Arvioitu lukuaika 4 min

Digivalta-selvitys: Mikä testihenkilöitä askarruttaa digimaailmassa?

Sirpa Pietikäinen, Markus Lohi ja Tom Packalén seuraavat oman datansa kulkua kaksi viikkoa ja kertovat odotuksistaan selvitystä kohtaan. ”Kyllähän siitä aikamoinen persoonallisuusprofiili piirtyy.”

Kuva: Veera Vänskä / Miltton

Kirjoittaja

Sofia Nevala

Associate, Miltton

Julkaistu

Datan keräämiseen ja sen omistajuuteen liittyvä ymmärrys on toistaiseksi vähäistä, ja niin lainsäätäjät kuin kansalaisetkin tarvitsevat lisää tietoa aiheesta. Aihe on tärkeä myös demokratian kannalta, sillä esimerkiksi Facebookin keräämän datan avulla voidaan syventää heimoutumista ja ristiriitoja yhteiskunnassa. Näin sanovat Digivalta-selvityksen testihenkilöt europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä kansanedustajat Markus Lohi ja Tom Packalén.

Sitran Digivalta-selvityksessä testihenkilöt seuraavat käyttämiinsä testipuhelimiin asennetun seurantasovelluksen ja yrityksille ja organisaatioille lähetettävien tietopyyntöjen avulla itseään koskevan datan kulkua. Yhdessä henkilökohtaisten “datavalmentajiensa” kanssa osallistujat tarkastelevat dataansa, tekevät siihen syväsukelluksia ja tutkivat esimerkiksi tietopyyntöjensä tuloksia asetettuja tavoitteita vasten.

Tässä artikkelissa Pietikäinen, Lohi ja Packalén kertovat omista odotuksistaan selvitystä kohtaan. Kaikki mukana olevat testihenkilöt julkistetaan marraskuun aikana. Lue myös artikkelisarjan ensimmäinen osa.

Sirpa Pietikäinen: ”Usein kannetaan huolta Googlesta tai K-kaupasta – olen tästä vähiten huolissani. Enemmän huolettaa se seuraava askel.”

Käytän internetiä ja sosiaalista mediaa viestintään ja tiedonhakuun. Jokapäiväisessä elämässä tulee näitä ”KVG”-tilanteita eli täytyy googlaamalla tarkistaa asioita tai etsiä tietoa. Katson esimerkiksi tietoa samaan seminaariin osallistuvien puhujien taustaorganisaatioista tai komission ohjelmista. Vapaa-aikana en käytä niin paljon sosiaalista mediaa. Työaikana käyttämäni kanavat ovat sähköposti, Twitter, WhatsApp, pääuutismediat ja viikonloppuna katson sitten ikkunasta ulos – ei tee tuskaa olla ilman somea. Internetiä tulee käytettyä vähemmän ja eri tavalla vapaa-ajalla – en työaikana tee kylpyhuoneen kaakeleiden varauksia.

Dataa kerätään niin tavallisesta kansalaisesta kuin poliitikostakin. Kun seurataan mitä ostan kissoille ruuaksi, onko kuntosalikortti ja käytänkö sitä; mitkä ovat mun säännöllisiä työreittejä – kyllähän siitä aikamoinen persoonallisuusprofiili piirtyy. Tässä kiinnostavat erityisesti vaikuttamisen tasot – ei mua kauheasti haittaa, että saan enemmän kissanruoka- kuin koiranruokamainoksia. Sen sijaan sillä voi olla isoja ja yllättäviä vaikutuksia, jos kaikki henkilökohtaiset tiedot päätyvät vihamielisiin kolmansiin käsiin, vaikkapa terroristeille. Eli jotkut kaupat voi käyttää ihan hyvään tarkoitukseen, mutta entä jos tieto myydään tai vuotaa eteenpäin? Kenelle se myydään, ja miten se kasaantuu ja jakautuu?

Datan keräämiseen ja sen omistajuuteen liittyvä prosessi on mielestäni lapsenkengissä ja tulee varmaan olemaankin. Toivottavasti tämä hanke opettaa mulle ja muille lainsäätäjille, miten sitä pitäisi kehittää. Olisi tärkeää tietää enemmän siitä, miten tekoäly toimii ja missä ovat niin sanotut mustat laatikot. Voiko joku vihamielinen valtio alkaa trollaamaan esimerkiksi naispoliitikkoja, jotka ovat feministejä. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kohdistuvat vihakampanjat, rokotekielteisyys ja ilmastoskeptisyys – miten salaliittoteorioita kohdennetaan ja missä se tieto karkaa.

Se mikä on sopivaa reaalimaailmassa, on sopivaa tekoälymaailmassa. Moni on suhtautunut kohdentamiseen skeptisesti; en pidä nettimainonnasta, se on häiritsevää, mutta en sitä kieltäisi tai rajoittaisi. Tietyillä pelisäännöillä myydään myös osoitteita – pitää olla oikeus kieltäytyä ja tietää, että osoitelähde on olemassa. Ongelma muodostuu, kun nämä tiedot vuotavat kolmansien osapuolten käyttöön, jotka voivat käyttää ihan muihin tarkoituksiin ja yhdistää vaikkapa terveystietoihin. Tämä vaatii jatkossa tarkennettua markkinointiregulaatiota.

Markus Lohi: ”Datan kerääminen on aika tuore ilmiö, jolla voi olla syvällisiäkin vaikutuksia. Ehkä huomaamme vaikutukset vasta viiveellä.”

Seuraan eri medioita verkon kautta ja viestin omasta työstäni. Käytän internetiä myös erilaiseen tiedonhakuun ja jonkun verran myös erilaisten tuotteiden ja palveluiden ostamiseen, kuten hotellien varaamiseen ja muuhun sellaiseen. Käyn myös sosiaalisessa mediassa keskustelua ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.

Sosiaalisen median käyttöni keskittyy ennen muuta työasioihini. Vapaa-ajan- ja työkäyttö menevät täysin limittäin. Raja on siis näiden välillä täysin hämärtynyt. Tämän vuoksi en julkaise koskaan edes yksityistileillänikään vaikkapa tunnistettavia kuvia lapsistani.

Tietämykseni, mitä kaikkea dataa minusta kerätään, on lopulta aika vähäistä. Kun ei ole tietoa, on myös hankala arvioida, miten sen kautta vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan minuun. Sen tiedän, että dataa kyllä kerätään ja tekoälyn avulla myös hyödynnetään erilaisiin tarkoituksiin.

Datan kerääminen on aika tuore ilmiö, jolla voi olla syvällisiäkin vaikutuksia. Ehkä huomaamme vaikutukset vasta viiveellä. Siksi ilmiötä ja sen eri puolia on syytä analysoida ja tietoa myös tästä jakaa. Meillä on eurooppalaista sääntelyä ja sitä täydentävää kotimaista lainsäädäntöä. Se miten se todellisuudessa vaikuttaa ja kuinka normeja noudatetaan vaikkapa globaalien toimijoiden keskuudessa, jää hämärän peittoon.

Datan kautta tehtävän vaikuttamisen mahdollisuudet ovat suuremmat kuin useat meistä ymmärtävätkään. Sen tekee omalla tavallaan tehokkaaksi myös se, että vaikuttamisen kohde ei edes välttämättä huomaa niitä keinoja ja tapoja, joilla vaikuttaminen tapahtuu.

Tom Packalén: ”GDPR on fiasko.”

Käytän internetiä ja sosiaalista mediaa erityisesti uutisten lukemiseen. Käytössä ovat enimmäkseen Facebook, viesti- ja muut palvelut, kuten suoratoistopalvelut. Käytän tietoverkkoihin kytkettyjä digitaalisia kanavia sekä työssä että vapaa-ajalla ja tottakai raja näiden välillä hämärtyy.

Näin selvityksen alkaessa datan kerääminen tarkoittaa minulle lähinnä kohdennettua mainontaa, joka palvelee minua. Toisaalta esimerkiksi Facebookin datan käyttö ja erityisesti kuplien muodostaminen huolestuttaa. Facebookin datan käyttö johtaa heimoutumiseen ja ristiriitoihin niin yhteiskunnassa kuin maailmassakin.

Näkemykseni datan keräämiseen ja sen omistajuuteen liittyvään lainsäädäntöön on, että esimerkiksi GDPR on fiasko. Datan kautta tehtävän vaikuttamisen hyödyt ovat suuret, mutta niin ovat myös riskit.

Somella ja digitaalisella medialla vaikutetaan ajatteluumme päivittäin, joskus myös totuutta vääristäen. Sitran Digivalta-selvityksessä seurataan 15 eturivin vaikuttajan matkaa omaan dataansa ja tuodaan esiin, mitä heidän datalleen tapahtuu sekä miten data muuttuu vallaksi. Selvityksen tulokset julkistetaan alkuvuodesta 2022.

HANKE

Digivalta-selvitys

Miten päättäjiin vaikutetaan? Ainutlaatuisen selvityksen tavoitteena on tunnistaa uudenlaisia vaikuttamisen tapoja ja parantaa datankäytön läpinäkyvyyttä.

Kirjoittaja

Sofia Nevala

Associate, Miltton

Julkaistu

Lue lisää

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?