Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 26.11.2014

Ajatushautomo Tänk: Kenttäkoe paras tapa kokeilla perustuloa

Jos Suomessa haluttaisiin kokeilla perustuloa, paras tapa siihen olisi kenttäkoe. Kokeen osallistujat tulisi valita satunnaisesti ympäri Suomen.

Jos Suomessa haluttaisiin kokeilla perustuloa, paras tapa siihen olisi kenttäkoe. Kenttäkoe tarkoittaa tutkimusasetelmaa, jossa asioiden syy-seuraussuhteita selvitetään käytännössä testaamalla. Keskeistä on, että kokeeseen osallistujat valitaan satunnaisesti ympäri Suomen. Tulokset käyvät ilmi Ajatushautomo Tänkin tänään julkaistusta perustuloselvityksestä. Työeläkevakuuttajat Tela ja Sitra rahoittivat selvityksen.

Kenttäkokeella voitaisiin selvityksen mukaan luotettavimmin tutkia perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin. Tänk lähestyy selvityksessään perustulomallia kokeellisen taloustieteen kautta. 

”Perustulon kaltaisen laajan sosiaaliturvauudistuksen vaikutuksia ei voi tietää etukäteen. Kenttäkoe tarjoaisi näyttöä siitä, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi”, sanoo selvitystä laatimassa ollut tutkija Ohto Kanninen.

Perustulokenttäkokeella on selvityksen mukaan useita perustuslaillisia, taloudellisia, poliittisia ja tutkimuksellisia rajoitteita. Yksi keskeisimmistä rajoitteista liittyy perustuslain takaamaan kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun.

”Yhteiskunnalliset kenttäkokeet asettavat kansalaiset hetkellisesti keskenään erilaiseen asemaan. Kokeen toteuttaminen vaatisi päätöksen siitä, onko tällainen eriarvoisuus hetkellisesti hyväksyttävissä, sanoo toinen hankkeen tutkija”, Mikko Forss Ajatushautomo Tänkistä.

”Koe edellyttäisi erillisen lain ja perustuslakivaliokunnalta tarvittaisiin myös ensimmäisen kerran kanta kokeeseen osallistujien arpomisesta. Satunnaisotannalla saataisiin laadukasta ja yleistettävää tietoa mallin vaikutuksista, toisin kuin alueellisella kokeilulla.”

Toteuttamiskelpoisin malli negatiivinen tulovero

Selvityksen mukaan Suomessa toteuttamiskelpoisin malli olisi negatiivinen tulovero. Negatiivinen tulovero tarkoittaa verojärjestelmää, jossa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat tuloista riippuvan tulonsiirron. Malli korvaisi ensisijaiset etuudet toimeentulotukea ja lapsilisiä lukuun ottamatta tiettyyn tasoon asti.

Selvityksen mukaan kenttäkokeen tulisi kestää ainakin kaksi vuotta ja siihen tulisi osallistua vähintään 8000 henkilöä 18-62 -vuotiaista suomalaisista. Osallistujat valittaisiin arpomalla. Verojärjestelmän tulisi siirtyä heidän osaltaan kuukausipohjaiseksi, jotta tiedot kuukausittaisista tuloista voitaisiin ottaa huomioon. Selvityksessä esitetään kokeiltavaksi takuutuloa muutamalla eri tasolla, 400 ja 700 euron välillä.

”Olennaista olisi seurata vaikutuksia laajalla mittaristolla; tulisi arvioida kokeen vaikutuksia osallistujien työllistymiseen, mutta myös koettuun hyvinvointiin ja elämänhallintaan”, Kanninen sanoo.

Työhön kiinni nykyistä helpommin

Suomalainen yhteiskunta rakentuu vahvasti työn tekemisen arvopohjalle. Työ on paitsi toimeentulon lähde, myös merkityksellistä ihmiselle itsessään, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

”Onkin hyvä selvittää kaikki keinot, joilla ihmiset voivat päästä nykyistä paremmin työhön kiinni. Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan rakentavaa ja ratkaisukeskeistä keskustelua”, Siimes sanoo.

Sitraa kiinnostaa perustulossa mahdollisuus tehdä jokaisesta työtunnista kannattava. Tällä on suuri merkitys yksilön hyvinvoinnille, mutta se on taloudellisestikin välttämätöntä.

”Suomessa jää jo nyt valtava määrä inhimillistä pääomaa hyödyntämättä”, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen huomauttaa.

Kenttäkoe on Sitran mukaan paras tapa päästä eteenpäin mielipiteitä jakavassa perustulokokeilussa.

”Ennakoimaton maailma haastaa yhteiskuntapolitiikan tekemisen muodot. Isot, rakenteelliset uudistukset ovat mahdottomia, jos lähtökohtana on pystyä rakentamaan valmista ennen kuin tiedetään, mikä toimii”, Kosonen jatkaa.

Perustulokenttäkokeen edellytykset pähkinänkuoressa

  • Vähintään kahden vuoden koe
  • Mukana vähintään 8000 suomalaista
  • Osallistujat valittaisiin arpomalla kaikkien, alle mediaanitulon ansaitsevien 18-62-vuotiaiden joukosta
  • Verojärjestelmä osallistujien osalta kuukausipohjaiseksi
  • Erillislaki ja perustuslaillinen hyväksyntä menettelystä

 

Mistä on kyse?