1. Resurssiviisaus

    Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

  2. Kohti resurssiviisautta

    Panostaminen alueelliseen resurssitehokkuuteen lisää ekologista kestävyyttä, mutta hyödyt näkyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemisena. Energiatehokkuus paranee, päästöt vähenevät, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa.

Ajankohtaista

    1. Haluatko elää kuukauden...

      Uutiset 0

      Sitran Tulevaisuuden kotitalous -hankkeeseen etsitään Jyväskylän seudulta perheitä tai talouksia, jotka haluavat kokeilla resurssiviisasta...

      2 viikkoa sitten kirjoittajalta Hanna-Leena Ottelin
    2. Kouluruokailua Vaajakummussa

      Tähdelounaskäyt...

      Uutiset 0

      Sitran rahoittamasta kokeilusta liikkeelle lähtenyt tähdelounasidea on levinnyt lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Ohjeet ja...

      Yksi kuukausi sitten kirjoittajalta Laura Häkli

Kohti resurssiviisautta

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Kierrätystaloudesta, energiatehokkuudesta ja yritysten yhteistoiminnasta raaka-aineiden säästämiseksi tulee arkea. Resurssien viisas käyttö on kovaa vauhtia nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Suomi on Euroopan ympäristöviraston tekemissä resurssitehokkuustarkasteluissa sijoittunut toistaiseksi häntäpäähän: meillä materiaaleja käytetään kansainvälisesti katsoen tuhlaillen. Suomalaisten elintapojen ylläpitämiseen tarvitsisimme lähes 3,5 maapalloa. Motivan arvion mukaan pelkästään järkevöittämällä raaka-aineiden käyttöä yritykset voivat säästää Suomessa jopa seitsemän miljardia euroa vuodessa.

Resurssien viisasta käyttöä on Suomessa kehitettävä, ja resurssivirtoja pitää tarkastella alueellisesti. Vuonna 2013 Sitra aloittaa tämän työn ja käynnistää Jyväskylässä Resurssiviisas alue -hankekokonaisuuden. Sen tarkoituksena on kehittää alueellisen resurssitehokkuuden laskenta- ja toimintamalli, joka on sovellettavissa ja monistettavissa muihinkin Suomen kaupunkeihin. Paikallinen lähestymiskulma tarjoaa mahdollisuuden konkreettiselle tekemiselle.  

Hankkeen tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asukkaat elävät ekologisesti kestävää elämää ja voivat kehittää asuinkuntaansa resurssiviisaita toimintatapoja. Yritykset menestyvät kestävällä tavalla ja kasvattavat kilpailukykyä yritysten välisten synergioiden kautta. Energiatehokkuus paranee, päästöt vähenevät, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa.

Resurssiviisauteen keskittyvässä hankkeessa tehdään paljon käytännön kokeiluja ja pilotteja. Ne voivat liittyä esimerkiksi uusiutuvaan lähienergiaan, energiansäästöön, liikkumisen korvaamiseen virtuaaliratkaisuilla, julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, lähiruokaan, ruokajätteen vähentämiseen, paikallisiin lannoitteisiin, ekotehokkuuden parantamiseen julkisissa hankinnoissa, tilatehokkuuden parantamiseen, lähimatkailuun sekä jätteen vähentämiseen ja hyötykäyttöön yritysten kesken.

Panostaminen alueelliseen resurssitehokkuuteen lisää ekologista kestävyyttä, mutta hyödyt näkyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemisena.

Tutustu resurssiviisauden tietopakettiin energiaan, jätteeseen, liikenteeseen, ruokaan sekä veteen liittyen:

Lue lisää hankkeesta ja osallistu keskusteluun:

Lue resurssiviisauden tuoreet kuulumiset uutiskirjeestä.

Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi käsite ja tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä voidaan vähentää samalla kun hyvinvointi kasvaa.

Tapahtumat

Ota yhteyttä


Kommentit

Lomakkeen lähettämällä hyväksyt Mollomin yksityisyyssäännöt.

Sisältövirtaa

Sitra.fi:stä Ulkoisista lähteistä
Artikkelit Suomi voi olla suuri tekijä vaikka pieni kansa

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli kokosi ensimmäisen keskustelunsa pohjalta kiteytetyt viestit, jotka paneeli esitteli kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa 22.4.2014. Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsenet: Eeva Furman, Eva Heiskanen, Heikki Hiilamo, Janne Hukkinen, Jaakko Kiander, Juho Saari Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa...

20 tuntia sitten

Muualla verkossa YM: Suomi uudistuu murrosten kautta

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset keskusteluttivat kestävän kehityksen toimikuntaa. Ilmastonmuutoksesta puhutaan liian usein vain teknisenä asiana. Vaikutusten taloudellinen hallinta sekä sosiaaliset vaikutukset ovat jääneet keskusteluissa ja selvityksissä vähemmälle.  

1 päivä sitten sivustolta www.ym.fi

Blogit Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole Suomen ongelmien todellinen syy

Ilmastonmuutoksen torjunnasta keskustellaan usein puhumalla sen kustannuksista. Talouskriisi-uhkapuheen varjolla on luotu uhkakuvia siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu veisivät Suomesta teollisia työpaikkoja. Näin puhuttaessa sivuutetaan työpaikkojen menetysten todelliset syyt, kuten maailmanlaajuinen teollisuuden uusjako, jonka vaikutuksia 2000-luvun kuplatalous...

1 päivä sitten kirjoittajalta Eva Heiskanen

Julkaisut Tasa-arvoinen energiakäänne?

Energiakäänteellä (Energiewende) tarkoitetaan Saksan pyrkimystä rakentaa yhteiskuntansa uusiutuvan energiantuotannon varaan. Saksan tavoitteena on kattaa vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia sähkönkulutuksestaan uusiutuvalla energiantuotannolla. Tämä keskustelupaperi tarkastelee energiakäänteen sosiaalisia, kansalaisiin kohdistuvia vaikutuksia.

Mikko Rissanen

Uutiset Tasa-arvoinen energiakäänne?

Saksan energiakäänne on toistaiseksi ainutlaatuinen pyrkimys rakentaa yhteiskunta uusiutuvan energiantuotannon varaan. Käänne läpäisee koko saksalaisen yhteiskunnan: Berliinissä päätettyjä uudistuksia toteutetaan osavaltio-, alue ja kuntatasolla. Saksalaisten arjessa energiakäänne konkretisoituu uusiutuvan energiantuotannon ja sähköverkkojen rakentamisena – lähiympäristön...

2 päivää sitten kirjoittajalta Mikko Rissanen

Uutiset Restlunch serveras på allt fler orter i Finland

Experimentet med restlunch som finansierades av Sitra har spridits till närmare tjugo orter. Anvisningar och tips för hur du ordnar restlunchservering i din skola hittar du i slutet av denna artikel. ”Är skolmaten faktiskt så här god?” undrade restlunchgästerna i tisdags i Kalevala skola i Kuopio. På skolmenyn stod det köttfärssoppa, och efter elevlunchen fanns det ännu...

1 viikko sitten

Blogit Nytkö siis kannattaa polttaa?

Maanantaina 14.4.2014 julkistetun kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) WG3-raportin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ydinvoiman hyödyntämisen lisäksi erityisesti nopeaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista. Vuoden 1970 jälkeen kasvihuonekaasupäästöt ovat kaksinkertaistuneet ja voimakkain kasvu on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen. Hiilidioksidipäästöistä noin 78 % on...

1 viikko sitten

Muualla verkossa IPCC:n arviointiraportti: ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkisti 13.4.2014 Berliinissä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevän arviointiraportin. Maailmanlaajuisesti suurin ja kustannustehokkain hillintäpotentiaali on sähköntuotannossa ja metsäkadon vähentämisessä. Esimerkiksi teollisuuden käyttämän energian päästöjä voitaisiin globaalisti vähentää nykytasosta jopa 90 % vuoteen 2100 mennessä siirtymällä vähäpäästöisiin energiamuotoihin. Suomessa olisi kiinnitettävä huomiota etenkin sähköntuotannon päästöihin ja rakennusten energiatehokkuuteen. .... Ilmastopäästöjen ennakoidaan kasvavan merkittävästi lähes kaikilla talouden sektoreilla vuoteen 2050 mennessä ilman tehokkaita hillintätoimia. Mahdollisuudet hillitä ilmastopäästöjä kustannustehokkaasti vaihtelevat eri sektoreilla suuresti. 

1 viikko sitten sivustolta vtt.fi

Tapahtumat Resurssiviisauden johtamisen indikaattorit kaupungeille -työpaja

Sitran ”Kohti resurssiviisautta” –hankkeessa kehitetään kaupungeille kokonaisvaltaista resurssiviisauden toiminta- ja yhteistyömallia, joka tukee elinvoimaista aluetaloutta, sosiaalista hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Toiminta- ja yhteistyömallin tarkoituksena on auttaa irtikytkemään alueen hyvinvoinnin kasvu luonnonvarojen kulutuksesta ja päästöistä. Hankkeen...

2 viikkoa sitten kirjoittajalta Kirsi Pönni

Uutiset Haluatko elää kuukauden tulevaisuudessa?

Sitran Tulevaisuuden kotitalous -hankkeeseen etsitään Jyväskylän seudulta perheitä tai talouksia, jotka haluavat kokeilla resurssiviisasta elämää ja testata tulevaisuuden palveluja ja mahdollisuuksia. Maapallon resurssit niukkenevat ja ilmastonmuutos etenee, mutta miten se vaikuttaa käytännön elämään Keski-Suomessa ja millaisia kestäviä elämäntapoja mahdollistavia palveluja...

2 viikkoa sitten kirjoittajalta Hanna-Leena Ottelin

Tapahtumat Kaupunkityöpaja

Resurssiviisaan alueen toiminta- ja yhteistyömallia on kehitetty vuoden 2013 alusta Sitran ja Jyväskylän yhteisellä hankkeella. Työpajassa osallistujille esitellään Jyväskylän kanssa tehtyä työtä. Sen pohjalta lähdetään rakentamaan yhtenäistä tapaa johtaa resurssiviisautta luontaisena osana kaupunkien eri toimintoja, eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on luoda alueellisen...

2 viikkoa sitten kirjoittajalta Kirsi Pönni

Hankkeet Resurssivirrat haltuun

Eri puolilla Suomea on käynnissä alueellisia resurssitehokkuutta edistäviä projekteja. Näillä erillisillä projekteilla on yhteisinä tavoitteina selvittää, miten resursseja, luonnonvaroja ja energiaa, nykyään käytetään ja millaisia työkaluja voitaisiin rakentaa resurssien käytön optimoimiseksi koko Suomen tarpeisiin.  Resurssivirrat haltuun -hanke kokoaa aluetason...

Lokakuu 2013 - Joulukuu 2014

Hankkeet Tulevaisuuden kotitalous

Tulevaisuuden kotitalous -hankkeessa keskisuomalaiset perheet ja taloudet kokeilevat, millaista on tulevaisuuden resurssiviisas elämä. Hankkeessa etsitään ja testataan hyviä keinoja, joilla voi pienentää materiaalijalanjälkeä –  eli käytännössä vähentää luonnonvarojen kulutusta. Maapallon resurssit niukkenevat ja ilmastonmuutos etenee, mutta miten se vaikuttaa käytännön...

Huhtikuu 2014 - Joulukuu 2014

Artikkelit Teolliset Symbioosit -foorumissa resurssiviisaiden yritysten kiinnostavinta kärkeä

Sitra järjesti Teolliset Symbioosit -foorumin 26. maaliskuuta Porvoon Kilpilahdessa, Neste Oilin jalostamolla - ja paikalla oli reilusti yli sata suomalaisen teollisuuden uudistajaa. Uudistumisen suunta ei jäänyt höttöiseksi: kansainvälisessä kilpailussa menestyvät yritykset,  joiden tuotanto ja tuotteet perustuvat luonnonvarojen kestävään käyttöön. Globaali raaka-aineiden...

3 viikkoa sitten kirjoittajalta Susanna Perko

Tapahtumat Symbioosien ystävien aamiainen

Teollisuuden sivuvirroilla ja jätteiden hyödyntämisellä voi tehdä maailmanlaajuista liiketoimintaa.  Miten tässä onnistutaan ja miten julkinen sektori parhaiten mahdollistaa kilpailukykyisten teollisten symbioosien syntymistä?    Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta kansamme. Keskustelua alustaa ympäristöministeri Ville Niinistö ja johtaja Leena...

3 viikkoa sitten kirjoittajalta Kirsi Pönni

Blogit Sivuvirtaa – resurssiviisaat ratkaisut ovat teollisuuden tulevaisuus

Tänä vuonna minulla oli ilo vastaanottaa Vuoden teknologiajohtaja -palkinto , joka myönnettiin nyt neljännen kerran. Palkinto on merkityksellinen minulle henkilökohtaisesti, mutta yhtä lailla kaikille niille henkilöille, jotka ovat osallistuneet uusiutuvien raaka-aineiden ja uuden biopolttoaineliiketoiminnan prosessien kehittämiseen. Perusteluina palkinnon saamiselle olivat, kuten...

3 viikkoa sitten kirjoittajalta Lars Peter Lindfors

Uutiset Tähdelounaskäytäntö leviää ympäri Suomea

Sitran rahoittamasta kokeilusta liikkeelle lähtenyt tähdelounasidea on levinnyt lähes kahdellekymmenelle paikkakunnalle. Ohjeet ja vinkit tähdelounaan järjestämiseen omassa koulussasi löydät tämän uutisen lopusta. ”Näin hyvääkö se kouluruoka onkin?” hämmästelivät tähdelounasasiakkaat tiistaina Kuopiossa Kalevalan koululla. Tiistaina koulun ruokalistalla oli...

Yksi kuukausi sitten kirjoittajalta Laura Häkli

Muualla verkossa VTT kehittää teknologiaa metallien ja mineraalien talteenottoon

VTT testaa metallien ja mineraalien biologisia talteenottometodeja, joissa hyödynnetään mikrobeja ja kemikaalisia reaktioita. Näin kaivos- ja metallinjalostusteollisuus sekä kierrätysteollisuus pystyisivät ottamaan metalleja ja mineraaleja talteen jätteestä. Markkinoille nämä teknologiat päätynevät muutaman vuoden sisällä.

Yksi kuukausi sitten sivustolta www.goodnewsfinland.com

Artikkelit Sitran lausunto talousvaliokunnalle - ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020–2030

Talousvaliokunnan lausuntopyyntö 7.3.2014 Komission tiedonanto, Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020-2030 Sitran lausunto 12.3.2014 Sitra kiittää mahdollisuudesta lausua Euroopan komission ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita vuosille 2020–2030 koskevassa asiassa. EU:n komissio on asettanut tavoitteen vähentää päästöjä vuoden 1990 tasolta 40 prosenttia...

Yksi kuukausi sitten kirjoittajalta Mikko Kosonen

Muualla verkossa Yle: Ympäristöalalla on vielä matkaa talouden veturiksi

Sitran Mari Pantsar-Kallion mielestä julkisissa hankinnoissa pitäisi nykyistä enemmän suosia uusia, ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Kunnat ja valtiot ottavat usein käyttöön vanhaa teknologiaa, joten uudet, tehokkaat ratkaisut eivät helposti pääse markkinoille. Viime vuonna (2013) julkiset hankinnat olivat suuruusluokaltaan 35 mrd. euroa, mikä on 20% Suomen BKT:sta.

Yksi kuukausi sitten sivustolta yle.fi

Uutiset Sitra on sitoutunut kestävään kehitykseen

Kestävä kehitys on Sitran strategian ydintä. Haluamme tuoda sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden asiantuntemusta lähemmäksi toisiaan, jotta niitä ei tarkasteltaisi erillisinä toisistaan riippumattomina asioina. Tiedeyhteisön muodostama Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on aloittanut työnsä Sitran isännöimänä, ja Sitra oli viime viikolla mukana...

Yksi kuukausi sitten kirjoittajalta Tuula Sjöstedt

Muualla verkossa Fennoskandian vihreästä vyöhykkeestä kestävän kehityksen mallialue

Fennoskandian vihreästä vyöhykkeestä luodaan mallialue, jossa rajat ylittävällä yhteistyöllä tuetaan alueen kestävää kehitystä. Vihreä vyöhyke ulottuu Itämereltä Jäämerelle sisältäen Suomelle, Venäjälle ja Norjalle kuuluvia arvokkaita luontoalueita. Sen ytimen muodostavat kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet rajojen molemmin puolin. Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen työryhmän edistämään vihreän vyöhykkeen kehittämistä Suomessa. Työryhmän tehtäviin kuuluu mm. vyöhykkeen tunnettavuuden kasvattaminen Suomessa sekä rajat ylittävän verkostoitumisen tukeminen.

Yksi kuukausi sitten sivustolta www.ym.fi


Aiheita

2011 Sitra | käyttöehdot