10 tulevaisuuskuvaa väestöstä

Julkaisimme hiljattain muistion Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä (Alho, Valkonen et al. 2025) ja stokastisen väestöennusteen aikasarjat kaikkien vapaaseen käyttöön. Tässä artikkelissa on kymmenen kuvaa, jotka tiivistävät ja taustoittavat muistion havaintoja. Niistä pysäyttävin on työikäisten määrän vääjäämättömältä vaikuttava alamäki.

Syntyvyys on tärkein väestönkehitystä pitkällä aikavälillä määrittävä tekijä, mutta se vaikuttaa työvoiman tarjontaan vasta kahden vuosikymmenen viipeellä. Maahanmuuton vaikutus on sen sijaan välitön. Viime vuosina työvoiman tarjonta on kasvanut kiihtyneen maahanmuuton ansiota. Siksi monet tämän artikkelin kaavioista liittyvät maahanmuuttoon.

Maahanmuutto on hankala puheenaihe. Siihen liittyy monia haasteita niin integraation, työllistymisen kuin pitovoimankin osalta. Tähän olen nostanut etenkin sellaisia kuvia, joihin liittyy eniten epätietoisuutta. Kuvasarja ei ole kaikenkattava. Näkökulmia ja lisätietoa aiheesta on tarjolla paljon.

1. Väestönkehitys

Väestönkehitykseen vaikuttavat syntyvyys, kuolleisuus ja nettomaahanmuutto. Suomessa kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa vuodesta 2016 lähtien. Väestö ikääntyy ja samalla keskimääräinen hedelmällisyysluku on laskenut. Nettomaahanmuutto eli muuttovoitto on toisaalta lisääntynyt ja pitää väestönmuutoksen positiivisena.

Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy, mutta maahanmuutto pitää toistaiseksi väkiluvun kasvussa.

2. Ikäryhmittäiset ennusteet

Suurin epävarmuus kohdistuu nuorten määrän kehitykseen. Työikäisten määrä kasvaa ainakin hetkellisesti viime vuosien voimakkaan maahanmuuton ansiosta. Varmaa on, että eläkeikäisten määrän kasvu jatkuu nopeana.

Riippumatta siitä, nouseeko syntyvyys nykyisestä ja lisääkö maahanmuutto perheiden määrää, on melko epätodennäköistä, että lasten määrä enää kohoaisi vuosituhannen alun tasolle. Työvoiman määrän kehitykseen kohdistuu myös epävarmuutta. Vuonna 2050 työikäisten määrän ennusteväli on jo yli 200 000 henkilöä, eli Suomessa on varauduttava hyvin erilaisiin tulevaisuuksiin, joissa työvoiman tarjonta saattaa laskea merkittävästi tai jopa kasvaa hieman. Eläkeikäisten määrä kasvaa yli 100 000 henkilöllä vuosikymmenessä vielä pitkälle 2030-luvulle asti.

3. Väestöskenaariot

Syntyvyys on pitkällä aikavälillä merkittävin väestönkehitystä määrittävä tekijä. Jos oletetaan syntyvyyden pysyvän nykyisellä matalahkolla tasolla ja kuolleisuuden kehittyvän nykytrendien mukaan, jää väestönkehitykseen vaikuttavaksi tekijäksi nettomaahanmuutto. Syntyvyyden nousu kun vaikuttaa työikäisten määrään vasta 20 vuoden viipeellä.

Viime vuosina kiihtynyt nettomaahanmuutto on jo kääntänyt Suomen työikäisen väestön määrän kasvuun. Jos maahanmuutto pysyisi yhtä vilkkaana, työikäisten määrän kasvu jatkuisi vuosikymmeniä. Todennäköisesti työikäisten määrä kääntyy laskuun 2040-luvulle tultaessa. Nollanettomuuton ”rajat kiinni” -skenaariossa työikäisten määrä romahtaisi yli miljoonalla henkilöllä vuoteen 2070 mennessä!

Väestöllisessä huoltosuhteessa on valtavia eroja riippuen maahanmuuton kehityksestä tulevaisuudessa. Supistuva työikäinen väestö tarkoittaisi sitä, että lapsia ja vanhuksia olisi entistä enemmän suhteessa työikäisten määrään.

4. Nettomaahanmuutto

Suomen maahanmuuton historia on hyvin lyhyt. Suomi on saanut muuttovoittoa vasta vuodesta 1981 lähtien. Pitkään Suomi oli maa, josta muutettiin muualle paremman elintason perässä. Voimme oppia paljon Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta kuten myös siitä, miten suomalaiset ovat historiassa muuttaneet mm. Amerikkaan ja Ruotsiin.

Suomen muuttovoitto oli 2000-luvulle asti noin 5 000 henkilöä vuodessa ja vuoteen 2020 asti noin 15 000 henkilöä vuodessa. Vuosina 2021–2024 Suomen muuttovoitto on ollut keskimäärin 40 000 henkilöä vuodessa.

Ukrainalaisten pakolaisten (väliaikainen suojelu) ohella suurin muutos on ollut maahanmuuton kasvu Aasian maista. Maahanmuutto Suomeen on kiihtynyt etenkin sellaisista maista kuin Filippiinit, Intia, Sri Lanka ja Bangladesh. Suomeen kohdistuva maahanmuutto on pääosin työ- ja opiskeluperäistä sekä näihin liittyvää perheenyhdistämistä.

Myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tehdään vajaat 2 000 kappaletta vuodessa, joka vastaa 2,6 prosenttia kokonaismaahanmuutosta.

5. Vieraskielisten ikäjakauma ja työmarkkina-asema

Suomeen muuttavat ovat lähes yksinomaan työikäisiä ja yli 90 prosenttia heistä on alle 44-vuotiaita, joilla on vielä pitkä työura edessään. Siinä missä kotimaisten kielten puhujista noin puolet on työikäisiä, vieraskielisistä työikäisiä on lähes kolme neljäsosaa. Kotimaisten kielten puhujien työllisyysaste on selvästi vieraskielisiä korkeampi.

Maahanmuuttajataustaisten työllisyystilanne paranee maassa vietettyjen vuosien kertyessä. Työttömien osuus vieraskielisistä on puolet suurempi kuin kotimaisten kielten puhujista. Myös opiskelijoita ja muuten työvoimaan kuulumattomia on suhteessa enemmän, kun taas työikäisiä eläkeläisiä on selvästi vähemmän kuin kotimaisten kielten puhujien joukossa.

6. Maahanmuuttajien työllisyys

Ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanne paranee Suomessa vietettyjen vuosien myötä. Työn perässä Suomeen muuttaneiden työllisyysaste on selvästi suomalaistaustaisia korkeampi. Yli 10 vuotta Suomessa oleskelleiden maahanmuuttajien työllisyysaste on lähes samalla tasolla tai korkeampi kuin suomalaistaustaisilla. Erityisen korkea työllisyysaste on Euroopan maista, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta Suomeen muuttaneilla.

7. Työllisten määrän kehitys

Maahanmuutto on mahdollistanut työllisten määrän kasvun Suomessa. Ilman maahanmuuttoa työllisten määrä olisi supistunut, vaikka työurat ovat pidentyneet. Työikäisten määrän supistumisen takia suomalaisten määrä ei yksinkertaisesti olisi riittänyt ilman maahanmuuttoa.

8. Sote-työvoiman tarve

Väestön ikääntyessä terveys- ja sosiaalipalvelujen työvoimantarve kasvaa. 75-vuotta täyttäneiden suomalaisten määrä on 2000-luvulla kasvanut Espoon kaupungin väkiluvun verran (+334 000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä) ja lähivuosikymmenien aikana määrä lisääntyy vielä lähes Tampereen väkiluvun verran (+222 000 henkilöä vuoteen 2050 mennessä).

Sote-alan tuottavuuskehitys ja työvoiman tarjonta ovat ratkaisevia tekijöitä sen kannalta saadaanko nykymuotoiset sote-palvelut ylläpidettyä.

9. Työvoiman tarjonta

Työikäisten määrän kehitys ja työikäisten osallistumisaste sanelevat työvoiman tarjonnan. Työikäisten määrän vaikutus työvoiman tarjontaan nähdään olettamalla, että osallistumisaste nousisi yli 85 prosentin tasolle (, jolloin työttömyysaste putoaa kuuteen prosenttiin eli yhtä matalalle kuin parhaina nousukausina ja työllisyysasteessa saavutetaan hallituksen tavoittelema 80 prosentin taso). Tämä olisi varsin positiivista kehitystä.

Tällä hetkellä todennäköisimmältä vaikuttavassa skenaariossa (EN24: nettomaahanmuutto 24 000 henkilöä vuodessa) työvoiman tarjonta kääntyisi laskuun 2030-luvulla, vaikka työmarkkinat kehittyisivät positiivisesti ja osallistumisaste kohoaisi ennestään. Työikäinen väestö ei riittäisi ylläpitämään työvoiman tarjontaa.

Nollamuuttoliikkeen ”rajat kiinni” -skenaariossa työvoiman tarjonta supistuisi ennustevälillä lähes miljoonalla henkilöllä. On ilmiselvää, ettei hyvinvointiyhteiskunnan palveluja pystyttäisi ylläpitämään tällaisessa tulevaisuudessa.

Ikääntyneiden määrä Suomessa kasvaa riippumatta maahanmuutosta ja työikäisten määrän kehityksestä. Näin ollen sote-alan työvoimantarve kasvaa joka tapauksessa, jollei tuottavuus merkittävästi parane. Sote-työvoiman tarpeen kasvu supistuvan työvoiman oloissa tarkoittaa sitä, että muut toimialat kohtaavat sitäkin ripeämmin supistuvan työvoiman tarjonnan eli kireämmän kilpailun työntekijöistä.

Karkeasti laskien EN40-skenaario johtaa siihen, että sote-alan osuus työllisistä kasvaa vuoteen 2070 mennessä hieman. EN24-skenaario siihen, että se nousee nykyisestä 18 prosentista 22 prosenttiin. EN15-skenaariossa 25 prosenttiin ja EN0-skenaariossa 32 prosenttiin. EN0 ”Rajat kiinni” -skenaariossa siis kolmannes työllisistä työskentelisi sote-alalla vuonna 2070.

Tämä kuvastaa sekä maahanmuuton merkitystä hyvinvointivaltion turvaamisessa että sote-sektorin tuottavuuden parantamisen tärkeyttä.

10. Väestönkehitys

Suomen kestävyysvajeen eli sen, miten paljon julkisen sektorin menot ovat pitkällä aikavälillä tuloja suuremmat, arvioidaan olevan noin 2 prosenttia BKT:sta. Työvoiman tarjonta ja sitä kautta maahanmuutto vaikuttavat asiaan merkittävästi.

Noin 10 000 työikäisen vuosittainen lisäys kaventaa kestävyysvajetta noin prosenttiyksiköllä. Yksi prosenttiyksikkö kestävyysvajeessa on noin 3 miljardia euroa ja vastaa valtion budjetissa karkeasti sisäministeriön hallinnonalaa. Pienempi vuosittainen nettomaahanmuutto tarkoittaa vastaavasti suurempaa kestävyysvajetta eli suurempaa valtion budjetin leikkaustarvetta.