Perustietoa Sitrasta

Miksi Sitra on olemassa?

Eduskunta perusti Sitran 5.12.1967 lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Tuolloin tulevaisuustalo Sitran tehtäväksi annettiin huomisen menestyvä Suomi. Sitran rooli yhteiskunnassa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa, mutta tehtävä on pysynyt samana. Sitran ydinrooli onkin luoda edellytyksiä Suomen uudistumiselle. Sitran tehtävä on määritelty Sitra-lakiin.

Mitä Sitra tekee?

Sitra on tulevaisuustalo, jonka visiona ja tavoitteena on Suomi, joka menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta ja jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Käytännössä Sitra ennakoi yhteiskunnan muutoksia, selvittää kehitysvaihtoehtoja, tekee kokeiluja, kehittää toimintamalleja ja tuo ihmiset ja organisaatiot yhteen, jotta uudistuminen onnistuu. Sitralla on käytössään monipuolinen työkalupakki ja laajat verkostot muutostarpeiden tunnistamiseen ja muutosten toteuttamiseen.

Sitran visio, strategia ja painopisteet päivitettiin vuoden 2021 alussa. Toimintamme jakautuu temaattisesti ja tavoitteiltaan kolmeen osaan:

1. Kestävyysratkaisut
   Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja vauhditamme ekologista jälleenrakentamista. Käytännössä edistämme siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen on kaikille mahdollista.  Kiritämme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vauhditamme reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta ja kannustamme kansalaisia kestävyystoimiin.
2. Reilu datatalous
   Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme siis muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.
3. Demokratia ja osallisuus
   Vahvistamme demokratiaa ja vaikutamme innostavan tulevaisuuden rakentamiseen.  Uudistamme ja kehitämme esimerkiksi demokratian rakenteita, toimintatapoja ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen keinoja. Keskitymme erityisesti siihen, miten verkostomaiset toimintatavat ja algoritmi- ja datapohjaisen toiminnan ja vaikuttamisen keinot voidaan valjastaa demokratian, osallisuuden ja yhteistoiminnan tueksi.

Teemojen lisäksi on kaksi pysyvää toimintoa, Ennakointi ja Yhteiskunnallinen koulutus.

Viime vuosien tärkeitä aiheita ovat olleet esimerkiksi megatrendit, kiertotalous, ihmislähtöinen datatalous, ilmastoratkaisut ja elinikäinen oppiminen. Työstämme näiden ja muiden aiheiden parissa kertoo Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös 2021.

Millaisille arvoille toiminta perustuu?

Sitran arvot on kiteytetty neljään sanaan: yhdessä, riippumattomuus, arvostus ja vastuullisuus. Arvot ohjaavat toimintamme tapaa niin työssämme Sitrassa kuin vaikuttavuustyössämme ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Päivitimme arvojamme vuonna 2021. Myös päivityksen jälkeen niissä näkyvät Sitran toimintaa aiempinakin vuosikymmeninä ohjanneet keskeiset periaatteet.

Kenen etuja Sitra valvoo?

Sitran tehtävänä on huomisen menestyvä Suomi, joten olemme ennen kaikkea tulevien  sukupolvien edunvalvoja. Sitra on poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton tulevaisuustalo, eikä minkään eturyhmän tai puolueen juoksupoika. Poliittinen ja taloudellinen riippumattomuus ovat Sitran toiminnalle ja sen uskottavuudelle äärimmäisen tärkeitä.

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2023.  Millainen on Sitran vaaliohjeistus?

Sitra on organisaationa riippumaton ja tasapuolinen kaikkia puolueita ja ehdokkaita kohtaan. Vaalikaranteeni on Sitrassa voimassa 1.2–2.4.2023 (eli vaalipäivään saakka) ja koskee kaikkia ehdokkaita. Karanteenin aikana ehdokkaita ei kutsuta esiintyjiksi Sitran tilaisuuksiin tai tapahtumiin, eikä heidän tekstejä julkaista Sitran verkkosivuilla tai some-kanavissa. Kyseisenä aikana sitralaiset vaaliehdokkaat eivät myöskään anna Sitran nimissä haastatteluja tai esiinny Sitran edustajina ulkopuolisten tilaisuuksissa.

Sitran asiantuntijat voivat osallistua asiantuntijaroolissa puhujina puolueiden maksuttomiin ja maksullisiin tilaisuuksiin keskusorganisaatio-, piiri- ja aluetasolla sekä yksittäisten ehdokkaiden maksuttomiin tilaisuuksiin. Näihin olemme kutsusta tasapuolisesti käytettävissä. Sitra ei kustanna osallistumismaksuja puolueiden tai ehdokkaiden maksullisiin tilaisuuksiin tai seminaareihin.

Sitra on koonnut eduskuntavaaliehdokkaiden, puolueiden ja Suomen päättäjien hyödynnettäväksi neljä suurta muutosehdotusta, joiden valitseminen vahvistaa kestävää taloutta ja kilpailukykyä, kehittää demokratiaa, turvaa suomalaisten hyvinvoinnin sekä kyvyn toimia muuttuvissa olosuhteissa – myös häiriöissä ja kriiseissä. Lue lisää: 1+4 strategista valintaa Suomelle 

Onko Sitra osa valtionhallintoa?

Sitra on julkinen organisaatio, mutta ei kuulu valtioneuvoston tai sen ministeriöiden toimivallan piiriin. Eduskunnan oikeusasiamiehen kesäkuussa 2016 tekemän päätöksen mukaan Sitra oikeudellinen asema rinnastuu hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin.

Miten Sitran toiminta on rahoitettu?

Sitran toiminta rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Toiminnan vuotuinen budjetti vaihtelee 30-40 miljoonan euron välillä. Peruspääomansa Sitra sai aikanaan valtiolta, käytännössä Suomen Pankilta.

Kuinka paljon valtio on vuosien saatossa rahoittanut Sitran toimintaa?

Sitra sai perustamisensa yhteydessä 1967 Suomen Pankilta peruspääomakseen 100 miljoonan markan arvosta obligaatioita. Suomen Pankki korotti peruspääomaa 100 miljoonan markan pääomasiirroilla vuosina 1972, 1977 ja 1981 yhteensä 400 miljoonaan markkaan. Vuonna 1992 Sitra siirtyi Suomen Pankilta eduskunnan alaiseksi rahastoksi, ja sai Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi valtion salkusta irrotettuja Nokian osakkeita – jälleen 100 miljoonan markan arvosta. Tämän jälkeen Sitra sai vielä vuonna 1999 valtiolta ”muodollisen” määrärahan (1,7 miljoonaa euroa) kattamaan lähinnä tutkimustoiminnan tarpeita. Tämän jälkeen Sitra ei ole saanut rahoitusta valtion budjetista. Euroiksi muutettuna valtio on rahoittanut Sitran työtä vuosien saatossa 81,4 miljoonalla eurolla.

Mikä on Sitran sijoitusomaisuuden markkina-arvo nyt?

Sitran sijoitusomaisuuden markkina-arvo vaihtelee. Vuoden 2021 lopussa se oli noin 1 107 miljoonaa euroa.

Mihin Sitran pääoma on sijoitettu?

Sitra sijoittaa varallisuutensa vastuullisesti ja tuottoa tavoitellen. Sijoitukset tehdään pääosin sijoitusrahastojen kautta. Vuoden 2021 lopussa sijoitusjakauma oli seuraavanlainen: osakkeet 45 prosenttia, korkoinstrumentit 28 prosenttia ja muut sijoitukset 27 prosenttia. Yli kolmasosa sijoituksista kohdistui Suomeen. Sitra tavoittelee sijoituksilleen inflaation huomioon ottavaa 3 prosentin vuotuista reaalituottoa. Lue lisää Sitrasta sijoittajana.

Keitä sitralaiset ovat?

Sitra on asiatuntija-organisaatio, jossa työskenteli vuoden 2021 lopussa 180 henkilöä. Sitralaisilla on perinteisesti ollut korkea koulutusaste: 91 prosentilla oli korkeakoulututkinto ja 17 sitralaisella myös lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Työn projektiluonteesta johtuen työsuhteista suuri osa on määräaikaisia. Sitralaisten keski-ikä oli vuoden 2021 lopussa noin 45 vuotta ja ikäjakauma laaja.

Kuka valvoo Sitraa?

Sitra on eduskunnan alainen rahasto. Sitralla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Hallintoneuvosto muun muassa hyväksyy Sitran talous- ja toimintasuunnitelman sekä toimittaa eduskunnalle vuosittain kertomuksen Sitran toiminnasta. Sitran toimintakertomukset löydät täältä.

Sitran toimintakertomus hyväksytään vuosittain eduskunnassa, ja siinä yhteydessä käydään keskustelua Sitran tarkoituksesta ja toiminnasta. Talousvaliokunta antaa Sitran toiminnasta eduskunnalle mietinnön. Eduskunnan keskustelupöytäkirjat sekä talousvaliokunnan mietinnöt löytyvät eduskunnan verkkosivuilta. Uusin mietintö Sitran toiminnasta löytyy täältä (TaVM 38/2022). Aiempien vuosien mietinnöt voit lukea täältä:

Sitran hallinnon ja tilien tarkastuksesta vastaa eduskunnan nimeämät tilintarkastajat.

Miten Sitran työtä arvioidaan?

Sitran työn vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti monin eri tavoin. Vaikutusarviointiin on satsattu erityisesti, koska yhteiskunnallisen tulevaisuustyön tuloksia ei useinkaan voi suoraan mitata rahassa tai määrällisin mittarein. Vaikuttavinta Sitran työ on silloin, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaikella työllä tavoitellaan pitkäaikaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sitran arvioinnista ja seurannasta on nämä seikat huomioiden rakennettu monipuolinen kokonaisuus, jolla työtä voidaan arvioida ja kehittää.

Arvioinnin ja seurannan kokonaisuus koostuu seuraavista osioista:

1. Hyvä hallinto ja hallinnon raportointi (esim. talousseuranta, peruspääoman seuranta, riskienhallinta, hallituksen ja hallintoneuvoston katsaukset, sisäinen tarkastus ja auditointi, vuosittainen toimintakertomus, oma ja eduskunnan tilintarkastus sekä muu eduskunnalle tehtävä raportointi)
2. Vaikutukset ja vaikuttavuus (ulkoinen viestintä ja maine, henkilöstömittarit, johtoryhmän ja hallituksen itsearviointi, projekti- ja käyttöönottotavoitteiden seuranta, ulkopuoliset projekti- ja hankearvioinnit, ulkoiset vaikuttavuusarvioinnit)
3. Jatkuva oppiminen ja kehittäminen (kansainvälinen asiantuntijapaneeli, projektien jatkuva reflektointi, vaikuttavuustyön salkkukatsaus, sisäinen strategiapaneeli)

Lue Sitran vaikuttavuuden arvioinnista lisää täältä.

ihmiset

Jyrki Katainen

Yliasiamies, Johto

ihmiset

Nina Honkala

Operatiivinen johtaja, Johto

aiheet

Organisaatio ja päätöksenteko

aiheet

Rahoitus hankkeisiin

aiheet

Sitra sijoittajana

aiheet

Sitra työpaikkana

aiheet

Historia

aiheet

Medialle ja sidosryhmille