archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Antti Poikola: Julkishallinnon avoin data

Reittiopas on Suomen tunnetuimpia nettibrändejä ja sivustolla on kymmeniä tuhansia käyttäjiä päivässä. Kerrassaan oivallinen julkinen palvelu, jonka olemassaolo tuntuu niin itsestään selvältä, etteivät monet enää muista vuotta 2000, jolloin silloinen YTV julkaisi verkossa ainoastaan pysäkkiaikatauluja tavanomaisina tulostamistarkoitukseen soveltuvina listauksina.

Julkaistu

Reittiopas on Suomen tunnetuimpia nettibrändejä ja sivustolla on kymmeniä tuhansia käyttäjiä päivässä. Kerrassaan oivallinen julkinen palvelu, jonka olemassaolo tuntuu niin itsestään selvältä, etteivät monet enää muista vuotta 2000, jolloin silloinen YTV julkaisi verkossa ainoastaan pysäkkiaikatauluja tavanomaisina tulostamistarkoitukseen soveltuvina listauksina.

Tuolloin TKK:lla opiskelleet Roope Luhtala, Mika Vuorio ja Atte Saarela tuskastuivat siihen, kuinka huonosti yksittäisten reittien aikataululistaukset vastasivat sinänsä tavanomaiseen tarpeeseen selvittää nopein yhteys paikasta A paikkaan B, käyttäen useampaa kuin yhtä aikataulujen mukaan kulkevaa julkista liikennevälinettä.
 
Luhtala, Vuorio ja Saarela ohjelmoivat sovelluksen, joka luki automaattisesti YTV:n verkkosivuilta aikataulutiedot tietokantaan, josta niitä voi sen jälkeen hakea ja yhdistellä eri reittien muodostamiseksi. Kun ohjelmoijat esittelivät Reittioppaan prototyyppiä YTV:lle, oli vastaanotto innostunut. Samaan hengenvetoon todettiin, ettei pysäkkiaikatauluja kannata nettisivuilta käydä raapimassa, kun sama data löytyy jo YTV:n tietokannoista.

Prototyypistä tuotantoon

Reittiopas-ideaa lähdettiin kaupallistamaan. Ideanikkarikolmikon yritys voitti YTV:n järjestelmän tarjouskilpailun reittioppaasta. Nykyisin palvelun toteutuksesta vastaa Logica. Reittiopas tarjoaa verkkopalveluna aikataulutietoa kaupunkilaisille, mutta sen lisäksi kaikki sama data ja paljon muutakin on saatavissa koneluettavassa muodossa avoimen rajapinnan kautta. Lukuisat toimijat hyödyntävät rajapintaa mm. mobiilisovelluksissa. Johtaja Mika Vuorio Logicasta kertoo, että avoimuus ja helppo integroitavuus on aina ollut tärkeä osa Reittiopasta.

Jokainen hallinnon organisaatio tuottaa ja käyttää valtaisat määrät tietoa, joka on julkista aivan, kuten YTV:n aikataulut olivat julkisia jo vuonna 2000. Reittioppaan avoin rajapinta on kuitenkin vielä verrattain harvinainen poikkeus julkishallinnon datavarannoista puhuttaessa.

Digitaalisessa muodossa tietoa jaettaessa sen määrä ei vähene, eikä laatu heikkene, vaan pikemminkin päinvastoin. Tieto ei siis ole niukkuudesta kärsivä resurssi. Tämä on hyvin ymmärretty, eikä monikaan vastusta julkisin varoin tuotetun tiedon avoimempaa jakamista. Käytännössä useimmat organisaatiot jalostavasta omista tietokannoistaan verkkosivuja, julkaisuja, asiakirjoja ja dokumentteja, mutta eivät julkaise itse dataa. Miksi näin on?

Julkiset datavarannot kaikkien käytettäviksi

Datalla tarkoitetaan tässä digitaalista raaka-ainetta, mitä voidaan koneellisesti muokata, hakea ja yhdistellä. Usein datan jakaminen koneluettavassa muodossa tuntuu unohtuvan ja jäävän lapsipuolen asemaan, kun huolehditaan siitä, että organisaatio täyttää tehtävänsä ja julkaisee tietoa ylipäätään jossain muodossa.

Olemme onnekkaita, että aikanaan ideanikkarikolmikko tekivät reittioppaan prototyypin, vaikka aikatauludataa ei silloin ollutkaan koneluettavassa muodossa helposti saatavilla. Avaamalla julkiset datavarannot kaikkien käytettäväksi voidaan kuitenkin tukea vastaavanlaista organisaation ulkopuolelta tuleva ideointia ja ennen kaikkea mahdollistaa, että alun perin yhteen tarkoitukseen kerättyä tietoa yhdistellään luovasti ja yllätyksellisesti muihin tietolähteisiin.

Karkeasti jaoteltuna hallinnon datavarantojen jakamisen hyödyt tulevat kolmelta alueelta:

  • Läpinäkyvyys ja demokratia
  • Innovaatiot ja liiketoiminta
  • Hallinnon sisäinen tehokkuus

Onkin nurinkurista, että edelleen pitää perustella, miksi julkista dataa jaettaisiin avoimesti, asianhan pitäisi olla niin, että erityisperusteluita tarvittaisiin jakamatta jättämiseen.

Uusi opas tietovarantojen avaamisesta

Haasteena datavarantojen avaamisessa on kenties se, että data itsessään ei ole erityisen kiehtovaa, vaan teema marginalisoituu tekniseksi näpertelyksi. Vasta dataa hyödyntävät sovellukset saavat ansaitsemaansa huomiota. Ilman dataa on kuitenkin vaikea tehdä näyttäviä sovelluksia, jotka osoittaisivat datan hyödyllisyyden. Tämän haasteen kiertämiseksi aloitin tämän artikkelinkin käyttämällä Reittiopasta esimerkkinä datasta riippuvasta palvelusta, joka alun perin syntyi dataa tuottavan organisaation ulkopuolella.

Tietovarantojen maksuttomasta jakamisesta ja laajamittaisesta hyödyntämisestä on puhuttu pitkään, mutta nyt teema on lyömässä läpi. Näkyvien kansainvälisten avauksien myötä, kuten Iso-Britannian yli 3000 julkista koneluettavaa datalähdettä listaavan data.gov.uk -sivuston julkaisun myötä keskustelu julkishallinnon tietovarannoista on saanut lisää painoarvoa myös Suomessa.

Minulla on ollut ilo seurata läheltä Suomessa käytävää keskustelua ja todellista toimintaa julkisten tietovarantojen avaamiseksi. Vuonna 2009 olin järjestämässä julkisen datan hyödyntämiseen tähtäävää Apps for Democracy Finland -kilpailua (vuoden 2010 kilpailu käynnistyi tietoyhteiskuntapäivänä 14.4. nimellä Apps for Finland) ja sen jälkeen kirjoittajana yhdessä Kari A. Hintikan ja Petri Kolan kanssa liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa oppaassa: Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen.

Antti Poikola

 

 

 

Diplomi-insinööri Antti Poikola on avoimia vuorovaikutusformaatteja (www.fillarikanava.fi) tuottavan HILA Open Oy:n toimitusjohtaja. Aiemmin Poikola oli tutkijana Teknillisssä korkeakoulussa aiheenaan muun muassa sosiaalisen median hyödyntäminen julkishallinnon ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa (SOMUS-tutkimushanke).