sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
“Ajatus lähti siitä, kun Iida törmäsi luonnossa liikkuessaan yhä useammin muoviin ja kertakäyttöpakkauksiin. Noutoruuan suosio kasvaa, ja Iida halusi etsiä ratkaisun sen myötä kasvavalle jäteongelmalle. Yhdessä Karrin ja Eeron kanssa syntyi Kamupak: kiertotalouden ratkaisu, jossa kertakäyttöpakkaukset korvataan kestoastioilla digitaalisen panttijärjestelmän avulla.
Kamupak on digitaalinen panttijärjestelmään perustuva ratkaisu, jonka avulla kestopakkaukset ja -tuotteet pysyvät kierrossa. Tällä hetkellä se on käytössä 50 noutoruokaa myyvissä ravintoloissa, kahviloissa, kaupoissa eri puolella Suomea. Verkosto laajenee jatkuvasti pian myös muihin Pohjoismaihin.
Kuluttaja voi ruokaa tilatessaan valita uudelleenkäytettävän KamuAstian. Tuotteesta riippuen hän maksaa astiasta 1–3 euron pantin. Ruoan syötyään hän voi palauttaa astian mihin tahansa kahvilaan tai ravintolaan, joka tarjoaa KamuAstioita. Palautuksen yhteydessä kuluttaja voi ottaa käyttöön uuden, puhdistetun astian, tai ottaa hyvityksen pantista.
Haluamme, että pakkaukset ja tuotteet kiertävät mahdollisimman paljon. Veloitamme ravintoloita ja kauppoja astioiden käyttömäärien perusteella. Kestävät ratkaisut eivät saa olla liian kalliita, joten hintamme ovat ravintoloille edullisempia tai vertailukelpoisia kertakäyttöisten pakkausten kanssa. Kun KamuBoksi on elinkaarensa päässä, se kierrätetään ja hyödynnetään uudelleen.
Panttijärjestelmä saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sen toteutus ei sitä ole. Panttijärjestelmässämme on mukana monta asiakasta, joista jokaisella on omat tapansa toimia. Emme esimerkiksi arvanneet, kuinka paljon tulisimme työskentelemään erilaisten kassajärjestelmien parissa! Panttijärjestelmän pitää olla mahdollisimman kevyt ja helppo kuluttajille, jotta muutkin kuin edelläkävijät tulevat mukaan.
Seuraavaksi kasvatamme Kamupak-lapsesta täysi-ikäisen. Haluamme laajentaa panttijärjestelmää noutoruoasta muihin tuotteisiin, kuten meikkipakkauksiin, kuljetuslaatikoihin ja -lavoihin, vaatteisiin ja muihin kuluttajatuotteisiin.
Lainsäädäntö kehittyy samaan suuntaan kuin ratkaisumme. Suomen kiertotalousohjelmassa korostetaan digitaalisuutta, Euroopan unionin SUP-direktiivillä rajoitetaan ja kielletään kertakäyttömuovien kulutusta ja Saksassa kannustetaan siirtymään uudelleenkäyttöön. Meillä on käytännössä testattu ratkaisu, joka auttaa yrityksiä siirtymään sääntelyn ohjaamaan suuntaan.”
– Iida Miettinen, Eero Heikkinen, Karri Lehtonen
Suosittelemme
Vielä yksi