archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kivuliaan hidas muutos

Miten tehdä systeemistä muutosta? Oppeja Sitran Elinvoima-foorumeilta.

Kirjoittaja

Hannele Laaksolahti

Johtava asiantuntija, Koulutus

Julkaistu

Sitran yhtenä tehtävänä on luoda hetkiä ja prosesseja, joissa erilaiset ihmiset voivat yhdessä katsoa tulevaisuuteen, purkaa vallitsevia rakenteita ennakkoluulottomasti, leikkiä villeilläkin ajatuksilla ja kokeilla uutta käytännössä. Tässä hengessä Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta on toteuttanut vuosien 2011-2015 aikana viisi Elinvoima-foorumia. Foorumien perusajatuksena on ollut koota yhteen poikkiyhteiskunnallisia joukkoja yhteiskunnan vaikuttajia ruohonjuuritason tekijöistä poliittisiin päättäjiin. He ovat oppineet toisiltaan ja etsineet rohkeita ratkaisuja siihen, millaisia rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia Suomessa olisi kunkin foorumin teemaan liittyen tehtävä. Foorumien tuloksena on syntynyt käytännön kokeiluja ja tekemistä, joiden avulla on pyritty ratkaisemaan foorumissa tunnistettuja yhteiskunnallisia ongelmia.

Elinvoima-foorumien teemoina ovat olleet työ (2011), demokratia (2011-12), kestävä talous (2012-2013), turvallisuus (2013-2014) ja viimeisenä koulutus (2014-2015).

Viiden vuoden työskentelyn jälkeen on hyvä hetki katsoa taaksepäin – varsinkin, kun Elinvoima-foorumien vetäjänä olen saanut kulkea foorumeiden matkassa ensimmäisestä foorumista tähän päivään ja olen jäämässä nyt äitiyslomalle – ja pohtia: mitä olemme viiden vuoden aikana oppineet?

Sitran toteuttamien foorumien kehityskaari on osoittanut hyvin, että osa yhteiskunnan ilmiöistä muuttuu hyvinkin nopeasti ja osa tuskallisen hitaasti. Samat haasteet puhututtavat päättäjiä ja vaikuttajia vuodesta toiseen. Yhteiskuntamme on edelleen turhan siiloutunut ja hierarkkinen, eikä tulevaisuuteen katsota riittävän pitkällä aikajänteellä. Toimeen tarttuminen ja päätöstentekeminen takkuaa.

Yllättävän monista ratkaisuista ollaan kuitenkin teemaasta riippumatta yhtä mieltä:

  1. Julkisen sektorin roolin tulisi muuttua mahdollistajaksi ja käyttäjälähtöisten palveluiden tuottajaksi
  2. Tarvitsemme lisää poikkiyhteiskunnallisuutta ja avoimuutta päätöksentekoon
  3. Kokeilukulttuuri tulisi ottaa käyttöön laajasti
  4. Erilaisten ihmisten voimavarat tulisi huomioida paremmin

Näiden muutosten tekeminen on helpommin sanottu kuin tehty. Näin ovat todenneet kaikki toteuttamamme viisi foorumia. Rakenteet, asenteet ja normit muuttuvat hitaasti. Teknologia, kieli ja käsitteet sekä käytännön liikehdintä voivat muuttua sen sijaan yllättävänkin nopeasti.

Voima piilee verkostoissa ja vuoropuhelussa

Elinvoima-foorumeissa on kerta toisensa jälkeen herätty siihen oivallukseen, että yhteiskunnan muuttamisessa on aivan yhtä tärkeää alhaalta ylös tapahtuva ruohonjuuritason liikehdintä kuin myös ylhäältä alas tapahtuva poliittinen ohjaus ja päätöksenteko. Verkostoissa ja käytännön toimijoissa piilee valtava määrä kokemusperäistä tietoa ja marginaalissa olevien ajatusten nostaminen keskiöön voi johtaa uudenlaisen ymmärryksen syntymiseen.

Suomalainen yhteiskunta kaipaa rakenteiden haastamista ja kyseenalaistamista, sillä olemme taipuvaisia pitämään kiinni siitä, mikä on ennenkin toiminut ihan hyvin. Tästä hyvänä esimerkkinä toteutettujen foorumeiden teemat: koulutusjärjestelmämme, turvallisuuspolitiikkaamme, työelämämme rakenteet…

Toinen suuri oivallus foorumeilla on ollut perinteisten rajojen ja jaotteluiden rikkominen. Mielenkiintoisimmat oivallukset syntyvät teorian ja käytännön, kokemuksellisen ja rationaalisen tiedon vuoropuhelusta. Yhdessä on purettu raja-aitoja pehmeiden ja kovien tieteiden, ajattelun ja tekemisen sekä instituutioiden sisäisen ja ulkoisen toiminnan välillä. Foorumit ovat tuoneet yhteen henkilöitä, jotka eivät muutoin ikinä työskentelisi yhdessä. Mitä yhteistä on nuorella kirjailijalla ja kokeneella yritysjohtajalla? Entä järjestöaktiivilla ja virkamiehellä? Kunnanjohtajalla ja start up -yrittäjällä? Heistä jokainen on jakanut intohimon yhteiskunnallista kehittämistä kohtaan. Tässä piilee myös yhteiskuntamme vahvuus. Monenlaisten katsantokantojen esille tuominen, hierarkioiden murtaminen ja rakenteiden pöllyyttäminen edellyttävät osallistamisen tapojen kirjon moninkertaistamista. Kollektiivinen päätöksenteko on haastavaa. Vielä haastavampaa se on poikkiyhteiskunnallisella ja moninaisella joukolla.

Miten tehdä systeemistä muutosta?

Tarvitsemme lisää osaamista systeemisen muutoksen aikaansaamisesta ja ymmärrystä siitä, miten yhteiskunnallisesti merkittävät muutokset tapahtuvat, miten uutta ymmärrystä luodaan verkostoissa, miten kyseenalaistetaan vallalla olevat rakenteet ja luodaan yhdessä uutta? Entä mitä tapahtuu niissä tilanteissa, joissa löydetään yhteinen ymmärrys, joka johtaa pidemmän aikavälin vaikuttavuuteen – millaiset menetelmät johtavat toimiviin ratkaisuihin?

Yhteiskunnallisen päätöksenteon suurimpia haasteita on lyhyt aikajänne. Foorumit ovat kannustaneet vaikuttajia ja päättäjiä katsomaan yhdessä tulevaisuuteen pitkällä aikajänteellä. Kun suunnataan katse riittävän pitkälle, on helpompaa päästää irti omista eduista ja intresseistä. Siksi visioiden luominen on arvokasta. Vaikka monet jakavat saman näkemyksen siitä, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa tulisi kehittää, koski se sitten koulutusta, taloutta, demokratiaa tai turvallisuutta, ei muutosta kuitenkaan saada aikaiseksi. Tämä johtuu rakenteiden jäykkyydestä ja saavutetuista eduista kiinni pitämisestä.

Luova ongelmanratkaisu vaatii avoimuutta ja kokeilemista pelkkien puheiden sijaan. Parhaat ideat eivät synny pohtimalla, vaan tekemällä ja oppimalla. Siksi foorumeissa on tehty lukuisia kokeiluja yhdessä laajan toimijaverkoston kanssa.

Mistä on kyse?