Miltä laadukas vuorovaikutus näyttää vihreän siirtymän investointihankkeissa?

Tiivistelmä

Maapallon ekologisen kantokyvyn kannalta välttämättömän vihreän siirtymän ja siihen liittyvien moninaisten investointihankkeiden vauhti voi joissain tilanteissa kaventaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Demokraattisissa yhteiskunnissa siirtymän onnistuminen edellyttää kuitenkin paitsi uusien energiateknologioiden käyttöönottoa, myös siirtymää tukevien politiikkatoimien ja investointihankkeiden hyväksyttävyyttä. Näin ollen kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja vihreän siirtymän hankkeiden vuorovaikutuksen laatua tulisi kehittää jatkossa entistä paremmin kansalaisdemokratiaa tukevaan suuntaan.

Tässä muistioissa keskitytään vihreän siirtymän hankkeiden osallistumisprosessien ja vuorovaikutuksen laatuun. Näitä voidaan pitää sekä demokraattisen osallistumisen että vihreän siirtymän hyväksyttävyyden osatekijöinä. Muistio perustuu useita tutkimusaloja kattavaan kirjallisuuskatsaukseen. Pohjoismaihin painotetun kirjallisuuskatsauksen aineisto sisälsi 78 tieteellistä lähdettä, jotka käsittelevät erityisesti uusiutuvaan energiaan (tuuli- ja aurinkovoimaan), vihreän vedyn tuotantoon ja sähkönsiirtoverkkoihin liittyviä investointihankkeita.

Tarkastellussa kirjallisuudessa laadukas vuorovaikutus jäsentyy seitsemän osatekijän kautta:

1. Vaikutusmahdollisuudet: Osallistujien todellinen mahdollisuus vaikuttaa merkittäviin päätöksiin.
2. Osallistumisen ajoitus: Jatkuva, varhaisessa vaiheessa aloitettu vuorovaikutus, joka on myös päätöksenteon kannalta oikea-aikaista.
3. Inkluusio: Kaikilla vaikutusten kohteena olevilla tulisi lähtökohtaisesti olla mahdollisuus osallistua. Edustavuuden kannalta valta-asemien tunnistaminen ja tasoittaminen korostuvat.
4. Tiedon avoimuus ja saavutettavuus: Tieto perustuu näyttöön ja jaetaan läpinäkyvästi kaikille saavutettavassa muodossa.
5. Tasavertaisuus: Osallistujien kapasiteetit ja tarvittava tuki varmistetaan.
6. Jälkihoito: Mahdollisuus muutoksenhakuun, päätösten seurantaan ja palautteeseen.
7. Luottamus: Luottamusta rakennetaan henkilö- ja organisaatiotasolla muodollisissa ja epämuodollisissa kohtaamisissa.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan osoittaa, että laadukas vuorovaikutus parhaimmillaan vahvistaa päätöksenteon legitimiteettiä, monipuolistaa tehtävien päätösten tietopohjaa, lisää luottamusta, parantaa sosiaalista hyväksyttävyyttä sekä ehkäisee konflikteja ja oikeudellisia valituskierteitä. Laadukkaan vuorovaikutuksen toteutumiseen ei kuitenkaan yleensä riitä ainoastaan lainsäädännön vaatimukset täyttävä minimitason osallistaminen. Vuorovaikutus tulisikin nähdä jatkumona, jossa yksittäisten kuulemisten sijaan yhdistyvät muodolliset sääntelyn asettamat vaatimukset ja erilaiset epämuodolliset vuorovaikutustilanteet.

Kirjallisuudesta esiin nousseiden vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavien tekijöiden pohjalta laadittiin käytännönläheinen laadukkaan vuorovaikutuksen suunnittelua ja arviointia tukeva kriteeristö. Kriteeristö on suunnattu esimerkiksi vihreän siirtymän investointihankkeiden parissa työskenteleville kuntien viranhaltijoille, päättäjille ja hanketoimijoille.