Työkalupakin laajentaminen

Tämä raportti on laadittu osana Trase-hanketta. Sen laatimiseeen ovat osallistuneet Tukholman ympäristöinstituutin Yorkin yliopistossa toimiva osasto sekä Alankomaiden Leidenin yliopiston teollisuusekologian laitoksen ympäristötieteiden instituutti (CML) ja sitä on rahoittanut Sitra. Raportti edustaa ainoastaan laatijoidensa näkemyksiä, ei rahoittajien. Raportin kieli on englanti.

Yhteenveto

Uuden raportin mukaan EU voisi vähentää metsäkatoa maailmanlaajuisesti merkittävästi yhdistämällä toimitusketjun riskien hallinnan ja lisätoimenpiteet Euroopassa.

EU ei ole onnistunut saavuttamaan tavoitettaan puuttua metsäkadon vaikutuksiin, joista suurin osa on nykyään ulkoistettu kolmansiin maihin. Uudessa Trase-raportissa mallinnetaan, miten EU voi vähentää seitsemän metsäkatoon liittyvän hyödykkeen kulutukseen liittyviä metsäkadon, päästöjen ja luonnon monimuotoisuuden vaikutuksia yhdistämällä EU:n metsäkadon torjunta-asetuksen sitä täydentäviin kysyntää, tuotantoa ja kauppaa koskeviin toimenpiteisiin.

Naudanlihan, kaakaon, kahvin, soijan, öljypalmun, kumin ja puutavaran kulutus EU:ssa edistää metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä eli luontokatoa maailmanlaajuisesti. EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) tavoitteena on vähentää näitä vaikutuksia due diligence -velvoitteiden ja jäljitettävyysvaatimusten avulla, mutta sen täytäntöönpanoa on lykätty, ja sen tehokkuus riippuu suuresti täytäntöönpanon tiukkuudesta, tuotteiden kattavuudesta ja poliittisesta sitoutumisesta.
Sitran rahoittama uusi Trase-raportti tarkastelee, miten lisäpoliittiset toimenpiteet voisivat tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja ja parantaa merkittävästi EU:n kykyä vähentää globaalia metsäkadon jalanjälkeään jopa 85 prosentilla. Raportissa määritetään mallinnettu vertailutaso metsäkadolle ja siihen liittyville kasvihuonekaasupäästöille sekä biodiversiteetin jalanjäljille EU27:ssä ja verrataan sitten tämän vertailutason tuloksia useisiin kokeellisiin, mutta toteutettavissa oleviin poliittisiin skenaarioihin.

Mallinnetussa vuoden 2022 vertailutilanteessa EU27:n seitsemän raaka-aineen metsäkadon jalanjälki on 162 240 hehtaaria, josta suurin osa (48 %) johtuu naudanlihasta ja joka keskittyy muutamiin tuottajamaihin, kuten Brasiliaan, Kiinaan, Indonesiaan ja Norsunluurannikolle. EUDR-asetuksen vähäisillä tavoitteilla jalanjälki pienenee 127 096 hehtaariin (−21,7 %), keskitason tavoitteilla 109 668 hehtaariin (−32,4 %) ja korkean tason tavoitteilla 51 582 hehtaariin (−68,2 %). Nämä tulokset korostavat sekä yksin EUDR:ään luottamisen potentiaalia että sen rajoituksia – etenkin jos täytäntöönpano on epätasaista EU:n jäsenvaltioissa tai heikentyy poliittisesti.

Raportissa arvioidaan tätä täydentäviä politiikan välineitä. Ne on ryhmitelty kestävään kulutukseen, kestävään tuotantoon ja rajatarkistusmekanismeihin. Näitä ovat monipuolisempi proteiinin kulutus, ruokahävikin vähentäminen, vaikutuksiltaan vähäisempien vaihtoehtoisten tuotteiden (kuten soijan tai laboratoriossa kasvatettujen proteiinien) tuotannon laajentaminen Euroopassa, metsänhoidon parantaminen sekä hiili- tai biodiversiteettivaikutukset huomioon ottava tuontihinnoittelu.

Kun näitä lisätoimenpiteitä sovelletaan yhdessä EUDR:n korkean tavoitetason mukaisesti, ne yksinään pienentävät EU:n jalanjälkeä 97 613 hehtaariin (−39,8 %), mikä ylittää matalan tavoitetason EUDR:n vaikutuksen. Kun kunnianhimoiset muut kuin EUDR-toimenpiteet yhdistetään matalan kunnianhimon EUDR:ään, jalanjälki pienenee edelleen 64 845 hehtaariin, ja suurin vähennys – jopa 23 849 hehtaariin (85,3 %:n vähennys) – saavutetaan, kun sekä EUDR että täydentävät toimenpiteet toteutetaan kunnianhimoisesti.

Merkitys Suomelle

Suomi ulkoistaa luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksiaan enemmän kuin EU-maat keskimäärin. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että ulkomailla tapahtuva metsäkato on sidoksissa tuontituotteisiin, ei kotimaiseen metsäkatoon. Suomen perusjalanjälki on 2 270 hehtaaria, mikä vastaa noin 1,4 % EU:n kokonaismäärästä, mutta asukasta kohden laskettuna Suomen jalanjälki on suurempi kuin esimerkiksi Ranskalla tai Espanjalla. Jalanjälkeä hallitsevat selvästi naudat (61,6 %), joita seuraavat puutavara (9,8 %) ja kaakao (8,7 %).

Mallinnus osoittaa, että Suomenkin suurimmat vähennykset eivät tule pelkästään EUDR:stä, vaan sen yhdistämisestä laajempiin kiertotalous- ja elintarvikejärjestelmän toimenpiteisiin, jolloin Suomen jalanjälki voidaan pienentää 58,9 prosentilla. Erityisesti naudanlihaan liittyvä metsäkato voisi laskea 1 399 hehtaarista 366 hehtaariin ruokavalion muutoksilla ja EU:n rajakorjausmekanismin käyttöönotolla. Puutavaran osalta kestävä kotimainen tuotanto ja primaaripuun käytön vähentäminen energiantuotannossa voisivat pienentää Suomen jalanjälkeä yli puolella, 100 hehtaariin (44,8 % lähtötasosta).

Vaikutukset päätöksentekijöille

Analyysi viittaa siihen, että EUDR-asetuksen täytäntöönpano on välttämätöntä, mutta se ei yksinään riitä. Kiertotalouden välineet – erityisesti ne, jotka liittyvät monipuolisempaan proteiinin saantiin (mukaan lukien kasvipohjaisempi ruokavalio), ruokahävikin vähentämiseen, materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja uudistavaan metsänhoitoon – voisivat tuottaa suurimmat lisävähennykset metsäkadon jalanjäljessä. Metsäkadon riskin sisältäviä tuontituotteita koskevat hinnoitteluvälineet voivat vahvistaa näitä vaikutuksia, jos ne suunnitellaan huolellisesti. Samalla yhteistyö tuottajamaiden kanssa on edelleen ratkaisevan tärkeää vuotojen välttämiseksi ja sekä todennetusti metsäkadosta vapaan tarjonnan saatavuuden että oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. Tämä edellyttää koordinoitua toimintaa sekä Brysselin että EU:n jäsenvaltioiden, kuten Suomen, päätöksentekijöiltä.

Tulokset viittaavat siihen, että suurimman vaikutuksen strategia on maksimoida EUDR-asetuksen noudattaminen ja yhdistää se toimenpiteisiin, jotka muuttavat niiden hyödykkeiden – erityisesti naudanlihan – kulutusta, jotka ovat suurimmassa vastuussa Euroopan ulkomaisesta metsäkadon jalanjäljestä.

Lue lisää raportin havainnoista englanniksi Trasen uutisesta.