Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Henrik Sørensen, Gorilla

Julkaistu 10.04.2012

Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin kokeilulainsäädäntöä henkilökohtaisesta budjetista

Kokeilulainsäädäntö henkilökohtaisesta budjetista helpottaisi erityisesti omaishoidettavien ja hoitajien arkea tarjoamalla päätösvaltaa, itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta palvelujen hankkimiseen

−  Suomessa on omaishoidettavia noin 38 000, joista suurin osa on yli 65-vuotiaita. Kokeilulainsäädäntö henkilökohtaisesta budjetista helpottaisi erityisesti omaishoidettavien ja hoitajien arkea tarjoamalla päätösvaltaa, itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta palvelujen hankkimiseen. Henkilökohtainen budjetti soveltuisi myös muille asiakasryhmille, mm. kuntoutuspalveluiden, silmänpainetaudin seurantapalveluiden, mammografiapalveluiden ja vammaispalveluiden hankintaan, totea Sitran palveluseteli-hankkeen johtava asiantuntija Tuomo Melin.

Henkilökohtaisen budjetin soveltuvuutta omaishoidossa selvitettiin Sitran Kuntaohjelman ja Tampereen kaupungin yhteisessä projektissa. Projektin aikana kävi selville, että henkilökohtainen budjetti vaatii toteutuakseen lainsäädäntömuutoksia. Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä henkilökohtaisen budjetin käsitettä ei ole määritelty.

Mikä on henkilökohtainen budjetti? – Itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta

Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan mallia, jossa asiakas valitsee palveluntuottajat ja käyttämänsä palvelut. Henkilökohtaisen budjetin myöntäminen perustuu julkisen sosiaali- ja terveystoimen tekemään asiakkaan tarpeen arviointiin ja sen pohjalta tehtävään hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan avuntarve muutetaan budjetiksi eli rahaksi, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan.

Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakkaat voisivat hankkia palvelut sieltä, mistä he itse haluavat, ja silloin, kun heille parhaiten sopii. Palveluita voisi hankkia kunnalta, järjestöiltä yrityksiltä ja naapureilta. Asiakkaat voivat vaikuttaa hoidon ja palveluiden sisältöön valitsemalla sellaisia palveluita, jotka auttavat heitä elämään itsenäistä elämää ja toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä eri elämäntilanteissa.

 − Henkilökohtaiseen budjettiin käytettävä raha ei ole uutta, vaan se otetaan samoista määrärahoista mistä palvelut on tähän saakka maksettu, tarkentaa projektijohtaja Mari Patronen Tampereen kaupungista.

 Henkilökohtainen budjetti vahvistaisi kansalaisten asemaa

Suomessa noin 38 000 omaishoidettavaa, joista kaksi kolmasosaa on 65 vuotta täyttäneitä.
Henkilökohtaisella budjetilla voitaisiin helpottaa monen omaishoitajan ja -hoidettavien arkea tarjoamalla päätösvaltaa, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta palvelujen hankkimiseen.  

 − Henkilökohtainen budjetti edustaa uutta toimintatapaa, joka vahvistaa kansalaisten asemaa palveluiden kehittäjänä ja oman elämän parhaana asiantuntijana. Kansalaisia tulisi kannustaa päättämään omista asioista. Hollannissa ja Englannissa mallin on nimenomaisesti katsottu vahvistavan oman elämän hallintaa, kun hoito ja apu annetaan asiakkaan oman valinnan mukaisesti, toteaa Tuomo Melin. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Eija Koivurannan mukaan ministeriössä pidetään tärkeänä vahvistaa asiakkaiden asemaa.

 Asiakkaiden toimintakyvyn ylläpidolla voitaisiin siirtää raskaampien laitospalvelujen tarvetta jopa vuosiksi eteenpäin. Esimerkiksi asiakkaan ehdoilla toteutettu kuntouttaminen nopeuttaa asiakkaan paluuta kotiin ja työelämään. Asiakkaiden elämänladun parannuksen lisäksi henkilökohtainen budjetti toisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kunnalle.

Ehdotus henkilökohtaiseen budjetin kokeilulainsäädännöstä

Tuomo Melinin mukaan henkilökohtainen budjetti tulisi määrittää omaksi järjestämistavaksi kokeilulainsäädännössä. Lisäksi henkilökohtaisen budjetin käsite olisi määriteltävä sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin, ja tarvittavat muutokset tulisi tehdä myös tuloverolakiin ja asiakasmaksulakiin.

Kokeilulaissa tulisi korostaa asiakasohjauksen merkitystä henkilökohtaisen budjetin toteuttamisessa. Toiset asiakkaat tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset, ja vasta käytännön kokemusten kautta saadaan enemmän tietoa asiakasohjauksen tarpeesta.

− Omaishoitoperheitä ei saa jättää yksin budjettinsa kanssa, koska silloin on vaarana hoitovajeen syntyminen. Kansainvälisistä kokemuksista tiedämme, että varsinkin ikäihmiset tarvitsevat alussa tukea hyötyäkseen budjetin käytöstä, Mari Patronen korostaa.

 − Kokeilulainsäädäntöä pitäisi viedä eteenpäin pienin askelin ja asiakasta kuunnellen. On tärkeää, että henkilökohtaisesta budjetista saataisiin kokemuksia eri kunnista ja asiakasryhmistä, jotta voitaisiin luoda hyviä käytäntöjä, tiivistää Tuomo Melin.

 Henkilökohtaisen budjetin kokeilulain lähtökohdat:

  • henkilökohtainen budjetti ei poista kunnan järjestämisvelvollisuutta
  • kaikilla kansalaisilla ja asiakkailla on mahdollisuus henkilökohtaisen budjettiin tuloista riippumatta
  • asiakkaan hyvinvointia ei saa heikentää
  • asiakkaalla on oikeus kieltäytyä henkilökohtaisesta budjetista
  • asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen budjettiin
  • henkilökohtaisen budjetin käsite määritellään laajasti, jotta budjetilla hankittavat palvelut olisivat mahdollisimman monipuolisia ja ne vastaisivat asiakkaan tarpeita.

Linkit

Julkaisu
Mari Patronen, Tuomo Melin, Minna Tuominen-Thuesen, Eeva Juntunen, Sirpa Laaksonen ja Wilhelmiina Karikko
:
Henkilökohtainen budjetti – asiakaslähtöinen toimintamalli omaishoidossa.
KL-Kustannuksen julkaisemana kirja ilmestyy huhtikuussa 2012.

KuntaTV:n haastattelu


Lisätietoja

Projektijohtaja Mari Patronen, Tampereen kaupunki, puh. 040 801 6008
Johtava asiantuntija Tuomo Melin, Sitran palveluseteli-hanke, puh. 040 183 4158