sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.MAASEUTU
Asuinpaikasta riippumatta suomalaiset kaipaavat maaseudulta aineksia hyvään yksilölliseen elämäänsä sekä vihreästä taloudesta vastauksia globaaleihin haasteisiin. Maaseudulle on uutta kysyntää.
Maaseutu on heikko signaali
Maaseudulle on uutta kysyntää, joka voi muuttaa käsityksiämme esimerkiksi hyvinvoinnista ja kestävyydestä. Asuinpaikasta riippumatta suomalaiset kaipaavat maaseutuympäristöltä aineksia hyvään yksilölliseen elämäänsä sekä vihreästä taloudesta vastauksia globaaleihin haasteisiin.
Hyvinvointia maaseutuympäristöstä
Kuluttajat ovat kiinnostuneet maaseudusta uudella tavalla. Kuluttamisen edelläkävijät hakevat elämäänsä tasapainoa. Maaseudun vahvimmat valtit luonto ja rauha vetoavat heihin. Ne lisäävät suomalaisten mielenkiintoa monipaikkaiseen elämään.
Maalla piilee hyvä elämä. Mitä maaseutumaisemmalla alueella suomalaiset asuvat, sitä paremmin he kokevat suomalaisille tärkeimpien hyvän elämän rakennusaineiden, kuten terveyden ja turvallisuuden, vapauden ja oikeudenmukaisuuden tai hyvän arjen toteutuvan elämässään.
Maaseudun mahdollisuuksia vastata uuteen kuluttajakysyntään on tutkittava ennakkoluulottomasti. Meidän on ennakoitava suomalaisten kuluttajakysyntää ja vastattava siihen ennakkoluulottomasti. Mitä esimerkiksi tulevaisuuden hiilineutraalikot, luomu-urbaanit, etno-maalaiset, maalla harrastajat ja agri-eläkeläiset odottavat maaseudulta?
Lähiratkaisuja luonnonvaroista
Lähiratkaisujen avulla rakennetaan ihmislähtöistä taloutta. Lähiratkaisut ovat ihmiskeskeisiä toimintamalleja, tuotteita ja palveluja, joilla merkitykselliset asiat tuodaan lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti.
Luonnonvarat mahdollistavat uutta lähiratkaisuihin perustuvaa kestävää yritystoimintaa. Luomu- ja lähiruoan parempi saatavuus on suomalaisten maaseutuun kohdistamien toiveiden kärjessä. Ekologinen asuminen ja lähellä tuotettu uusiutuva energia kiinnostavat erityisesti nuoria.
Energiaa, lannoitteita ja muita biomassaa hyödyntäviä tuotteita voidaan maaseudulla valmistaa pienissä, toisiinsa kytkeytyvissä yksiköissä, jotka tehostavat paikallista ainekiertoa sekä parantavat energia- ja ravinneomavaraisuutta.
Globaaleihin ongelmiin tarttuville vihreän talouden lähiratkaisuille on kysyntää. Suomella on väljästi asuttuna, mutta korkean osaamisen maana erinomaiset mahdollisuudet menestyskonseptien kehittämiseen. Puolet suomalaisista toivookin maaseudulle uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa. Lainsäädäntö, hallinto sekä rahoitus ja kehittämisinstrumentit on kuitenkin luotu teollisen ajan keskitettyjä rakenteita tukien.
Kuperkeikkoja maaseutuajatteluun
Maaseutua ei pelasteta pelastamalla, vaan se uudistuu ja menestyy vastaamalla tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuuden maaseutu muotoutuu sen mukaan, miten Suomessa pystytään tunnistamaan ja luomaan uutta kysyntää maaseudulle sekä vastaamaan siihen.
Suomalaisessa maaseutuajattelussa tarvitaan kuperkeikkoja, joilla aluelähtöisestä ajattelusta siirrytään yhä enemmän sekä ihmislähtöiseen että globaaliin ajatteluun.
Nykyisen maaseutupolitiikan tavoitteet perustuvat enemmän maaseudun tarvitsevuuteen kuin maaseutuun kohdistuvan uuden kysynnän ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen tai ratkaisujen etsimiseen kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin.
Maaseutupolitiikassa tarvitaan kysyntälähtöistä ajattelua, jolla vastataan liikkuvien ja monipaikkaisten suomalaisten yksilöllisiin tarpeisiin sekä globaaleihin ilmasto-, energia- ja luonnonvarapolitiikan haasteisiin. Tulevaisuuden kysyntä on nostettava nykypäivän tarpeiden rinnalle.
Kansallista ja EU:n välineitä hyödyntävää maaseutupolitiikkaa on myös tarve kehittää jatkossa nykyistä paremmin yhteistä strategiaa toteuttavana politiikkakokonaisuutena. Käynnissä oleva maaseudun rahoitusohjelmien uudistaminen tarjoaaa erinomaisen aikaikkunan maaseutuajattelun uudistamiseen.
Luovia ja kestäviä ratkaisuja
Maaseudulle on uutta kysyntää, joka voi muuttaa käsityksiämme esimerkiksi hyvinvoinnista ja kestävyydestä. Asuinpaikasta riippumatta suomalaiset kaipaavat maaseutuympäristöltä aineksia hyvään yksilölliseen elämäänsä sekä vihreästä taloudesta vastauksia globaaleihin haasteisiin.
Uusi kysyntä luo tulevaisuususkoa. Maaseudun merkityksen kasvuun tulevaisuudessa uskovia maaseutuoptimisteja on jo kaksi kertaa niin paljon kuin maaseutupessimistejä. Maaseutu tarjoaa hyvinvointia ja luonnonvaroja. Maaseutu koetaan ennen kaikkea voimavarana ja virkistäytymispaikkana, ja tulevaisuudelta toivotaan erityisesti luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta.
Maamerkit-ohjelma
Sitra toteutti vuosina 2010-2012 Maamerkit-ohjelman. Ohjelman tiimi koostui seuraavista henkilöistä:
Eeva Hellström, johtaja
Karoliina Auvinen, johtava asiantuntija
Jyri Arponen, johtava asiantuntija
Päivi Hirvola, johtava asiantuntija
Lea Konttinen, johtava asiantuntija
Hanna-Leena Ottelin, viestinnän asiantuntija
Liisa Lehikoinen, assistentti
Kirsi Pönni, assistentti
Lisätietoa päättyneestä ohjelmasta voi kysyä Sitran viestinnän päivystysnumerosta puh. 040 548 0794.
AJANKOHTAISTA