Sitran Uusi turvallisuus -foorumi: Vastuu turvallisuudesta ei kuulu vain viranomaisille

Monimutkaistuva ja yhä nopeammalla syklillä muuttuva maailma vaatii yhteiskunnalta uudenlaista yhteistyötä, uusia välineitä ja ajattelua.
Kuvaaja: Joanna Moorhouse

Julkaistu

Monimutkaistuva ja yhä nopeammalla syklillä muuttuva maailma vaatii yhteiskunnalta uudenlaista yhteistyötä, uusia välineitä ja ajattelua, toteaa Sitran kokoama Uusi turvallisuus -foorumi. Foorumin mukaan ajatus pelkästään erillisistä turvallisuusviranomaisista on vanhentunut, ja se sälyttääkin vastuuta turvallisuudesta jokaiselle viranomaiselle – ja jokaiselle suomalaiselle.

Uutta turvallisuusajattelua peräänkuulutti Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun huippuasiantuntija Tomas Ries, jonka mukaan yhteiskuntien on kyettävä sopeutumaan muuttuneisiin turvallisuustilanteisiin huomattavasti nykyistä nopeammin.

”Uskon, että tulevaisuudessa elämä on vaarallisempaa, epävarmempaa ja vaikeammin ennustettavaa. Mutta sen sijaan että pistämme päämme pensaaseen, meidän on tiedostettava uudet uhat ja varauduttava niihin”, sanoi keskiviikkona Sitran Uusi turvallisuus -foorumin tilaisuudessa puhunut Ries.

Riesin mukaan Venäjän vahva paluu maailmanpolitiikan vaikuttajaksi, talouskriisi, globaali eriarvoisuuden kasvu, luonnonvarojen ehtyminen ja ilmastonmuutos asettavat perinteiselle turvallisuusajattelulle uusia haasteita.

”Tehokkuus on resilienssin vastakohta: mitä tehokkaampi yhteiskunta on, sitä haavoittuvampi se on. Samoin monimutkaisuus on ketteryyden vastakohta: mitä monimutkaisempi maailma, sitä hitaammin se muuttuu”, Ries sanoi.

Lokakuusta alkaen työskennellyt poikkiyhteiskunnallinen Uusi turvallisuus -foorumi on koonnut turvallisuustoimijoista kolmekymmenhenkisen kehittäjien joukon pohtimaan muuttuneen maailman turvallisuushaasteita ja -mahdollisuuksia. Pelkäksi pohtimiseksi työ ei jäänyt, vaan foorumi myös toteutti 11 kokeilua, joiden avulla haettiin ratkaisuja turvallisuushaasteisiin.

Suomalainen turvallisuusympäristö on muuttunut. Ukrainan kriisi nosti perinteisen, maanpuolustukseen, varautumiseen ja valtiollisten turvallisuusviranomaisten varaan laskevan turvallisuuden pitkästä aikaa lähelle jokaista suomalaista. Toisaalta ilmastonmuutos, sosiaalinen eriarvoistuminen, yksinäisyys ja osattomuuden tunne, digitaalisen kybermaailman uhat tai kriiseille altis talousjärjestelmä ovat voimistuvia ilmiöitä, jotka osaltaan heikentävät turvallisuuden ja elämänhallinnan tunnetta.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa turvallisuusuhat voivat nousta yllättävistäkin suunnista, yhteiskunnalta vaaditaan ennakointia ja joustavuutta.

”Turvallisuus ei voi enää levätä ainoastaan perinteisten turvallisuustoimijoiden harteilla, vaan koko yhteiskunta ja sen toiminnot ruokahuollosta asumiseen, infrastruktuuriin ja palveluihin tulee suunnitella turvallisuusnäkökulma huomioiden ja ennakoiden. Turvallisuuden tulee olla kananmunan tavoin vatkattuna mukaan kaikkeen toimintaan”, sanoi sisäministeriössä työskentelevä Uusi turvallisuus -foorumin jäsen Elina Katajamäki seminaarissa.

Uusi turvallisuus -foorumi totesi, että turvallisuus on ennen muuta tunne, joka vahvistuu luottamuksesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Viranomaiset tarjoavat puitteet, mutta koettu turvallisuus lähtee kansalaisista, joista jokainen osaltaan luo turvallisuutta omassa yhteisössään.

Foorumi tarjoaa turvallisuuden edistämisen välineiksi ennakointia, ketteriä kokeiluja ja palvelumuotoilun menetelmiä.

Muuttuvat tilanteet vaativat nopeaa reagointia ja käytännönläheisiä ratkaisuja.  Foorumin yhdestätoista kokeiluista Hakunilan kirjastossa toteutettu Kirjastomummo -kokeilu sekä Dodo ry:n Onnelliset taloyhtiöt -kokeilu pohjasivat ajatukseen yhteisöön kuulumisen tärkeydestä.

Pääkaupunkilaisittainkin monikulttuurisessa Hakunilassa kirjaston työntekijät pohtivat mistä nuoret voisivat saada aikuista peli-, leikki- ja keskusteluseuraa, ja päättivät kysyä, josko joku paikallinen mummo tai vaari haluaisi tulla ylimääräiseksi käsipariksi. Kolme vapaaehtoista ilmoittautui heti, ja nopeasti kirjastossa päivysti kirjastomummot ja -vaari kahtena iltana viikossa. Kirjastomummotoiminta edistää monikulttuurisen Hakunilan lasten turvallisuutta vahvistamalla osallisuutta yli kulttuuri- ja sukupolvirajojen, ja on erinomainen esimerkki nopeasti aloitettavasta ja edullisesta kokeilusta, joka olisi helposti levitettävissä myös muihin Suomen kirjastoihin. Foorumi totesi tällaisten kokeilujen sopivan hyvin myös turvallisuushaasteiden ratkomiseen. Aina ei tarvitse suunnitella pitkään.

Esimerkki toisenlaisesta turvallisuuteen liittyvästä kokeilusta toteutettiin yhteistyössä sisäministeriön kanssa. Foorumin Palvelumuotoilua julkishallintoon -kokeilussa testattiin, voidaanko palvelumuotoilun keinoin parantaa rasististen rikosten ilmoittamiseen liittyviä menettelyjä. Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosten määrä on laskenut viime vuosina eikä ole luotettavaa tietoa siitä, johtuuko tämä siitä että näiden rikosten määrä on laskenut vai siitä, että niistä ei enää tehdä ilmoituksia poliisille. Olemassa olevaa kehittämällä, ja tuomalla mukaan joitakin visuaalisia työkaluja, saatiin parannettua koko ilmoitusprosessin läpinäkyvyyttä. Vaikka tähtäimenä oli kielimuurien murtaminen ja luottamuksen lisääminen poliisin ja rasistisen rikoksen uhrin välillä, kaupanpäällisinä palvelumuotoilijat onnistuivat parantamaan aivan kaikkien poliisin luona rikosasioissa asioivien palvelua. Kokeilun perusteella palvelumuotoilu kannattaisi ottaa laajamittaiseen käyttöön myös julkisen sektorin palveluita suunniteltaessa.

Foorumin oivalluksiin, kokeiluihin ja kokeilujen oppeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa uusiturvallisuus.sitra.fi.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?