiikka ja tietoturva? Koska kyseessä on yksilön kannalta henkilökohtaisesta geeni- ja terveystiedosta, eettiset kysymykset ja vahva tietoturva ovat oleellisia asioita. Tämän vuoksi sairaaloiden keräämien bionäytteiden hyödyntäminen tutkimustarkoitukseen on luonnollisesti luvan varaista: potilailta pyydetään suostumusta hänen näytteensä hyödyntämiseen ja luvan voi myös perua koska tahansa. Kerätyt näytteet merkitään ja arkistoidaan henkilötunnuksen sijaan anonyymillä tutkimuskoodistolla. Toistaiseksi suomalaiset ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti lääketieteelliseen tutkimukseen, eikä tätä luottamusta kannata pettää kevytkenkäisellä suhtautumisella. Lisäturvaa tuo lupaprosessi, jossa näytteiden käyttöoikeutta toivova tutkimushanke arvioidaan sekä eettisesti että tieteellisesti. Täten näytevarantoja ei voida hyödyntää eettisesti epäilyttäviin hankkeisiin.

Alussa mainitsemani Bayerin tuote-esimerkki on vain yksi näyte suomalaisesta osaamisesta. Biopankkien ympärille muodostuva tutkimusympäristö voi mahdollistaa vastaavia menestystarinoita ja luoda kasvualustan uusille kansainvälisesti menestyville yrityksille, kansainvälisten investointien lisäksi. Esimerkiksi lääkeinnovaatioissa kytee miljardiluokan vientipotentiaali, joka olisi merkittävä piristysruiske Suomen taloudelle.

Sellaisenaan biopankkien säilömät kudosnäytteet eivät ole kaupallisia tuotteita eikä näin saisikaan olla. Kaupallista ja tutkimuksellista arvoa syntyy pikemminkin tavasta, jolla näytteitä kerätään sekä osaamisesta yhdistää ja analysoida erilaista tietoa. Nämä mahdollistavat innovatiivisia askeleita terveydenhuollon alueella, joka kanavoituu kansalaisille entistä terveempänä huomisena – vahvemman kansantalouden lisäksi.

Sitra järjestää 19.8 medialle ja asiantuntijayleisölle suunnatun tilaisuuden biopankkien liiketoimintamahdollisuuksista.

Aihe

Perimä ja terveys

Sitra on tukenut sosiaali- ja terveysministeriötä kansallisen genomistrategian laatimisessa. Työ valmistui kesällä 2015.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?