Digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia julkishallinnossa

Uudet teknologiat, erityisesti digitalisaatio ja tekoäly, tarjoavat julkiselle sektorille avaimia vastata tuottavuuden ja niukkenevien resurssien haasteisiin, lisätä läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta ja osallistumismahdollisuuksia.

Tässä selvityksessä esitellään kansainvälisiä esimerkkejä, joissa julkishallintoa on uudistettu muun muassa hankehallinnan, prosessien digitalisoinnin ja toiminnan tehostamisen keinoin. Selvityksen toisessa luvussa kuvataan esimerkkien avulla, miten muualla maailmassa ylin valtionhallinto on hyödyntänyt digitaalisuutta ja millainen kehityskaari tähän on johtanut. Temaattiset sisällöt liittyvät ylimmän valtionhallinnon ydintoimintoihin, kuten hankehallintoon ja hankkeisiin, jotka toimivat keskeisinä työkaluina esimerkiksi strategisten tavoitteiden toteuttamisessa ja seurannassa, resurssien kohdentamisessa, lainvalmistelussa ja toiminnan kehittämisessä.

Lisäksi selvityksessä kuvataan tekoälyn tuomia muutoksia ja mahdollisuuksia valtionhallinnossa nyt ja tulevaisuudessa. Selvityksen kolmannessa luvussa tarkastellaan tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia ja tämän hetken pisimmällä olevia hallinnon ratkaisuja. Selvityksen tavoitteena on, että esimerkeistä on mahdollista saada oppeja Suomen ylimmän valtionhallinnon ja laajemmin julkishallinnon uudistamiseen.

Hankehallinnan ja prosessien kehittämisessä painottuvat tarkastelun perusteella yhteiset toimintamallit, järjestelmien yhteensopivuus ja selkeä digitaalinen arkkitehtuuri. Maailmalta voidaan tunnistaa useita esimerkkejä ja kehityskulkuja, jotka mahdollistavat hankehallinnan ja sen osana lainsäädäntöprosessin eri vaiheiden kytkeytymisen nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi.

Merkittävä trendi lainvalmistelutyössä on tiedon rakenteistaminen, joka mahdollistaa lakien valmistelun ja muokkaamisen eri järjestelmissä sekä parantaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Näin voidaan lisätä avoimuutta ja tehokkuutta sekä mahdollistaa kansalaisten osallistuminen ilman, että vuorovaikutukseen tarvitaan erillisiä resursseja.

Teknologiset innovaatiot, kuten tekoäly, ovat jo käytössä monissa maissa ja muuttavat hallinnon toimintatapoja perusteellisesti. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi prosessien automatisointiin ja päätöksenteon tukemiseen, mutta sen hyödyntäminen edellyttää toimivaa datainfrastruktuuria sekä pitkäjänteistä kehitystyötä.

Tekoäly tulee mullistamaan valtionhallinnon kapasiteetin. Kyse ei ole vain nykyisten toimintatapojen parantamisesta, vaan kokonaan uudesta hallinnon toimintalogiikasta. Selvityksen perusteella kehitys kulkee kohti yhtenäisempää, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa hallintomallia, jossa kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa entistä paremmin lainsäädäntöön ja päätöksentekoon. Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia, joiden huomioiminen on valtionhallinnon kehittämisessä välttämätöntä.

Julkishallinnon digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisessä tarvitaan ekosysteemistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi. Yhteiset toimintamallit ja laadukas data (rakenteisuus, metadata) mahdollistavat tiedon tehokkaan hyödyntämisen, automaation sekä läpinäkyvän ja luotettavan päätöksenteon.

Tulevaisuuden digitaalinen valtionhallinto ei perustu yksittäisiin sovelluksiin tai järjestelmiin, vaan laaja-alaiseen uudistamiseen, jossa teknologia, muutosjohtaminen, toimintatavat ja osaaminen nivoutuvat yhteen. Ylimmän valtionhallinnon digikehittäminen tuo hyötyjä niin päättäjille, virkahenkilöille kuin myös kansalaisille. Digikehittäminen tulisi nähdä investointina, jossa osa hyödyistä konkretisoituu välittömästi ja laajemmat vaikutukset tulevat näkyviin pidemmällä aikavälillä.