Perustietoa Sitrasta

Sitra oli aikoinaan eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Riippumattoman rahaston tehtävä on luodata tulevaisuutta sekä edistää talouden määrällistä ja laadullista kasvua.

Miksi Sitra on olemassa?

Eduskunta perusti Sitran 5.12.1967 lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Tuolloin tulevaisuustalo Sitran tehtäväksi annettiin huomisen menestyvä Suomi. Sitran rooli yhteiskunnassa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa, mutta tehtävä on pysynyt samana. Sitran ydinrooli onkin luoda edellytyksiä Suomen uudistumiselle. Sitran tehtävä on määritelty Sitra-lakiin.

Mitä Sitra tekee?

Sitra on tulevaisuustalo, jonka visiona ja tavoitteena on Suomi, joka menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta ja jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Käytännössä Sitra ennakoi yhteiskunnan muutoksia, selvittää kehitysvaihtoehtoja, tekee kokeiluja, kehittää toimintamalleja ja tuo ihmiset ja organisaatiot yhteen, jotta uudistuminen onnistuu. Sitralla on käytössään monipuolinen työkalupakki ja laajat verkostot muutostarpeiden tunnistamiseen ja muutosten toteuttamiseen.

Sitran visio, strategia ja painopisteet päivitettiin vuoden 2021 alussa. Toimintamme jakautuu temaattisesti ja tavoitteiltaan kolmeen osaan:

  1. Kestävyysratkaisut
    Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja vauhditamme ekologista jälleenrakentamista. Käytännössä edistämme siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen on kaikille mahdollista.  Kiritämme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vauhditamme reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta ja kannustamme kansalaisia kestävyystoimiin.
  2. Reilu datatalous
    Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme siis muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.
  3. Demokratia ja osallisuus
    Vahvistamme demokratiaa ja vaikutamme innostavan tulevaisuuden rakentamiseen.  Uudistamme ja kehitämme esimerkiksi demokratian rakenteita, toimintatapoja ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen keinoja. Keskitymme erityisesti siihen, miten verkostomaiset toimintatavat ja algoritmi- ja datapohjaisen toiminnan ja vaikuttamisen keinot voidaan valjastaa demokratian, osallisuuden ja yhteistoiminnan tueksi.

Uudistumiskyky-teema, joka pättyy kesällä 2021.  Teemojen lisäksi on kaksi pysyvää toimintoa, Ennakointi ja Yhteiskunnallinen koulutus.

Viime vuosien tärkeitä aiheitamme ovat olleet esimerkiksi megatrendit, kiertotalous, ihmislähtöinen datatalous, ilmastoratkaisut ja elinikäinen oppiminen.

Kenen etuja Sitra valvoo?

Sitran tehtävänä on huomisen menestyvä Suomi, joten olemme ennen kaikkea tulevien  sukupolvien edunvalvoja. Sitra on poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton tulevaisuustalo, eikä minkään eturyhmän tai puolueen juoksupoika. Poliittinen ja taloudellinen riippumattomuus ovat Sitran toiminnalle ja sen uskottavuudelle äärimmäisen tärkeitä.

Millainen on Sitran toimintaohje kuntavaalien osalta?

Sitralle on tärkeää olla organisaationa riippumaton ja tasapuolinen kaikkia puolueita ja kuntavaaliehdokkaita kohtaan. Sitralaisten ehdokkaiden osalta noudatamme vaalikaranteenia, joka on voimassa 1.5.2021 alkaen vaalipäivään 13.6.2021 saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei ehdokkaan kirjoituksia julkaista Sitran verkkosivuilla tai somekanavissa, eikä ehdokas anna Sitran nimissä haastatteluja tai edusta Sitraa julkisissa tilaisuuksissa tai tapahtumissa. Sitran asiantuntijat voivat kuitenkin osallistua asiantuntijaroolissa puhujina puolueiden (ei yksityishenkilöiden) maksuttomiin ja maksullisiin tilaisuuksiin, joihin ovat kutsusta tasapuolisesti käytettävissä.

Onko Sitra osa valtionhallintoa?

Sitra on julkinen organisaatio, mutta ei kuulu valtioneuvoston tai sen ministeriöiden toimivallan piiriin. Eduskunnan oikeusasiamiehen kesäkuussa 2016 tekemän päätöksen mukaan Sitra oikeudellinen asema rinnastuu hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin.

Miten Sitran toiminta on rahoitettu?

Sitran toiminta rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Toiminnan vuotuinen budjetti vaihtelee 30-40 miljoonan euron välillä. Peruspääomansa Sitra sai aikanaan valtiolta, käytännössä Suomen Pankilta.

Kuinka paljon valtio on vuosien saatossa rahoittanut Sitran toimintaa?

Sitra sai perustamisensa yhteydessä 1967 Suomen Pankilta peruspääomakseen 100 miljoonan markan arvosta obligaatioita. Suomen Pankki korotti peruspääomaa 100 miljoonan markan pääomasiirroilla vuosina 1972, 1977 ja 1981 yhteensä 400 miljoonaan markkaan. Vuonna 1992 Sitra siirtyi Suomen Pankilta eduskunnan alaiseksi rahastoksi, ja sai Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi valtion salkusta irrotettuja Nokian osakkeita – jälleen 100 miljoonan markan arvosta. Tämän jälkeen Sitra sai vielä vuonna 1999 valtiolta ”muodollisen” määrärahan (1,7 miljoonaa euroa) kattamaan lähinnä tutkimustoiminnan tarpeita. Tämän jälkeen Sitra ei ole saanut rahoitusta valtion budjetista. Euroiksi muutettuna valtio on rahoittanut Sitran työtä vuosien saatossa 81,4 miljoonalla eurolla.

Mikä on Sitran sijoitusomaisuuden markkina-arvo nyt?

Sitran sijoitusomaisuuden markkina-arvo vaihtelee. Vuoden 2020 lopussa se oli noin 976 miljoonaa euroa.

Mihin Sitran pääoma on sijoitettu?

Sitran sijoitusten tarkoituksena on turvata Sitran toiminnan jatkuvuus. Sijoitukset tehdään pääosin sijoitusrahastojen kautta. Vuoden 2020 lopussa sijoitusjakauma oli seuraavanlainen: osakkeet 46 prosenttia, korkoinstrumentit 31 prosenttia ja muut sijoitukset 23 prosenttia. Yli kolmasosa sijoituksista kohdistui Suomeen. Sijoitusten pitkän aikavälin tuottotavoite on 4,0 prosenttia vuodessa.

Keitä sitralaiset ovat?

Sitra on asiatuntija-organisaatio, jossa työskenteli vuoden 2020 lopussa 168 henkilöä. Sitralaisilla on perinteisesti ollut korkea koulutusaste: 84 prosentilla on korkeakoulututkinto ja 15 sitralaisella myös lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Työn projektiluonteesta johtuen työsuhteista suuri osa on määräaikaisia. Kaikista sitralaisista 76 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia miehiä. Johtoryhmässä osuudet olivat 50 prosenttia naisia ja 50 prosenttia miehiä. Sitralaisten keski-ikä oli vuoden 2020 lopussa noin 46 vuotta ja ikäjakauma laaja.

Kuka valvoo Sitraa?

Sitra on eduskunnan alainen rahasto. Sitralla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Hallintoneuvosto muun muassa hyväksyy Sitran talous- ja toimintasuunnitelman sekä toimittaa eduskunnalle vuosittain kertomuksen Sitran toiminnasta. Sitran toimintakertomukset löydät täältä.

Sitran toimintakertomus hyväksytään vuosittain eduskunnassa, ja siinä yhteydessä käydään keskustelua Sitran tarkoituksesta ja toiminnasta. Talousvaliokunta antaa Sitran toiminnasta eduskunnalle mietinnön. Eduskunnan keskustelupöytäkirjat sekä talousvaliokunnan mietinnöt löytyvät eduskunnan verkkosivuilta. Uusin mietintö Sitran toiminnasta löytyy täältä (TaVM 32/2020). Aiempien vuosien mietinnöt voit lukea täältä:

TaVM 1/2019 TaVM 9/2018 TaVM 13/2017
TaVM 12/2016 TaVM 2/2015 TaVM 18/2014
TaVM 30/2013 TaVM 4/2012 TaVM 6/2011
TaVM 6/2011 TaVM 10/2009 TaVM 9/2008

Sitran hallinnon ja tilien tarkastuksesta vastaa eduskunnan nimeämät tilintarkastajat.

Miten Sitran työtä arvioidaan?

Sitran työn vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti monin eri tavoin. Vaikutusarviointiin on satsattu erityisesti, koska yhteiskunnallisen tulevaisuustyön tuloksia ei useinkaan voi suoraan mitata rahassa tai määrällisin mittarein. Vaikuttavinta Sitran työ on silloin, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaikella työllä tavoitellaan pitkäaikaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sitran arvioinnista ja seurannasta on nämä seikat huomioiden rakennettu monipuolinen kokonaisuus, jolla työtä voidaan arvioida ja kehittää.

Arvioinnin ja seurannan kokonaisuus koostuu seuraavista osioista:

  1. Hyvä hallinto ja hallinnon raportointi (esim. talousseuranta, peruspääoman seuranta, riskienhallinta, hallituksen ja hallintoneuvoston katsaukset, sisäinen tarkastus ja auditointi, vuosittainen toimintakertomus, oma ja eduskunnan tilintarkastus sekä muu eduskunnalle tehtävä raportointi)
  2. Vaikutukset ja vaikuttavuus (ulkoinen viestintä ja maine, henkilöstömittarit, johtoryhmän ja hallituksen itsearviointi, projekti- ja käyttöönottotavoitteiden seuranta, ulkopuoliset projekti- ja hankearvioinnit, ulkoiset vaikuttavuusarvioinnit)
  3. Jatkuva oppiminen ja kehittäminen (kansainvälinen asiantuntijapaneeli, projektien jatkuva reflektointi, vaikuttavuustyön salkkukatsaus, sisäinen strategiapaneeli)

Lue Sitran vaikuttavuuden arvioinnista lisää täältä.

OTA YHTEYTTÄ

Kuulemisiin!

LISÄÄ AIHEESTA

Tästä on hyvä jatkaa.

Mistä on kyse?